Kumppanin käytöksen vaikutus omiin seksuaalisiin haluihin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sikamiehen tyttis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sikamiehen tyttis

Vieras
Onko tosiaan niin, että hyvä seksi ja yhteinen arki on mahdoton yhdistelmä? Vai onko vika vain minussa? Ongelmana on nyt jo pidempään ollut se, etten enää pidä miestäni seksikkäänä. Jotenkin on niin vaikea nähdä seksikkyyttä miehessä, joka piereskelee ja röyhtäilee (mitä kovemmin sitä parempi, saattaa joskus jopa tuuletella hajuja minua kohti), mölisee kuin joku helvetin apina, nöyryyttää minua (onneksi vain kotona), kourii, mässäilee ja sikailee. Mies itse sanoo, että "on se nyt perkele, jos ei kotonaan saa olla oma itsensä". Totta. Mutta minä en seksiä tuossa näe. Enkä halua noin käyttäytyvän miehen kanssa. Onko nyt niin, että seksi ja arki pitäisi pitää erillään, jotta ne toimisivat ts. heittää mies muualle asumaan? Miten teillä muilla?

Ikää minulla 27v ja miehellä 26v, yhdessä 8v. Aina se on tuollainen ollut, ennen vain ei ole häirinnyt. Nykyään häiritsee.
 
Oletteko kasvamassa erilleen ja miehesi ei välitä siitä mitä on tapahtumassa.
Karvapallo kasvaa ja sinä ahdistut hänen käytöksestään.
Olet vielä kovin nuori, mieti miltä tulevaisuutesi näyttää. Toisenlaisiakin miehiä on, aika paljon.
 
Onko tosiaan niin, että hyvä seksi ja yhteinen arki on mahdoton yhdistelmä? Vai onko vika vain minussa? Ongelmana on nyt jo pidempään ollut se, etten enää pidä miestäni seksikkäänä. Jotenkin on niin vaikea nähdä seksikkyyttä miehessä, joka piereskelee ja röyhtäilee (mitä kovemmin sitä parempi, saattaa joskus jopa tuuletella hajuja minua kohti), mölisee kuin joku helvetin apina, nöyryyttää minua (onneksi vain kotona), kourii, mässäilee ja sikailee. Mies itse sanoo, että "on se nyt perkele, jos ei kotonaan saa olla oma itsensä". Totta. Mutta minä en seksiä tuossa näe. Enkä halua noin käyttäytyvän miehen kanssa. Onko nyt niin, että seksi ja arki pitäisi pitää erillään, jotta ne toimisivat ts. heittää mies muualle asumaan? Miten teillä muilla?

Ikää minulla 27v ja miehellä 26v, yhdessä 8v. Aina se on tuollainen ollut, ennen vain ei ole häirinnyt. Nykyään häiritsee.

Tuohon on aika yksinkertainen vastaus. Sinä olet suhteen aikana kasvanut myös henkisesti aikuiseksi, miehesi on vielä sama lapsi kuin oli teidän tavatessanne. Jos tuollainen käytös on hänestä vain "omana itsenään olemista" niin kyseessä saattaa olla kauniisti sanottuna ns. ikuinen pikkupoika. Siis mies joka on sitä mieltä että täysin estoton ruumiillisuus on ihan okei myös silloin kuin muita on paikalla. Hän ei tajua että kaikista sikailu ei ole vain hienoa ja vitsikästä vaan jossain vaiheessa vain ja ainoastaan urpoa. Usein tuollaisella miehellä on myös aika samanlainen ystäväpiiri jolloin hän ei huomaa että monet muut miehet kasvavat samalla aikuisiksi ja muuttuvat kypsemmiksi myös parisuhteessa.
Kannattaa jossain vaihessa vain sanoa että sinä haluaisit suhteeseen MIEHEN, et pikkupoikaa. Ja jos hän ei aio mieheksi muutttua niin etsit sen sitten muualta.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla oli opiskeluaikana puolisen vuotta poikakaveri, joka alkoi käydä hermoille juuri tuollaisen wagner-käyttäytymisen takia. Jätkien kanssa räkättivät kaikelle, vitsit olivat linjalla neekerit-homot-blondit ym. Kännissä oli lupa tehdä ja mokailla miten vain.

Juntti mikä juntti.
 
Vika on varmaan minussa kun aina vain tekisi mieli kumppania seksuaalisesti. Nuorempana rakastelimme pari kolme kertaa viikossa. Jos nyt saa pimpsukkaa pari kolme kertaa vuodessa niin hyvä. Ei auta muuta kuin masturboida. Kyllä se sperma runkatessakin lentää mutta tyydytys ei ole ollenkaan samaa luokkaa kuin pääsisi peniksen kanssa pimsukkaan sisälle. Kumppanini tykkää taas siitä jos hyväilen hänen klitoristaan sormin.
 
Onko tosiaan niin, että hyvä seksi ja yhteinen arki on mahdoton yhdistelmä?
Tässä ja monessa muussakin tapauksessa on.

Mies itse sanoo, että "on se nyt perkele, jos ei kotonaan saa olla oma itsensä". Totta.
Tämä ei ole oikeudellinen ongelma.

Mutta minä en seksiä tuossa näe.
No tuskin olet koskaan nähnyt. Tässä ei ole tapahtunut muutosta.

Enkä halua noin käyttäytyvän miehen kanssa.
Tässä on tapahtunut muutos ja se muutos on näennäinen ongelma:

Ongelmana on nyt jo pidempään ollut se, etten enää pidä miestäni seksikkäänä.
Tämä ei johdu kuvaamastasi käytöksestä, vaikka niin arvelet.

Aina se on tuollainen ollut, ennen vain ei ole häirinnyt. Nykyään häiritsee.
Etsiskelet syytä erityimiseen (eroamiseen). Tämä ei ole alkuperäinen (varsinaisen ongelman) syy vaan sen korvike. Turvallinen valinta, joka noudattelee niin monen ketjun (yleistä hyväksyntää herättävää) epähygieniateemaa.

Vai onko vika vain minussa?
Ei. Elämäntapanne yhdessä on erilläänoloa, mitä tekevät kumpikin, ja kun se ei tyydytä, sitä voi pitää vikana.

Onko nyt niin, että seksi ja arki pitäisi pitää erillään, jotta ne toimisivat ts. heittää mies muualle asumaan?
Looginen seuraus, jatkumo, pyrkimys elää erillään (vetäytyä, piiloutua kovan roolin taakse).

Kun seksi on lakannut toimimasta etäisyyden ylläpidolla, se ei elvy eristäytymällä yhä kauemmas.
- - - - - - - - - - - - - - -
Toistan: Tiedostamaton ujous pakottaa ihmisen toimimaan vastoin sitä, mitä hän pohjimmiltaan kaipaisi.
http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/oletko-parisuhdeujo/
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Käyttäytyminen;10485567:
Etsiskelet syytä
Siinä vaiheessa kun etsitään syytä siihen miksi seksi ei kiinnosta, ollaan jo liian pitkällä, eikä paluuta entiseen enää käytännössä ole.

Ollaan henkisesti erottu ja on tarve löytää jokin järkevältä näyttävä syy erota fyysisesti. Haetaan oikeutusta toiminnalle, selitystä itselle ja toiselle. On hyväksytty se ettei suhde toimi ja tilanne näyttää pysyvältä. Alitajuisesti tiedetään ettei suhdetta saada enää toimimaan, mutta tietoisesti ei tiedetä miksi ja mikä sen on aiheuttanut.

Siihen on kuitenkin tultu ja sisimmässä päätetty luopua suhteesta. Tunnetaan tarvetta ja sosiaalista painetta perustella seurausta jollain rationaalisella syyllä. Tarpeen niin vaatiessa on normaalia vaikka sitten keksiä jokin syy, minkä itse voi hyväksyä ja toista varten mieluummin sellainen syy, mikä edes pitkin hapain on hyväksyttävissä, tai mieluiten yleisen mielipiteen ja enemmistön jo etukäteen hyväksymä.

Jos todellinen syy on 'vain' se ettei läheisyyttä onnistuttu saavuttaa, voi se tuntua liian epämääräiseltä ja siihen nähdä useita kummalliselta vaikuttavia, erilliseltä näyttäviä syitä.

Parisuhdeujoutta ymmärretään heikosti ja nimeäkin ilmeisesti hyljeksitään. Ken keksii paremman nimen lanseeratkoon sitä!
 

Yhteistyössä