Kun lapsi on muuttamista vastaan

Hei,

Kaipaan ajatuksia, kokemuksia seuraavanlaisesta tilanteesta;
Jos olette muuttaneet ala-aste ikäisten lasten kanssa eri kaupunginosaan. Miten lapset ovat sopeutuneet ja löytäneet uusia kavereita ja surevatko kovasti edellisen koti-pihan lapsia?
Onko kenelläkään niin, että lapsi on jatkanut samassa koulussa, mutta kulkee koulumatkat bussilla hieman kauempaa? Miten tasapainoilu koulukavereiden ja uuden kotipihan kavereiden kanssa sujuu? Onko kiukuttelua siitä ettei aina voi viettää koulukavereiden kanssa iltaisin aikaa? Kaikenlaisia kommentteja ja kokemuksia mielelläni kuulisin.
Meillä aikomus rakentaa n. 10 km päähän nykyisestä asuinpaikasta. Pojalla (9v) on ollut paljon koulussa hankaluuksia, mutta nyt lähtenyt koulu sujumaan Poika kovasti suree mahdollista muuttamista jo! :/
Ajatuksena (erinäisten syiden takia) olisi, että poika jatkaisi nykyisessä koulussaan muutosta huolimatta eli kulkisi bussilla kouluun n. 10 km koulumatkan :snotty:
Nyt olen pojan puolesta alkanut murehtia ko. rakentamista ja hieman hukassa asian kanssa :/

 

minulla ikävä kokemus muuttamisesta. Lapseni oli tuolloin eskari-ikäinen ja joutui vaihtamaan eskaria kesken vuotta. Lapsi iti sitä muuttoa puoli vuotta ja oli aivan hysteerinen koko ajan muuton vuoksi. Lopulta päädyimme muuttamaan takaisin samalle paikkakunnalle ja lapseni on ollut tasapainoinen ja onnellinen siitä lähtien. Lapseni on kylläkin herkkä muutoksille kaikella tavalla. Muut lapseni eivät reagoineet muutoihin silloin millään lailla.

Yhden hyvän ystäväni poika oli heidän muuttaessaan toisella luokalla koulussa ja poika märmätti asiasta vuoden verran. Heillä ei ollut siis mitään ongelmia mutta poika vain jaksoi muistuttaa ja muistuttaa kavereidensa menettämisestä. Nyt hän todella sopeutunut sinne missä nylyään asuvat ja pitää uusista kavereistaan kovasti.

Tuo kaikki riippuu varmaan siitä millainen lapsi on muutenkin sopeutumaan muutoksiin ja tietysti siitä millainen uusi ympäristö olisi. Voihan hän saada heti sieltä uuden ystävän ja sopeutua piankin. Tsemppiä koitokseen!

 

Olisko ajatusta, että poikasi kävisi vanhaa koulua aluksi ja sitten kun on saanut kavereita uusista naapureista niin vaihtaisi sitten koulua kun on jo tuttuja sielläkin.

Eiköhän muutenkin se "pehmeä lasku" olisi parasta eli yrittää pitää niitä vanhoja kavereita kuvioissa mukana mahdollisuuksen mukaan samalla kun yrittää sopeutua uuteen ympäristöön ja uusiin kavereihin. Esim käydä vanhojen kavereiden kanssa uimassa, elokuvissa, heidän luona kylässä, kutsua heitä kylään jne. Kerro myös tämä hänelle, että hänen ei tarvitse lupua vanhoista kavereista eikä vanhasta "elämästä" vaikka koulua vaihtaisikin. Kyllähän meitä aikusiakin muutto tai työpaikan vaihto aina jännittää ja pelottaa saati sitten 9v lasta.

 

\

Olisko ajatusta, että poikasi kävisi vanhaa koulua aluksi ja sitten kun on saanut kavereita uusista naapureista niin vaihtaisi sitten koulua kun on jo tuttuja sielläkin.

Eiköhän muutenkin se "pehmeä lasku" olisi parasta eli yrittää pitää niitä vanhoja kavereita kuvioissa mukana mahdollisuuksen mukaan samalla kun yrittää sopeutua uuteen ympäristöön ja uusiin kavereihin. Esim käydä vanhojen kavereiden kanssa uimassa, elokuvissa, heidän luona kylässä, kutsua heitä kylään jne. Kerro myös tämä hänelle, että hänen ei tarvitse lupua vanhoista kavereista eikä vanhasta "elämästä" vaikka koulua vaihtaisikin. Kyllähän meitä aikusiakin muutto tai työpaikan vaihto aina jännittää ja pelottaa saati sitten 9v lasta.

Tähän tapaan on olemme pojalle puhuneet, mutta tuntuu ettei tämä tieto lohduta häntä.
Koulunkäynnin jatkamista omassa kotikoulussa puoltaa se, että pojan isä asuu ko. koulun lähellä ja hän voisi tarvittaessa käydä sieltäkin koulua jos arkisin yökyläilee. Toinen asia mikä puoltaa ettei koulua vaihdettaisi, on "kivikkoinen" alkutaipal koulun 2. ja 3. luokan alussa. Nyt koulunkäynti on alkanut sujujaan ja pojan luokalla on hyvä henki, kiva ope jne. Poika on muutosherkkä, joten ajattelisin olevan hyvä asia, että tämä kouluasia pysyisi entisellään...

Voi, kun joku aina sanoisi miten kannattaa toimia. Ehkä aloitamme rakentamisen, mutta jos muutokset aiheuttavat pojassa voimakasta reagointia - voi olla että myymme talon ennen 2 vuoden asumista...

Kiitos kommenteista!