Kun lapset on pienellä ikäerolla (en kaipaa mitään ehkäisy tms. valistusta)

[kaisa]

kävin äsken lenkillä ja kaverin kans vähän tähän liittyvää poristiin.. eli meil tilanne että esikoinen on vajaa 3v kun meille syntyy kolmas (ei niin suunnitellusti, mut kuitenki toivotusti). Eli väkistenki herkästi käy nii että se jo "omatoiminen" 3v jää vähemmälle huomiolle, kun on kaksi "vauvaa" eli kakkonen kerkeää jos kerkeää justiinsa täyttää vuoden kun tämä kolmas syntyy.

Toki vanhinki on meidän kanssa kotona, mutta silti tiedän jo nyt (ja siitä huonoa omaatuntoa poden) että tulee "vaadittua" tuolta pieneltä esikoiselta paljon enemmän mitä näiltä nuoremmilta voi vaatia. Eli et pukee ite, syö ite, käy wc:ssä jne.

Pelottaa se et kuin on mustasukkainen. Tämän nykyisen vauvan on ottanu hyvin vastaan, mutta miten käy sitten kun tulee uusi vauva ja äidin huomio menee entistäenempi pikkusisarusten hoitamiseen. Toki pyrin jo nytten ottamaan syliin ja antamaan huomiota mahdollisimman paljon. Mut en tiiä onko siitä haittaa, mut monesti käy niin että esikoinen lähtee isän mukaan ja nuorempi äidinmukaan (esim. esikoinen ja isä lähtevät ajamaan rattorilla tai tekevät pihatöitä ja nuorempi lähtee äidin kanssa kauppaan). Näin siksiki että mun on helpompi ensinnäki liikkua kun on vain toinen lapsista mukana ja toiseksi siksi että vauvaa ei voi jättää isän mukaan jos on pihatöissä, mut tuo isompi menee jo hyvin isänsä mukana.

 

[Silmukka-]

Omilla lapsilla niin pieni ikäero ettei ollut samoja ongelmia mutta neuvoisin kuitenkin sinua sysäämään vauvan mahdollisimman paljon isukin syliin ja tekemään kaikenlaista kivaa vanhempien lasten kanssa.

 

[kaisa]

Omilla lapsilla niin pieni ikäero ettei ollut samoja ongelmia mutta neuvoisin kuitenkin sinua sysäämään vauvan mahdollisimman paljon isukin syliin ja tekemään kaikenlaista kivaa vanhempien lasten kanssa.

meil silleen ihana tilanne, että isä tosiaan pystyy talvella olemaan aika paljon kotona, mut sit taas kevät-kesä-syksy on kiireistä aikaa jolloin saattaa olla päiviä ettei juurikaan näy.
Onneksi tuo mies on sellainen että osallistuu ja on lasten kans aina kun mahdollista. Syöttää, pukee, käyttää pesulla jne. Mut harmillisen vähiksi jää sellaiset hetket jolloin on vain isompi ja äiti. Isompi nukkuu vielä päiväunet ja pyrin useimmiten saamaan lapset ainakin osaksi aikaa nukkumaan yhtä-aikaa.

Meillä tuo äidin huomion haku näkyy siten, et jos mul on menny enempi aikaa kotihommissa ja olen vauvan kans ni isompi alkaa tekemään omia hölmöilyjään (esim. kastelee vessan tai karkaa ulos), millon tietää saavansa 100% huomion äidiltä (vaik vauva itkiskin). Onneksi tämä nykyinen vauva on jo sen verran iso (7½kk) että lapsilla alkaa löytyä yhteisiä leikkejä (konttaavat perätysten tai paukuttavat kattilankansia käsillä jne).

 

[ap]

up

 

[ap]

nostanpahan..

 

[kukeseen harmailee]

Meillä kahden ekan ikäero on 1v7kk. Eli ei mikä todella pieni, mutta pienehkö siltikin. Tokaan ja kolmannen ikäeroksi tulee kyllä jos 3v3kk.
Meilläkin oli toisen ekoina kuukausina usein näin, että isompi kulki isin mukana ja vauva äitin mukana. Mutta heti kun vauveli ei enään ollut jatkuvasti tissillä, niin tehtiin kyllä vuoronvaihtoa. Eli otin vuorotellen mukaan esikoisen ja vauvan. Näin kumpikin sai kummaltakin vanhemmalta sitä omaa aikaa ja huomiota. Eikä se edes silleen ollut vaikea (vaikka alussa tuntui että vauva aina vaan äitin mukaan), kunhan siihen tietoisesti ryhtyi

Ja ajattelin tälläkin kerta tehdä samalla tavalla: vauveli jää kyllä isin mukaan heti, kun ei ole jatkuvasti tississa kiinni ja isommat lähtevät äitin mukaan

 

[ap]

Pitää vain taas alkaa tätä vauvaa jättään isälle (ei ole tissillä enään), oon silleen jättänytki et ku käyn lenkillä otan päikkärit leivon ni isä on kumpasenki lapsen kans. Mut tosiaan en ole montakaan kertaa jättäny vauvaa isälle ja ottanu isompaa mukaan. Näin kesällä ku maanviljeliällä tahtoo olla tuota ulkohommaa, mut pitää kyl ensimäinen sadepäivä kun taas tulee ni ottaa vain tuo isompi mukaan ja lähteä sen kanssa.

 

[-]

meillä kolme lasta 2v 10kk enkä koe että olsi ollut raskasta pahemmin, ja ihan hyviä noista on tullut, nyt ovcat jo isompia.

 

[ap]

meillä kolme lasta 2v 10kk enkä koe että olsi ollut raskasta pahemmin, ja ihan hyviä noista on tullut, nyt ovcat jo isompia.

meil tosiaan esikoinen on tuon saman 2v10kk kun tämä vauva syntyy

 

[v]

Anna lasten tehdä niin paljon ite kuin pystyvät, esim syöminen, pukeminen, pottailu, se ei ole haitaksi. Haitaksi on se, että kun isompi pyytää apua ja vastaat ettet ehdin kun vauva sitä ja vauva tätä, eli jos vetoat vauvaan ettet ehdi hoitaa isompaa niin se lietsoo mustasukkaisuutta ja lisää yksinäsyyttä ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Meillä 2v syö, pottailee ja aika paljon pukeekin jo ihan omatoimisesti, minusta se on ihan normaalia.

 

[ap]

Anna lasten tehdä niin paljon ite kuin pystyvät, esim syöminen, pukeminen, pottailu, se ei ole haitaksi. Haitaksi on se, että kun isompi pyytää apua ja vastaat ettet ehdin kun vauva sitä ja vauva tätä, eli jos vetoat vauvaan ettet ehdi hoitaa isompaa niin se lietsoo mustasukkaisuutta ja lisää yksinäsyyttä ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Meillä 2v syö, pottailee ja aika paljon pukeekin jo ihan omatoimisesti, minusta se on ihan normaalia.

tuota tulee tehtyä kyl, et "äiti syöttää nyt vauvaa, odota ni sit saat jotain" tai et voi nyt tulla syliin ku äiti nukuttaa/syöttää vauvaa.. tietty teen kyl niinki päin et lasken vauvan lattialle jotta voin ottaa isomman syliin tai isä hakee vauvan jotta isompi voi olla äidin sylissä.

Onko 2½V:llä jokin äiti kausi menossa? ku meil on nyt tullu et äiti nukuttaa, äiti syöttää (syötän iltaisin lapselle jogurtin/viiliä), äiti vie, äiti hakee.. isä ei tahdo aina kelvata.

 

[ap]

sitä vain kans mietin, että vauva saa huomiota "automaattisesti" monesti ilman että sen edes tarvii tehdä mitään. Vauva viedään syömään, nukkumaan mut isompi "joutuu" useammin hakemaan sanallisesti/teoilla sen äidin huomion. Ihan luonnollisesti. Isompi pääsee siirtymään huoneesta toiseen tai kiipeämään tuolille, pienempi ei

 

[kuikki]

Meillä esikoinen oli juuri täyttänyt 3v kun kolmas syntyi. Yritän muistella noita juttuja mitä kysyit, mutta en nyt oikein osaa hahmottaa miten kaikki meni kun nyt eri tilanne, vauva on nytkin.

Muistan vain, että yritin löytää niitä yhteisiä hetkiä kun toiset nukkui tms. Se voi olla vaikka lyhyt lukuhetki sylikkäin. Meillä on ollut kaupassakäynti sellainen mihin pääsee aina yksi toisen vanhemman kanssa mukaan (lapsia nyt viisi). Siinä voi samalla sitten jutella niitä näitä.

Sitten vois olla joku sellainen juttu jolla huomioi, että kun sinä nyt olet isompi kun toiset, tehdään me äidin kanssa jotain "isojen tyttöjen" juttua ei niin että pidetään liian isona vaan jotain mitä "vauvat" ei tee. Muovailua tms. Josko kokisi sitten tulleensa huomioiduksi.

Meillä on siitä hyvä ollut, että kukaan lapsista ei ole koskaan vauvalle ollut sillä tavalla mustasukkainen, että olis yrittänyt vauvaa vahingoittaa. Äidille ja isälle on sitten voitu näyttää mieltä sen suhteen ja kiukutella. Mutta kyllähän noin pienten kanssa tulee hetkiä kun toivoisi, että ois muutama käsi lisää...erityisesti kun koittaa imettää. Ja ehkä silloni se huomionhaku onkin pahimillaan ja siihen on monta konstia miten sen huomion saa...

 

[ap]

kiitos kukki: vastauksesta.
Meil kauppareissut silleen hankalia, et lähin ruokakauppa on 30km päässä et käytännössä jos lähtee lasten kans käymään kaupassa on se 1½-2h, et siksiki on ollu "helpompi" ottaa ite vauva mukaan ja isompi jääny isän kans pihatöihin..

 

[tuplamamma]

Joo meillä oli kolme alle 3 vuotiasta talossa kun kuopus syntyi ja kyllähän meilläkin (tuolloin 2v kaksoset) väkisinkin joutuivat enemmän odottamaan vuoroaan ja tekemään itse, mutta kun siihen luo positiivisen ilmapiirin eli antaa lapsen tehdä itte ja vaikka aina ei onnistu niin ei haittaa..
Kyllä siinä äkkiä oppii ottamaan ne ajat myös isomman kanssa. Vauvat kun yleensä nukkuu kuitenkin melko paljon..meillä harrastettiin paljon sitä että istuskeltiin vaan lattialla kaikki, vauva peitolla vieressä ja leikittiin tyttöjen kans jotain..oltiin siis kaikki mukana.

Mut jännä juttu kun nyt ajattelee miten pieniä nuo tyttöset silloin olivatkaan ja mä pidin niitä jotenkin NIIN paljon isompina silloin, kun osasivatkin jo niin paljon. Olivat tosi reippaita ja taitavia esim. pukeutuivat itse ja söivät reippaasti itse. Kuopus nyt kolme vuotias ja ihan vauva heihin verrattuna

 

[ap]

kiitos tuplamamma kokemuksesta..