kumpi, päiväkoti vai kerho?

[?]

No ei tuo 9-14 varmaan onnistu päivähoidossa. Jos et halua nukkuvan päiväunia siellä niin sinun täytyy hakea puolilta päivin eli lounaan jälkeen kotiin. Onnistuuko se hoitolasten kanssa? 12-14 on päiväkotien lepoaikaa.

Erityislapselle päiväkoti on kerhoa parempi vaihtoehto. Mutta jos ovat kerhossa valmiita pitämään (aina ei onnistu erityisyyden vuoksi) ja matkat onnistuisivat hoitolasten kanssa niin kerho olisi kokonaisuuden kannalta parempi.

? Miksei onnistuisi? Meillä on ko. hoitoaika eikä ole ollut ongelmaa. Leikkii muiden vanhempien kanssa levättyään hetken. Sehän on ihan pk:n rytmistä ja joustavuudesta kiinni.

 

[mutsi]

Meillä sama tilanne. Mulle se valinta oli helppo kun puheterapeutti suositteli tarhaa. Meitin kerhoissa ei ole ammattitaitoisia hoitajia vaan tavan kerhotätejä. Täälläpäin ei tosin ole tarhoissakaan erityisryhmiä mutta eiköhän se jotenkin järjesty. Ainakin saa kuntoutussuunnitelman. Itse luotan asiantuntijoiden neuvoihin. Kannattaa kysyä terapeuttien mielipidettä.

 

[vieras]

Minä suosittelen sitä erityisryhmäpaikkaa, jos sellainen on tarjolla. Yleensä siellä suositellaan, että siellä käynti olisi päivittäistä tai jotenkin säännöllistä. Meidän lapsen ryhmässä ei tykkättäisi tuosta hoitoajasta, siellä on toiveena, että haetaan joko ennen tai jälkeen päivälevon heidän aikataulunsa mukaan, ketään ei pakoteta nukkumaan, mutta pitkäkseen joutuvat kaikki kuuntelemaan satua.

Kyllä tuolla erityisryhmässä yleensä paremmin ne tarpeet osataan ottaa huomioon kuin jossain kerhossa ja joku ryhmästä osallistuu mm. kuntoutussuunnitelman tekoon ja meillä osallistuu myös kuntoutustyöryhmän tapaamiseen. Lisäksi kyseinen henkilö tapaa myös terapeutteja jolloin etsitään yhteisiä työkaluja lasta tukeviin asioihin.

 

[vieras]

Jos pk vaikuttaa hyvältä, ehkä sinne. Lapsi on ilmeisesti menossa eskariin vuoden päästä? Riippuen vähän mistä erityisongelmasta kyse, voisi olla hyvä aloittaa jo totuttelu. Eskarissa saattaa sitten olla jo tuttua väkeä.

 

[ootsä joku kukkamyyjä]

mut ei ne siel päiväkodissa mitään terapiaa tarjoa, vaan joudun itse kiikuttaa erikseen viel terapioihin... ja lääkäritutkimuksiin yms. ja toi matka on aika julmettu lähteä kävellen hoitolasten kaa viemään... ja se taxikyyti nyt ei oo satavarma asia ja se miten poitsu suhtautuu siihen, et yksin joutuu menee vieraaseen kyytiin... :ashamed:

Se päivähoito erityisryhmässä on osa kuntoutusta.

Ja matkat yms olisi pikkujuttu, kun kyse on lapsen parhaasta. Mutta lapsi on sinun, joten sinä päätät :flower:

Mitä sä näitä: :flower: lisäilevät joka viestiisi???

 

[vieras]

Muistan sinun aikaisemmin kirjoittaneen lapsesi diagnoosin pääpiirteet tälle palstalle. Jos teillä on toiveita saada lapsi normaaliin esikouluun tai normaaliin peruskoulun luokkaan, niin lähes kaikki lapsen hereillä olo aika tulee käyttää terapeuttiseen toimintaan. Sen voi tiettyyn rajaan asti tehdä kotonakin, mutta helppoa se ei tule olemaan.

 

[Elämänlähde]

käytiin tänään tuolla päiväkodilla, olis tosi pien ryhmä ihan muutama poika vaan ja 4 vakituista hoitajaa, elto ja lto ja tietty harjottelijat. pitäis onnistua se kyyditys myös muinakin aikoina, pkn johtaja yrittää meille sitä että pojan hoitoaika ois 8.30-14.30 aika pitkä päivähän siitä tulee, ja mulle tulee tosi ikävä tota pikku vesseliä... mutta kait se sitten on pakko... surettaa jo valmiiksi koko touhu vaikka henkilökunta tuntuikin mukavalta... :ashamed:

 

[mm]

Siellä varmaankin alkaa aamutoiminta ennen yhdeksää, ja 14 jälkeen on välipala, ei olisi lapselle kivaa jäädä ilman herkullista välipalaa. Hoidon aloittaminen on haikeaa, mutta veikkanpa että suru katoaa kun näet lapsen riemun hoitopaikassa. Ja illalla jaksat paremmin tukea ja antaa äidinrakkautta. Voimia sinulle ratkaisun tekemiseen, mihin sitten päädytkin!

 

[Tanja]

Jotenkin tuntuisi siltä, että päiväkoti olisi sopivin ratkaisu - varsinkin kun olette saaneet erityispaikan. Osaavan, ammattitaitoisen ja kokeneen henkilökunnan tukemana on helpompaa jatkaa arkea. Lapsesi hyötyy paikasta varmasti enemmän kuin kerhoilusta ja samalla tekin vanhempina saatte tukea arkeenne. Otatte reilusti ja reippaasti yhteyksiä ko.ryhmään ja keskustelette yhdessä kaikki mieltä askarruttavat asiat pois. Ja aika monessa paikassa käy mm. toimintaterapeutteja ynnä muita terapeutteja, joten kannattaa ottaa selvää myös siitä, voiko ko.päiväkoti järjestää myös niin. Ja varmasti pääsette myös yhteisymmärrykseen hoitoajasta sekä siitä, nukkuuko lapsenne päiväunet vai ei. Nukkumaanhan siellä ei taatusti pakoteta, lepohetken viettäminen sen sijaan on suotavaa... Keskustelkaa kaikki asiat selviksi ryhmän elton kanssa, siten tiedätte mikä ratkaisu on teille parhain. Tsemppiä ja mukavaa alkavaa kesää!

 

[Elämänlähde]

Jotenkin tuntuisi siltä, että päiväkoti olisi sopivin ratkaisu - varsinkin kun olette saaneet erityispaikan. Osaavan, ammattitaitoisen ja kokeneen henkilökunnan tukemana on helpompaa jatkaa arkea. Lapsesi hyötyy paikasta varmasti enemmän kuin kerhoilusta ja samalla tekin vanhempina saatte tukea arkeenne. Otatte reilusti ja reippaasti yhteyksiä ko.ryhmään ja keskustelette yhdessä kaikki mieltä askarruttavat asiat pois. Ja aika monessa paikassa käy mm. toimintaterapeutteja ynnä muita terapeutteja, joten kannattaa ottaa selvää myös siitä, voiko ko.päiväkoti järjestää myös niin. Ja varmasti pääsette myös yhteisymmärrykseen hoitoajasta sekä siitä, nukkuuko lapsenne päiväunet vai ei. Nukkumaanhan siellä ei taatusti pakoteta, lepohetken viettäminen sen sijaan on suotavaa... Keskustelkaa kaikki asiat selviksi ryhmän elton kanssa, siten tiedätte mikä ratkaisu on teille parhain. Tsemppiä ja mukavaa alkavaa kesää!

kiitos sulle :flower: mun päähän ei vaan mee se että mä ite oon kotona ja pikkuinen noin kauan poissa mun luota... osaanhan mäkin niitä herkullisia välipaloja valmistaa, pojan makuaisti on rajallinen joten ei ihan mitä vaan syö =)

 

[Tanja]

Päivähoidon aloittaminen on aina kaikille perheenjäsenille pienoinen kriisi, ja useimmiten varsinkin meille äideille. Loppujen lopuksi lapsihan sopeutuu tilanteeseen yllättävän nopeasti. Luota vain siihen, että oma lapsesi pärjää kyllä ryhmässä osaavissa käsissä ja ole itse ylpeä äiti sekä perhepäivähoitaja. Nostan sinulle hattua, oma työnsarkasi on siinäkin, kun yhdistät perhe- elämän, työn ja kouluttautumisen - ei mikään helppo yhtälö. Kuitenkin päivän aikana voit hyvällä omalla tunnolla huokaista ja olla huolehtimatta lapsesi voinnista/pärjäämisestä, sillä hän on oikeassa paikassa ja päivän jälkeen taatusti janoaa hänelle suomaasi huomiota. Voimia!

 

[siis]

montako lasta itselläsi on hoidossa ja minkä ikäisiä?