äiti-ääliö(kö)?
pattitilanne... Minä raskaana 35 viikolla, suppailuja on, lääkärissäkin käyty ja todettu että mahd syntyy aiemmin kuin 40 viikolla. Kehoitettu vähentämään rasitusta jne. Meillä yhteinen poika pian 1,4 kk. Miehellä lisäksi 10 v poika ennesään. Nyt mieheni lähdössä vastusteluistani huolimatta pojan syntymäpäiville 500km päähän, on poissa noin vuorokauden. Mieheni ei käsitä ollenkaan miksi vastustan lähtöä. Poikaa vastaan mulla ei mitään, mutta kun tuo synnytys lähestyy ja vielä pieni poikamme on kotona. Miehen vanhemmat ei asu paikkakunnalla ja omat vanhempani ovat juuri ulkomailla. Pari tuttua luvanneet ottaa lapsemme synnytyksen ajaksi JOS eivät ole töissä. Tai sit mieheni on kotona ja menen yksin synnyttämään... tää ei ole ongelma vaan yhdessä sovittu. Eli kusynkin mielipiteitä, olenko vain liian kahlitseva kun en hyväksy mieheni lähtöä tuonne syntymäpäiville...? Vai kummassa meistä vika? Pojan mieheni (ja myös minä ja poikamme) on nähnyt vajaa kuukausi sitten, eli ei mitään järkyttävän pitkää aikaa ole... Herää jo epäilyt että onko muita syitä lähteä pois kotoa... Kun ylipäätänsä ei näe tätä poikaansa olosuhteiden pakosta kuin 4-6 kertaa vuodessa... Eikä koskaan ole näin suurta hinkua ollut juuri syntymäpäivän aikaan mennä...
onko tämä hormoonimyrsky minulla vaan mikä saa mut ajattelemaan näin vai missä vika... tuntuu vaan että tämän takia kaikki kaatuu ja saa mut vaan enempi murehtimaan kaikkea...
onko tämä hormoonimyrsky minulla vaan mikä saa mut ajattelemaan näin vai missä vika... tuntuu vaan että tämän takia kaikki kaatuu ja saa mut vaan enempi murehtimaan kaikkea...