vieraana
Hei!
Asiani koskee masennusta / masennuslääkkeitä.
Olen ollut jo pidemmän aikaa aika voimaton... minulla on yksi lapsi,muutaman vuoden ikäinen. Lapsella on meneillään aika paha uhma,mikä vielä vaikeuttaa entisestään tilannettani.
Hermot on ihan loppu,tuntuu etten kesäisi mitään vastoinkäymisiä,en pienintäkään... välillä riittää että kahvikuppi kaatuu lattialle ja tuntuu että maailma kaatuu.. :/ Puistoon vien lapsen koska on "pakko",eli en siis niinkään omasta halusta sine enää lähtisi,välillä tuntuu että mikään ei vaan enää kiinnosta! Pitäisi jo alkaa miettimään lapsen päiväkotiin laittamista ja työelämään/kouluun palaamista,mutta kun tuntuu että mikään ei kiinnosta ja ahdistaa...
Tosin hyviä hetkiäkin on,mutta pahaa olo enemmän...
Äsken soitin lääkärilleni ja varasin ajan,mutta en vielä puhelimessa kertonut mitä asiani koskee,lääkärillekin sitin koska lapseni isä "pisti" minut soittamaan.
Lapsen isän kanssa asumme nykyään erillään (kuitenkin aika lähekkäin) mutta näemme todella usein ja nyt välimme ovat hyvät,koska emme asua saman katon alla.
Haluisinkin nyt kuulla muilta äideltä kokemuksia masennuslääkkeistä.
Luulen että joudun nyt itsekkin aloittaa jonkin lääkityksen.
Tätä on jo jatkutnut aika kauan,nyt vasta rohkaistuin ottaa lääkäriin yhteyttä (+miehen painostuksesta)
Onko lääkkeistä löytynbyt apua masennukseen,ja voiko lääkkeet auttaa siihen että pinna on niin tiukalla ettei yksinkertaisesti kestä mitään pikku vastoinkäymisiä,ja niitähän riittää parivuotiaan lapsen äidillä..
Enkä todellakaan haluaisi mitään rauhoittavia masennuslääkkeitä,koska aamuisin ylösnouseminen tuntuu jo nyt vaikealta.
Anteeksi tämä pitkä ja ehkä epämääräinen sepostukseni,mutta olisin niin KIITOLLINEN jos joku asiasta tietävä vois kertoa onko lääkkeitä ollut hyötyä.
Suuri kiitos & kummarrus etukäteen jos joku ehtisi vastailla. :flower:
Asiani koskee masennusta / masennuslääkkeitä.
Olen ollut jo pidemmän aikaa aika voimaton... minulla on yksi lapsi,muutaman vuoden ikäinen. Lapsella on meneillään aika paha uhma,mikä vielä vaikeuttaa entisestään tilannettani.
Hermot on ihan loppu,tuntuu etten kesäisi mitään vastoinkäymisiä,en pienintäkään... välillä riittää että kahvikuppi kaatuu lattialle ja tuntuu että maailma kaatuu.. :/ Puistoon vien lapsen koska on "pakko",eli en siis niinkään omasta halusta sine enää lähtisi,välillä tuntuu että mikään ei vaan enää kiinnosta! Pitäisi jo alkaa miettimään lapsen päiväkotiin laittamista ja työelämään/kouluun palaamista,mutta kun tuntuu että mikään ei kiinnosta ja ahdistaa...
Tosin hyviä hetkiäkin on,mutta pahaa olo enemmän...
Äsken soitin lääkärilleni ja varasin ajan,mutta en vielä puhelimessa kertonut mitä asiani koskee,lääkärillekin sitin koska lapseni isä "pisti" minut soittamaan.
Lapsen isän kanssa asumme nykyään erillään (kuitenkin aika lähekkäin) mutta näemme todella usein ja nyt välimme ovat hyvät,koska emme asua saman katon alla.
Haluisinkin nyt kuulla muilta äideltä kokemuksia masennuslääkkeistä.
Luulen että joudun nyt itsekkin aloittaa jonkin lääkityksen.
Tätä on jo jatkutnut aika kauan,nyt vasta rohkaistuin ottaa lääkäriin yhteyttä (+miehen painostuksesta)
Onko lääkkeistä löytynbyt apua masennukseen,ja voiko lääkkeet auttaa siihen että pinna on niin tiukalla ettei yksinkertaisesti kestä mitään pikku vastoinkäymisiä,ja niitähän riittää parivuotiaan lapsen äidillä..
Enkä todellakaan haluaisi mitään rauhoittavia masennuslääkkeitä,koska aamuisin ylösnouseminen tuntuu jo nyt vaikealta.
Anteeksi tämä pitkä ja ehkä epämääräinen sepostukseni,mutta olisin niin KIITOLLINEN jos joku asiasta tietävä vois kertoa onko lääkkeitä ollut hyötyä.
Suuri kiitos & kummarrus etukäteen jos joku ehtisi vastailla. :flower: