Kumpi on dorka, minä vai mieheni...?

  • Viestiketjun aloittaja äiti-ääliö(kö)?
  • Ensimmäinen viesti
äiti-ääliö(kö)?
pattitilanne... Minä raskaana 35 viikolla, suppailuja on, lääkärissäkin käyty ja todettu että mahd syntyy aiemmin kuin 40 viikolla. Kehoitettu vähentämään rasitusta jne. Meillä yhteinen poika pian 1,4 kk. Miehellä lisäksi 10 v poika ennesään. Nyt mieheni lähdössä vastusteluistani huolimatta pojan syntymäpäiville 500km päähän, on poissa noin vuorokauden. Mieheni ei käsitä ollenkaan miksi vastustan lähtöä. Poikaa vastaan mulla ei mitään, mutta kun tuo synnytys lähestyy ja vielä pieni poikamme on kotona. Miehen vanhemmat ei asu paikkakunnalla ja omat vanhempani ovat juuri ulkomailla. Pari tuttua luvanneet ottaa lapsemme synnytyksen ajaksi JOS eivät ole töissä. Tai sit mieheni on kotona ja menen yksin synnyttämään... tää ei ole ongelma vaan yhdessä sovittu. Eli kusynkin mielipiteitä, olenko vain liian kahlitseva kun en hyväksy mieheni lähtöä tuonne syntymäpäiville...? Vai kummassa meistä vika? Pojan mieheni (ja myös minä ja poikamme) on nähnyt vajaa kuukausi sitten, eli ei mitään järkyttävän pitkää aikaa ole... Herää jo epäilyt että onko muita syitä lähteä pois kotoa... Kun ylipäätänsä ei näe tätä poikaansa olosuhteiden pakosta kuin 4-6 kertaa vuodessa... Eikä koskaan ole näin suurta hinkua ollut juuri syntymäpäivän aikaan mennä...

onko tämä hormoonimyrsky minulla vaan mikä saa mut ajattelemaan näin vai missä vika... tuntuu vaan että tämän takia kaikki kaatuu ja saa mut vaan enempi murehtimaan kaikkea...
 
No tota.

Viisisataa kilometriä ajaa kuitenkin tarpeen vaatiessa aika nopsaankin ja viisi viikkoahan tohon vielä on...

Joillainhan on huomattavasi pidempi matka synnyttämäänkin!

(vaikka ymmärrän mä kyllä silti, :hug: )
 
vieras
10 vuotiasta poikaansa. kuitenkin olet viikolla 35, ja "aika todennäköistä" ettet synnytä juuri sinä vuorokautena kun miehesi on poissa. Eihän sinun tarvitse itseäsi uuvuttaa tai ressata suotta tuon vuorokauden aikana. Ymärrän kyllä että miehesi haluaa tavata synttärisankarinsakin :) tsemppia!
 
vieras
Hankala ajankohta, mutta miehesi näkee todella harvoin omaa lastaan.... Jos kyseessä olisi oma lapsesi, niin olisiko sinulle 4-6 kertaa vuodessa riittävä aika tavata häntä?

Pojan mieheni (ja myös minä ja poikamme) on nähnyt vajaa kuukausi sitten, eli ei mitään järkyttävän pitkää aikaa ole... Herää jo epäilyt että onko muita syitä lähteä pois kotoa... Kun ylipäätänsä ei näe tätä poikaansa olosuhteiden pakosta kuin 4-6 kertaa vuodessa...
 
Sanoisin, ettei kumpikaan. Kummallakin tarve on vain eri, eivätkä ne kohtaa... ja jos jompikumpi kompromissi pitäisi tehdä (sinä lähdet mukaan tai miehesi jää), se on liian suuri "myönnytys".

Uskoisin, ettei ongelmaa ole.. ja juu 500 km sujahtaa nopeasti.

Nimim. kaksi omaa poikaa mummin luota 375 km:n päästä sairaalasta keskellä yötä hakenut, kun äidilläni tuli rytmihäiriän takia pikalähtö sairaalaan.
Iltakymmenen aikaan tien päälle, paluumatkalla alkoi jo olla väsy...

- Kez.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hankala ajankohta, mutta miehesi näkee todella harvoin omaa lastaan.... Jos kyseessä olisi oma lapsesi, niin olisiko sinulle 4-6 kertaa vuodessa riittävä aika tavata häntä?

Pojan mieheni (ja myös minä ja poikamme) on nähnyt vajaa kuukausi sitten, eli ei mitään järkyttävän pitkää aikaa ole... Herää jo epäilyt että onko muita syitä lähteä pois kotoa... Kun ylipäätänsä ei näe tätä poikaansa olosuhteiden pakosta kuin 4-6 kertaa vuodessa...
eli siis olet mustasukkainen?
no ymmärrän toki senkin ... tavallaan....
 
äiti-ääliö(kö)
joo, ei kyse olekaan että mieheni ei pääsis synnytykseen mukaan... Vaan mihin laitan pojan, jos sattuu että... Tiedän että epätodennäköistähän se on jos just sattuis syntymään... meillä ei ole täällä sillai tuttuja, muuta kun nuo pari ja molemmat ovat töissä silloin.

Mukaan lähtisin muuten, mutta mä en pysty enää istumaan niin pitkää matkaa autossa. oikeesti nämä raskauden kaikki vaivat (mitä en tässä ala selittämään) tekevät asiasta mahdottoman. Eikä tuo ole mitään tekosyitä tai selittelyjä, ettei saisi rasittaa - oikeesti mun on hankala pärjätä lapsen kanssa edes sitä 7 tuntia, mitä mieheni on työn takia pois.

Mut niinku sanoin - pattitilanne. Ymmärrän kyllä miehenikin pointin, mutta...
 
äiti
tuota täällä ollaan vasta rv 28 ja koko ajan saa jännittää kuinka kauan pieni vielä pysyy matkassa, mä en siis päästäisi miestä(joka on kaiken lisäksi ex) edes nyt noin kauas!! eipä sillä ei hän ole lähdössäkään koska haluaa olla mukana kun lapsi syntyy! ja kerranhan se vaan tapahtuu se lapsen syntymä, niitä synttärijuhliahan sitten on joka vuosi.

mutta joo mulla kanssa vanhempi lapsi myös(yli 3v) eikä mies tunnu tajuavan sitä että kun rasitus lisää supistusten/ennenaikaisen synnytyksen riskiä, että ihan oikeesti pitäisi miehen kyetä muutaman viikon ajan vähentää sitä mika mua rasittaa. ei se tajua,idiootti kun on.

ja minusta sitä raskaana ollessa pitäisi saada tuntea olevansa tärkein :)

toisaalta jos sulle ei oo välttämätöntä että mies ois mukana synnytyksessä, niin silloinhan tärkeintä on se että lapsella on hoitaja lähelä jos lähtö tulee.
 
No kyllä minustakin on kohtuutonta vaatia, jotta mies ei lähde lapsensa syntymäpäiville. JOS sulla alkais synnytys just tuohon aikaan, niin eihän sulla ole hätää, koska tuttusi on luvannut ottaa lapsen ja myös miehen mukanaolo synnytyksessä ei ole mikään elinehto ilmeisesti, koska sellainenkin vaihtoehto on ollut puheissanne.

Epäilyt siitä, että miksi on niin innoissaan lähdössä, niin mahdollisestihan syynä voi olla tuo sitkeä kieltäminen. Koska mies voi nähdä asian niin, että sinun vaatimuksesi on kohtuuton, jolloin hän myös sinnikkäämmin haluaa lähteä.

Koeta rauhoittua asian suhteen, stressi voi nimittäin aikaistaan lapsen syntymää..
 
Todennäköisesti ehtisi synnytykseen, vaikka se alkaisikin, ja toisaalta, kyllä se vaan on 10v pojalle aika tärkeetä, että isi tulee synttäreille. Aika pahassa raossa miehesi, mutta sanoisin, että pojan synttärit on tiettynä päivänä ja todennäköisesti et synnytä silloin vielä, joten ehkä antaisin mennä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti-ääliö(kö):
joo, ei kyse olekaan että mieheni ei pääsis synnytykseen mukaan... Vaan mihin laitan pojan, jos sattuu että... Tiedän että epätodennäköistähän se on jos just sattuis syntymään... meillä ei ole täällä sillai tuttuja, muuta kun nuo pari ja molemmat ovat töissä silloin.
Miehen mukaan.
 
äiti-ääliö(kö)
Joku heitti mustasukkaisuudesta... Ehei, mä en ole mustasukkainen. Näkisin itsekin poikaa mieluiten useamminkin. Mutta niinkuin sanoin, olosuhteidenpakosta - ei mun vuoksi, vaan muiden syiden.

Meidän yhteinen poikamme ei ole tervetullut mieheni exän kotiin - jostain syystä. Siksi ei voi lähteä mukaan...
 
äiti
ja eikö tosiaan mies voi sitten ottaa teidän yhteisen lapsen mukaansa sinne synttäri juhlille?? minusta se olis aika loogista. toisaalta miksei vanhempi muksu voisi tulla teille päin joku kerta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti-ääliö(kö):
joo, ei kyse olekaan että mieheni ei pääsis synnytykseen mukaan... Vaan mihin laitan pojan, jos sattuu että... Tiedän että epätodennäköistähän se on jos just sattuis syntymään... meillä ei ole täällä sillai tuttuja, muuta kun nuo pari ja molemmat ovat töissä silloin.

Mukaan lähtisin muuten, mutta mä en pysty enää istumaan niin pitkää matkaa autossa. oikeesti nämä raskauden kaikki vaivat (mitä en tässä ala selittämään) tekevät asiasta mahdottoman. Eikä tuo ole mitään tekosyitä tai selittelyjä, ettei saisi rasittaa - oikeesti mun on hankala pärjätä lapsen kanssa edes sitä 7 tuntia, mitä mieheni on työn takia pois.

Mut niinku sanoin - pattitilanne. Ymmärrän kyllä miehenikin pointin, mutta...

Soita mll:n, jotta toimiiko sieltä sellainen palvelu, että jos on pakonomainen tarve saada lapselle hoitaja lyhyellä varoajalle, niin pystyvätkö toimittamaan...Ei tuota synnytystä ole keltään kielletty sen takia, että lapsenvahtia ei ole löytynyt...
 

Yhteistyössä