Kun kumpikin väsyy

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei ap! Voimia sinulle! Itselläni on viisi lasta, ja mies kotona illat, mutta väsymyksesi siivouksen yms suhteen kuulostaa tutulta. Itse olen huomannut, että jaksamiseen vaikuttaa se, että saan säännöllisesti omaa aikaa, tehdä asioita joista nautin. Lisäksi olen yrittänyt oppia sietämään sotkua. Isommilla lapsilla oli meillä käytössä palkkiosysteemi: kun siivosi omat jälkensä ja piti huoneen siistinä, sai viikkorahan. Se toimi jonkin aikaa, sitten unohtui... Mutta kannattaa kokeilla jotain palkitsemis- (tai rankaisu) systeemiä. Ehkä tärkeintä olisi, että keskustelette miehen kanssa tilanteesta, kerrot ajatuksistasi, mietitte yhdessä ratkaisua tilanteeseen. Ulkopuolinen apu voisi olla paikallaan (esim. siivoja tai lastenhoitaja ajoittain, ehkä myös keskusteluapua?)
 
Alkuperäinen kirjoittaja valo:
Hei ap! Voimia sinulle! Itselläni on viisi lasta, ja mies kotona illat, mutta väsymyksesi siivouksen yms suhteen kuulostaa tutulta. Itse olen huomannut, että jaksamiseen vaikuttaa se, että saan säännöllisesti omaa aikaa, tehdä asioita joista nautin. Lisäksi olen yrittänyt oppia sietämään sotkua. Isommilla lapsilla oli meillä käytössä palkkiosysteemi: kun siivosi omat jälkensä ja piti huoneen siistinä, sai viikkorahan. Se toimi jonkin aikaa, sitten unohtui... Mutta kannattaa kokeilla jotain palkitsemis- (tai rankaisu) systeemiä. Ehkä tärkeintä olisi, että keskustelette miehen kanssa tilanteesta, kerrot ajatuksistasi, mietitte yhdessä ratkaisua tilanteeseen. Ulkopuolinen apu voisi olla paikallaan (esim. siivoja tai lastenhoitaja ajoittain, ehkä myös keskusteluapua?)

Kiitos.
Oon yrittäny keksiä juttuja mitä voin tehdä kotona esim virkkaaminen, askartelu yms. Välillä auttaa, väliin tuntuu ettei niistäkään mitään iloa.

Mies lähti tänään sinne reissuun. Sai lapset ennen lähtöään siivoamaan enimmät ja minä kiristämällä sitte loppuun asti.
Mutta pitää puhua miehen kanssa kunnolla kun tulee reissusta. Jos ois silläkin enemmän voimia keskittyä koti asioihinkin. Haikeana tuo lähti mutta näin varmaan paras kaikille. Itelle ei niin väliä onko mies lomareissulla vai töissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Olisko sun, ap, mahdollista mennä töihin? Teidän lapsetkin on jo aika isoja kuitenkin. Ainakin tulisi sitten lisätuloja, ehkä siivoojan palkkaaminen ym. mahdollistuisi?

Jos vaan jotain tulee vastaan. Pitäis olla 8-16 työtä et voisin lähteä. En voi ajatella että nuo ala-aste ikäiset olisivat täällä illan päineen jatkuvasti jos minullakin iltavuoroja. Asutaan vaan sen verran pienellä paikkakunnalla että täällä aika harvassa nuo avoimet työpaikat. Mutta jospa se kohdalle vielä sattuis. Niin ja naapuripaikkakunnan työpaikkoja seuraan myös.
Opiskelu myös käynyt mielessä mutta pitää vielä antaa ajatuksen kypsyä. Ammattikoulun oon aikoinaan käynyt.
 
Mulla jäikin tämä vastaamatta eilen. Mutta tuli mieleeni sellainen juttu, että keksisitkö mitään konstia - minä kun en lapsiasi tunne - jolla saisit nämä isommat lapsesi haluamaan auttaa sua? Mä olen joskus siivonnut lasteni huoneet heidän ollessaan poissa, vaikka normaalisti en ole teinien huoneita siivonnut. Ovat ilahtuneet siitä, kun kotiin tullessa huone onkin ollut siisti. Ja vastavuoroisesti sitten halunneet ilahduttaa muakin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mulla jäikin tämä vastaamatta eilen. Mutta tuli mieleeni sellainen juttu, että keksisitkö mitään konstia - minä kun en lapsiasi tunne - jolla saisit nämä isommat lapsesi haluamaan auttaa sua? Mä olen joskus siivonnut lasteni huoneet heidän ollessaan poissa, vaikka normaalisti en ole teinien huoneita siivonnut. Ovat ilahtuneet siitä, kun kotiin tullessa huone onkin ollut siisti. Ja vastavuoroisesti sitten halunneet ilahduttaa muakin.

Kyllä nuo isoimmat tänään tajusivat jotain tehdä kun ite makasin aamun migreenissä. Toiseksi vanhin vaan sitte tokas mulle että sääki oot aina sairas (vaikka en kyllä muista millon viimeksi ollu noin huonossa kunnossa).
Väkisin sain nyt illalla imuroitua ja lapset keräs tavarat lattialta. Kun ensin olivat jo muka siivonneet kaikki.
Yläkerta jäi siivoamatta mutta olkoon. Kattoo vaikka lauantaina jos sais sen sit siivottua.

Kyllä nuokin joskus innostuvat kaappeja ym siivoamaan kaverina. Mutta nämä normaali viikko siivoukset on mitkä ei suju.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä nuo isoimmat tänään tajusivat jotain tehdä kun ite makasin aamun migreenissä. Toiseksi vanhin vaan sitte tokas mulle että sääki oot aina sairas (vaikka en kyllä muista millon viimeksi ollu noin huonossa kunnossa).
Väkisin sain nyt illalla imuroitua ja lapset keräs tavarat lattialta. Kun ensin olivat jo muka siivonneet kaikki.
Yläkerta jäi siivoamatta mutta olkoon. Kattoo vaikka lauantaina jos sais sen sit siivottua.

Kyllä nuokin joskus innostuvat kaappeja ym siivoamaan kaverina. Mutta nämä normaali viikko siivoukset on mitkä ei suju.
Mun mielestä sä tarttisit aikaa olla vaan noiden isompien kanssa. Tehdä ensin jotain kivaa ja sen jälkeen puhua asioista. Vähän niinkuin "toiselle aikuiselle". Kertoa, että kun ikää tulee, alkaa tulla myös kaikenlaista kremppaa. Niin tulee sulle ja niin tulee aikanaan lapsillesikin.
Ja että kun se aika tulee, on hyvä jos on sellainen perheyhteisö , jossa kukaan ei uuvu vaan jokainen voimiensa mukaan tukee toinen toistaan.

Mulla on kovin eri tilanne kuin sulla, mutta uskoisin sunkin löytävän lapsistasi vilpittömän halun olla avuksi. Määräilemällä ja komentamalla se ei onnistuu. Rehellisellä ja asiallisella puhumisella voisi onnistuakin. Ottamalla "äitihatun" pois päästä ja laittamalla päähän "ihmishatun". Sulla on kivat lapset, ongelma vaan lienee saada sanoma perille lasten haluamalla tavalla :)
 
[QUOTE="utelias";23863265]Mitähän kampaajahutsulle ja rahtaripaskalle kuuluu?[/QUOTE]

Erottu on. Lapset otettu huostaan ja pankki pakkohuutokaupannut rekan. Hyvin menee. Aikani vietän leipäjonossa tai persettä myymässä.
 
Hämmästyin kun törmäsin tähän ketjuun kun etsin toista ketjua.
Ei olla erottu. Yhdessä ollaan ja tullaan aina olemaankin. Nyt on ollu miehellä välillä helpompaakin töiden kanssa. Ja kyllä se vaikuttaa koko perheeseen.

Tää viikko ollu kyllä taas pahimmasta päästä. Ite maannu nielutulehduksen kourissa. Mutta en oo jaksanu ressata mistään. Pääasia et lapset saanu ruokaa ja vaatetta päälle. Siivotaan sit kun jaksetaan.. Lapset paistaa tuolla köyhiä ritareita aamupalaksi. Ihan oma-alotteisesti.

En tiedä ei kait tää perustilanne oo miksikään muuttunut. Se vaan et pitää yrittää päästä noiden vaikeiden hetkien yli ja jatkaa eteenpäin.
 

Yhteistyössä