Kun ei enää kiinnosta

[kotileikki]

Lähipiirissäni on nyt kaksi tapausta, jossa nuorenparin yhteiselämä on katkennut siihen, että miestä ei enää kotileikki kiinnosta ja on löytynyt uusi. Surullista on, että lapsia on jo tehty.

Luojan kiitos äidillä on niin suuri rakkaus lapsiaan kohtaan, että hän jaksaa kuitenkin kaikesta huolimatta rakastaa ja huolehtia lapsistaan. Onko miehen jotenkin liian helppo lähteä ja jättää kaikki?

Onko itsekästä jättää vaimo ja lapset pärjäämään pahimmassa tapauksessa ihan yksin, kun ei enää kiinnosta. Lapset huutaa ruokaa, palkka menee kodin pyörittämiseen ja saattaa välillä olla epäsiistiä tms. Vaimo ei jaksa palvoa kun kotityöt ja lastenhoito vievät oman aikansa.

Ei siinä mitään, kyllä työmatkoilta ja ravintoloista löytyy uusi lohduttaja jolla on aikaa. Kotiovi kiinni vaan ja uutta putkeen.

Kyllä olisi lakimuutoksen paikka. Mies on VELVOITTETTAVA säännöllisesti tapaamaan lapsiaan jos ei ole hullu ja juoppo. Niin kauan kun tätä lakia ei ole, suuresta äidinrakkaudesta huolimatta tässä ensineuvo naisille.

Kun mies ilmoittaa, että on löytänyt uuden suhteen eikä enää jaksa leikkiä kotileikkiä, niin pakkaa lapset kainaloon ja vaatekassi mukaan (hyvä jos lapsia olisi monta) vie miehen uuteen kotiin ja sano, että nämä on muuten sitten sun? Katotaan kuinka kauan uusi suhde kestää. Luulen, että jos jaksat odottaa vähän aikaa saat sekä lapset ja miehen takaisin.

Tämä tietysti ei tepsi joka välirikossa eikä jokaisen miehen kohdalla.

Terveisin Äiti itsekin ja eronnut.

 

[lakimuutoksesta]

Vaadit lakimuutosta. Vain juopot ja hullut jäävät lain ulkopuolelle. Aika rajua tekstiä.

Olet kirjoittanut viestisi aikaisin aamulla. Minä nautin yksinhuoltajaelämän viimeisistä päivistä. Lapset olen hoitanut täysin yksin ensin avioliitossa ja sitten eronneena.

Hyvin nämä vuodet ovat menneet. Lapset käyvät isällään silloin kuin itse haluavat.

Lähden tästä kohta lisätyöhön. Tytär lupasi paistaa pullia. Minun pullat ovat liian kuivat.

Aamun lehdet on luettu huterasti. Eipä noissa näyttänyt olevan mitään ihmeellistä. Telkkaria ei avattu tänä aamuna.

Aika kuluu siivillä vaikka ei saakaan mitään aikaiseksi.

Tämän talviajan kanssa meinaa mennä pasmat sekaisin. Katsoin eilen illalla kelloa seinällä ja lähdin muka töistä pois.
Työkaverit sanoivat, että olen tunnin liian aikaisessa.

Ehkä joskus saan elää ilman kelloa. Haaveilen jo eläkepäivistä. Olen tavallaan kateellinen työttömille.
Ei tämä oravanpyörässä juokseminen ole herkkua.
En ihmettele yhtään, että jotkut väsyvät, masentuvat, alkavat juomaan ja antavat periksi.

Jos kerroit miehestäsi, niin pieni lohdun sana. Järjestä elämäsi hyvälle mallille. Yksinhuoltajana pärjäät vallan mainioisti. Antaa miehen juosta naisten perässä. Ehkä heillekin tulee vauvakuume ja mies on kohta samassa tilanteessa. Ei aina voi perustaa uutta perhettä. Joskus on otettava vastuuta ja kasvettava aikuiseksi.

Netissä on palstoja ylenmäärin. Kävin äsken Iltalehden Hyvä olo palstalla. Siellä joku 33-vuotias nainen kertoi tehneensä abortin työnantajan painostuksesta.

Voiko tämä olla tämän päivän realiteetti Suomessa.
Ehkä sittenkin alan kirjoittaa foorumeilla, jotka saavat yhteiskunnallisia muutoksia aikaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että Elleissäkin kirjoittelu on pahan karkoittamista. Luin eilen Suomen Kuvalehteä. Siellä joku diakoni sanoi, että välinpitämättömyys toisten hädästä on pahuutta.

Pidetään toisistamme huolta. Kyllä elämä kantaa.
Lapset ovat elämän suurin lahja ja rikkaus. Ihana tyttäreni siivoaa huonettaan vieressä. Minun on aika sulkea netti, laittaa vaatteet päälle ja hypätä ratikkaan. Tukka on rasvainen, mutta mitä se haittaa. En ole enää hommaamassa uutta miestä. Antaa muiden hommata nuo asiat. Luetaan sitten näitä rakkaustarinoita lehdistä ja netistä.

 

[Aivan]

Ap pitkälle samaa mieltä.Miehen on helppo lähteä ja etsiä se uusi.Varmaan ein aina muista mies edes kertoa,että on näitä huollettavia.
Olen monta kertaa sanonut,että kylää täällä näitä luuserimiehiä ymmäretään ja ymmäretään...aina pitäisi joustaa naisten joka asiassa,naisten puolta ei pidä kukaan.

 

[Sama]

Olen itse nyt siinä tilanteessa kun mies lähti.Kyllästy kotileikkiin.Ja ikävä kyllä lapsikin on.Mutta olen tullut siihen tulokseen että se ei ole mies joka ottaa ja lähtee ilman että asiat puhutaan,luovuttaa helpolla,koska tietää että suhteesta ei tule mukaan muuta kuin vaatteet.Ei tarvitse hoitaa lasta,ei tarvitse ajatella kuin itseään.

 

[voi, voi]

Voimia sulle tuohon elämäntilanteeseen! Olen siinä itsekin ollut, 2 ja 3 vuotiaiden lasten kanssa, kun isäntä otti ja rakastui... Eihän se mukavaa aikaa ollut... Yritä muistaa, että katkeruus on tunne, joka syö vaan sua itseäs - jos se joskus pintaan pyrkii, aja pois! Sitäpaitsi omalla tavallaan oli helppoa hoitaa lapset ja koti yksin, ei odottanutkaan apua... Kyllä sullekin joku ""oikeampi"" on varattuna, kunhan et kiirehdi. Lapset kasvaa nopeasti, nopeammin kuin uskotkaan.