Kun itse olit pieni ja menit peloissasi vanhempien makuuhuoneeseen, passitettiinko sut aina pois vai saitko jäädä viereen jos halusit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos näki pahaa unta, aina pääsi viereen äitin ja iskän viereen nukkumaan. Tottakai se oli helpottavaa, ei ois uni muuten tullut.

Omien lasteni kanssa on sama käytäntö. Saavat tulla viereen nukkumaan, jos pelottaa. :)
 
Meidän vanhemmat nukkui eri huoneissa jo ennen avioeroa. Äidin viereen sai aina mennä, ja usein meninkin, isän ei, koska teki vuorotöitä ja nukkui tosi levottomasti. Myöhemmin, kun olin jo koululainen, äiti levitti patjan oman sänkynsä viereen, koska oli jo niin ahdasta. Olen syntynyt 80-luvun alussa.
Oma lapsukainen tulee joka yö viereen, joskus jos nukkuu oikein levottomasti, haen patjan oman sänkyni viereen. Varsinkin silloin, kun lapsi on sairaana, pidän mielellään vieressä, nukun itsekin paljon paremmin, kun kuulen heti jos joku hätä tulee.
 
70-lukua elettiin. vanhemmillani ei ollut erillistä makaria, he nukkuivat eri sängyissä olohuoneen molemmin puolin. koskaan en muista, että olisin mennyt kinuamaan heidän viereensä, enkä näin ollen koskaan nukkunut heidän vieressään.
 
En muista että olisin nukkunut välissä itse pienenä. Ei ole mitään muistikuvia lapsuudesta...Outoa?

Omat lapset ei oo koskaan nukkunu välissä. Isompi ei edes osaa nukkua siinä, pyörii vaan. Ei edes kipoeänä koskaan ole nukkunut, vaikka olen antanut mhadollisuuden. Nukkuu paremmin omassaan. Joskus yöllä hiipii meidän huoneeseen kun näkee pahaa unta. Vien sitten takaisin omaan sänkyyn ja sinne jää ilman mitään mutinaa tai ininää, että pelottaa.
 
Jännä että tällanen aihe täällä, just tästä asiasta oman äidin kanssa puhuttiin. Ihan oikeesti vituttti, kun se niin jeesustellen sano kuinka meillä sai aina lapset tulla viereen nukkumaan! Mä muistan hyvin kuinka äidin ja isän sänkyyn saatto hyvällä tuurilla painajaisen jälkeen päästä, mutta siitä seuras valitusta ja joutu nukkumaan jalkopäässä.

Oma lapsi saa tulla viereen aina kun siltä tuntuu! Jos tulee jotain pahoja painajaiskausia tai alkaa vanhempien sänky käydä pieneksi, niin sitten siirretään lapsen sänky vanhempien sängyn viereen!
 
No meidän tyttöä alkoi 2-vuotiaana pelottamaan niin usein, että siirsimme koko sängyn meidän huoneeseen. =) Nyt ei tule enää väliin (ei edes yritä ), rauhoittuu nopeasti kun vaan puhun hänelle.

Mutta kyllä hän pääsee jos jotain erikoista on, kuten muutama yö sitten, kun tippui omasta sängystään, niin otimme väliin nukkumaan. Samoin aina kun kipeänä.
 
Meilläkin vajaa 3 vuotias nukkuu parisängyn viereen laitetussa sängyssä eikä ole mitään yöllisiä ongelmia. kaikki saa nukutuksi ja on paljon tilaa. suosittelen (jos lapsi pelkää ja ravaa pitkin yötä)
 
80-luku. Vanhempien luo ei ollut öisin asiaa vaikka kuinka omassa huoneessa pelotti. Isän reaktio herätykseen pelotti enemmän. Traumat jäi nukkumiseen, vieläkin pelkään pimeää. Omat lapset saavat tulla viereen yöllä nyt ja jatkossakin.
 
Meillä 70-luvulla isän ja äidin viereen pääsi aina (meitä oli kaksi lasta). Äidin viereen päässyt sai aina lottovoiton, sillä isän vieresä oli ahdasta ja isä haisi aina, yöks, valkosipulille... Joka tapauksessa turvallista oli. :)
 
Passitettiin pois. äiti kylläkin saattoi takaisin omaan vuoteeseen ja pysyi siinä hetken. Passitus tuntui pahalta ja olisi ollut ihanaa jäädä vanhempien sänkyyn. Äiti olisi antanut nukkua vieressään, mutta isäpuoli ei. Omat lapset saavat tulla meidän sänkyyn. Ja kyseessä oli 80 luvun alku.
 
Mulla ei ole oikeastaan mitään muistoja 45 vuoden takaa :o En siis tiedä, passitettiinko pois vai ei. Mitää traumoja asiaan liittyen mulla ei ainakaan ole ollut, joten ehkä mua ei passitettu.

Omat lapseni ovat nukkuneet elämänsä alkuvuodet perhepedissä ja sen jälkeen saaneet tulla viereen aina, jos ovat halunneet.
 
80-lukua elettiin. En muista kun kerran menin kipeenä ja sain jäädä. Voi olla siis että oisin mennyt useemminkin, mut ei muistu.
Meillä lapset saa tulla jos oikeesti pelottaa jokin. Semmoista ei oo vielä sattunut, joskus ovat jääneet meidän sänkyyn, joskus menneet omaansa, kun olen mennyt peittelemään.
 
Nukuin pienenä vanhempien kans samassa huoneessa tai siskon kans. Kyllä joskus pelotti mut en menny silti vanhempien viereen tai ees herättäny. 80-luvulla.
Ite vien lapset omiin sänkyihin nukkumaan jos tulevat yöllä herättää. Tosin joskus on käyny niinki etten oo heränny ku tyttö tullu viereen vaan huomaan asian vasta aamulla :D
 
Mun äiti on halannut mua kaksi kertaa: kun sain ajokortin ja pääsin ylioppilaaksi. Arvatkaa saiko nukkuua vieressä... Äitini on päiväkodinjohtaja ja kasvatustiedettä lukenut maisteriksi.
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
3K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä