KUN en viitsi toisen ketjuun enempää söhertää, niin MIKSI EI teiniperhe voi olla NORMAALI perhe??? :O

Keittiönoita
[QUOTE="heippa";21969128]Minä ajattelisin niin, että vanhempien parisuhde on lasten koti. Mikäli en olisi ikinä saanut sellaista suhdetta, johon uskon sataprosenttisesti, en olisi lapsia edes harkinnut. Onneksi sellaisen sain kolmekymppisenä. Mutta silloinkaan pääasia ei ollut ryhtyä oikopäätä perhettä perustamaan, joten vielä muutama vuosi meni yhteisestä onnesta nautiskellessa.

Voin vilpittömästi sanoa, että olen saanut kaiken. Olen reppureissannut kehitysmaissa ja työskennellyt ulkomailla, asunut kommuuneissa, elänyt intohimoisesti työnteolle, tehnyt asioita, joita pienten lasten äiti ei todellakaan voisi tehdä. Joku toinen voi ajatella olevansa paras äiti lapsilleen teini-ikäisenä, ja hänellä on oikeus olla sitä mieltä, mutta minä omasta puolestani olen todella iloinen ja onnellinen siitä, että nyt kun esikoiseni on tulossa, minulla on takanani kaikki nuo kasvattavat kokemukset. Olen ihan varmasti parempi vanhempi kuin olisin ollut 15 vuotta sitten.[/QUOTE]
Ihmiset ovat erilaisia. Mä en nyt enää 48-vuotiaana jaksaisi mitään murrosikäistä huushollissani vaan on ihan hyvä, että lapseni ovat jo aikuisia.
 
Mä en ole ikinä tajunnut miksi lapset pitäisi hankkia joskus yli 30-vuotiaina.
Mutta en ole myöskään ymmärtänyt sitä että lapsi pitäisi hankkia alle 20-vuotiaana.
Molemmat ovat omia mielipiteitäni ja on ihan ihmisestä kiinni millon lapsen hankkiminen tuntuu luonnolliselta ja parhaalta itselleen.

Mielestäni sopivin ikä on siinä hieman päälle kakskymmpisenä, sanotaan nyt vaikka että 23. Silloin on vielä nuori, keho palautuu paremmin raskaudesta, on suurempi todennäköisyys että lapsi on täysin terve, yleensä tuon ikäisenä on jo työkokemusta sekä koulutus, mahdollisesti myös vakkariduuni, luultavasti myös pysyvä parisuhde ja asunto.

Ja veikkaisin että se teiniäiti/teiniperhe nimitys tulee siitä, että 19-vuotiaaksi asti on teini (nineteen). Ja se huonokaiku sanaan tulee siitä että valitettavasti monet teiniäidit ovat "huonoja" äitejä. Itse en kovin montaa teiniäitiä tiedä, pelkästään kaksi ja harmittaa lasten puolesta. Toinen sai lapsensa 15-vuotiaana ja toinen vissiin 16-vuotiaana. Molemmat heivaavat lapsia omille vanhemmilleen, miehet vaihtuvat kuin sukat ja bileet menevät lasten yli. Mutta olen kuullut myös hyvistä teiniäideistä, joita ei kiinnosta baarit, vaan juurikin perhe-elämä.

Se on ihan ihmisestä kiinni. Yleisesti en siis teiniäitejä tuomitse. Enemmänkin on outoa hankkia lapset silloin nelikymppisenä tai no kolmenkympin jälkeen... Ellei kyseessä ole toinen, kolmas, neljäs jne. lapsi.
 
bud
Voi olla normaali perhe ja niin oli/on meillläkin, itse olin 18v ja mies 21v kun poika syntyi. Miehellä oli jo tuolloin hyväpalkkainen työ, mutta niin kuin joku sanoi, kyllä se helvetin paljon vaikeampaa on tehdä asiat "väärässä" järjestyksessä,etenkin, jos rahaa ei ole. Se joka muuta väittää, valehtelee. Ite kirjoitin yo:ksi 22-vuotiaana ja hanttihommia saan tehdä vielä vuosikausia opiskelujen ohella, että laina lyhenee jne. Hirvittää jo valmiiks vaativien opiskelujen alku parin viikon päästä, kun on lisäks kaksi lasta ja työ. Kun olis tehnyt asiat niin kuin valtaosa tekee, olis ollut helpompaa, mutta kadu en silti.
 
musta voi olla ihan normaali perhe, ite just kirjotin YO:ksi vauva masussa ja opiskelut jatkuu sitä mukaa kun kerkiää :) ihan ihmisestä riippuu millaseksi äidiksi alkaa. ite olin siis 19 kun neitonen syntyi, eikä paljon ole biletys sen jälkeen (eikä ennenkään) kiinnostanut :)
 
Nåå
En tiedä kyllä olenko teiniäiti vai en, koska olin 19 kun aloin odottaan esikoista ihan täysin suunnitellusti ja 20 kun hän syntyi. Olimme mieheni kanssa jo naimisissa. Mieheni opiskeli, minä en ollut töissä enkä opiskellut. Meillä oli vuokra-asunto. Rahaa ei ollut nimeksikään, mutta onnea oli ja on edelleen. Voin rehellisesti sanoa olevamme maailman parhaita ja onnellisimpia vanhempia, vaikka ollaan edelleenkin suht nuoria. Me ollaan absolutisteja, joten biletyskausikaan ei varmasti iske päälle koskaan ;)
 

Yhteistyössä