Kun äiti juo

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei taas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei taas

Vieras
Kunhan kirjoitan. Tuntuu pahalle, harmittaa, suututtaa, itkettää...

Lasten kanssa olen menossa käymään mummolassa. Käydään harvemmin pitkän välimatkan takia.

Soitin sinne eilen ja kyselin niitä näitä yleistä höpinää.
Mummo (äitini) siellä taustalla känni örvelsi ja huuteli jotain. Voi itku. Fiilikset meni. Olen ajatellut, että olisi jo vähentänyt, tai jotain. En tiedä. Lapset niin odottaa että mennään, ihan halkeavat riemusta. Pääsen taas katsomaan sitä näytöstä. Mummo on siis selvinpäin kun siellä ollaan, on varmaankin nyt vetänyt varastoon, jotta pystyy olla selvinpäin ne päivät kun ollaan siellä. Ennen joi joskus kun oltiin siellä, sanoin siitä ja varmuudenvuoksi kirjoitin paperille myös. Se toimi, nyt siellä pystyy olemaan, mutta kyllä meni fiilikset matkustamiseen.
Vaari yritti puhua ja lopettaa puhelun, etten tajuaisi tai kuulisi mitä mummo siellä huutelee. Paha mieli on! Kirjoitusvirheitä varmasti löytyy, itkun läpi näkyy vähän huonosti.

 
Halaus.

Tiedän tunteen, oma äiti juo ja sen takia me ei oikeestaan olla kovin paljoa tekemisissä. Joka kerta se harmittaa, joka kerta sitä pettyy, vaikka tietää ettei mikään muutu.

Koita jaksaa lasten takia. :hug:
 
Tiedän miltä tuntuu ja olen käynyt läpi saman. Itse loppujen lopuksi katkaisin välini äitiini ja terapian kautta olen vasta alkanut ymmärtää, etten minä ole vastuussa äidistäni ja hänen juomisestaan. En voi siihen vaikuttaa ja äidin itse pitää päättää raitistua ja ikävä kyllä äitini kohdalla se ei ole todennäköistä. En myöskään vastaa enää äitini puheluihin..
Toivon sinulle jaksamisia ja voimia ja usko pois tiedän miltä tuo tuntuu:(
 
Äiti on vähän yli 50. Yrittää kyllä olla ok ja tosi mukava lapsille, kun siellä ollaan, ja onkin niille ihana, mutta itselle tuli jotenkin pettynyt ja paha olo, varmaan jotkut lapsuuden kuviot kaivelee..en tiedä.
 
:(
Mun molemmat vanhemmat on alkoholisteja. Tosin ovat alkaneet alkoholisoitumaan vasta päälle nelikymppisinä, sitä ennen "normaalia" viihdekäyttöä kerran kuussa jos sitäkään. Mutta viiskymppiset lähestyi, isäni alkoi juomaan entistä enemmän, ja vanhempani erosivat. Alkoholinkäytön takia, äiti sanoi. Eron jälkeen kuitenkin myös äitini on alkanut juomaan. Juo vähintään joka vkl, pelottavan usein myös viikolla :( Samoin kuin isäni. Isäni on jo mennyt siihen pisteeseen, että juo joka ilta vähintään 6-packin. Viikonloppuna sitten tauotta pe-illasta su-iltaan. Äitini sentään rajoittaa juomisensa vain iltaan.

Mutta niin. Ahdistus on valtava. Mua surettaa, pelottaa, ahdistaa :( Haluaisin, että he lopettaisivat juomisen, mutta minkäs teen :( Kovin usein ei isäänikään nähdä, kun en jaksa enkä kestä katsella häntä humalassa (vaikkei aggressiivinen olekaan). Samoin en tykkää kovin usein äitiäni pyytää esim saunomaan tai yön yli lapsenvahdiksi (omien töideni takia) kun tiedän että juo illalla olutta tms täällä.

Mua pelottaa että viina vie heidän molemmat. Ja ihan liian aikaisin ja väärällä tavalla :(
 
Mä olen menettämnyt isäni 16 vuotiaan maksakirroosille. Mä olen saanut apua terapiasta näin aikuisena ja monia tunnelukkoja eukaistu vuoden aikana. Vaikka luulin ettei minulla mitään sellaista ollut. Voimia kaikille
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Mun äiti kuoli 42-vuotiaana, oli tosin deekiksellä tosi monta vuotta jo ennen sitä.

Minä toivon että äitini olisi kuollut 42-vuotiaana, mielummin vielä aiemmin, mutta mikäs se pahan tappaisi. 63-vuotias, täysin deekiksellä, tuhonnut monen ihmisen elämän.

 

Similar threads

E
Viestiä
0
Luettu
316
E
E
Viestiä
2
Luettu
239
M
Y
Viestiä
4
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V

Kuumimmat

Yhteistyössä