Kumpi näistä raskaampaa? Rehellisesti?

Jos oletetaan että äidillä A on kaksi lasta, 2v ja 4v ikäiset. Äiti A on kotona lasten kanssa, mies käy töissä. Äidillä B on kaksi lasta, samanikäiset kuin äiti A:lla. Äiti B käy töissä 8 tuntia päivässä, vie lapset aamulla kello 7.30 päiväkotiin ja on kotona vähän yli 16.30. Illalla äiti B:llä on hoidettavana lapset, kotitöitä ynnä muuta. Äiti B laittaa lapset nukkumaan kello 20.00. Sen jälkeen hänellä on hommia vielä tunnin verran. Kello 22 hän menee nukkumaan ja herää taas kello 6 aamulla. Äiti A Heräilee aamulla lasten kanssa kahdeksan maissa. Syö aamiaista ja laittaa sitä lapsille. Laittaa pyykkikoneen päälle, lähtee ulos lasten kanssa. Koko päivän voi mennä omien aikataulujen mukaan. Kumpi raskaampaa?

 

Äiti A:n koska hänellä on mies. Äiti B:llä ei vissiin ole kun siitä ei ollut mainintaa.

 

Mulla oli raskaampaa A:n tilanteessa, ja lapset oli just ton 2v ja 4v kun mä lähdin töihin.

 

Äiti A on henkisesti kovemmilla. Omaan kokemukseen perustuen.

 

Eiköhän tuo riipu siitä minkä kukakin kokee rankaksi. Ja miten mies osallistuu arkeen jne. Jutunhan olisi voinut kirjoittaa myös aika tavalla toisinkin, vai mitä?

 

\

Äiti A:n koska hänellä on mies. Äiti B:llä ei vissiin ole kun siitä ei ollut mainintaa.

Miehet, nuo kaiken pahan alku ja juuri...

 

a, ehdottomasti :/

 

riippuu ihan henkilöstä kumman kokee raskaammaksi. toiset viihtyvät kotona, toiset töissä. kitiäidillä henkisesti raskasta jos on ihan 24 h. kiinni lapsissa. "työäidillä" henkisesti raskasta jos tuntee syyllisyyttä töissä olostaan. toisaalta lapsissakin on eroja, toiset viihtyvät hoidossa ilman mitään ongelmia, toisten kanssa saa taistella hoitoon menon kanssa. toiset lapset pistävät kotona ihan hulinaksi, voivat väsyttää myös äidin ihan totaalisesti.... et ei voi kyllä yleisesti sanoa mitää.
jutustasi paistoi kyllä aika selvästi läpi et oisit halunnu mun vastaavan et sulla töissä käyvänä äitinä.....voimia!

 

Mielestäni ei voi verrata. Jokainen meistä jaksaa eri tavalla.

 

A, hetkittäin tosin B.

MUn elämä keveni, kun menin töihin, mutta oma aika väheni. Ennen saattoi päivänunen aikaan vaikka surffata, nyt hakkaan konetta muissa tarkoituksissa.

 

Mun mielestä nuo ei ole ihan vertailukelpoisia tilanteita. Se mikä on raskasta yhdelle, ei ole sitä toiselle. Ja päinvastoin.

 

B on minusta rankempaa!

 

Äiti A:lla on mielestäni rankempaa. Kotona ei ole aikuista juttukaveria ja elämä pyörii suht samaa rataa aamusta iltaan. Itse palasin juuri töihin ja olen huomannut, että paljon parempi mieli on ollut kun on saanut vähän aikatauluja ja vaihtelua elämään. Kaikilla ei teitenkään mene samalla lailla, me ihmiset kun ollaan erilaisia.

 

\

\

Äiti A:n koska hänellä on mies. Äiti B:llä ei vissiin ole kun siitä ei ollut mainintaa.

Miehet, nuo kaiken pahan alku ja juuri...

 

mä en ole töissä viel ollut, mutta luulen et sitten kun lähden töihin niin henkisesti tulee olemaan helpompaa kun on enemmän aikuiskontakteja ja päivässä on muutakin kuin ruokkimista, leikkimistä ja kakkavaippoja. raskaampaa tulee olemaan sillä puolen, et tosiaan joutuu hoitamaan nuo kotityöt viel palkkatyön lisäksi, mulla kun ei ole ketään niitä edes jakamassa. mut kuten sanoin en vielä ole töissä näin yksinhuoltajana ollut.

 

Molemmilla siis miehet, jotka töissä. Työssäkäyvän äidin mies osallistuu jonkin verran kotitöihin, mutta päävastuu jää äidille.

 

Äiti B:llä on raskaampaa. Ei ne kotityöt, laskujenmaksut, lapsista huolehtiminen yms mihinkään häviä kun tulee töistä kotiin.

 

Tilanteen tuntuminen raskaalta on hyvin subjektiivinen käsite, joten sitä ei voi oikein suoralta kädeltä verrata.

Peppari kyllä osui heti asian ytimeen , mutta sekin teoria vesitettiin viestiketjun lopussa, kummallakin on oma putkiaivo.

Omalta kohdaltani tilanne B on raskaampi. Toki vaihtoehdossa A oli myös raskaita päiviä mutta kokonaisuudessaan A oli paljon parempi vaihtoehto kuin B :/ .

 

B:LLÄ TIETYSTI, KOSKA ON EHDITTÄVÄ PYSYÄ AIKATAULUSSA.
A voi pyöriä yöpuvussa vaikka koko päivän kun mukulat tuijottaa videoita ja juo pillimehua.

 

Eikö äiti A laita lapsille ruokaa muutaman kerran tuon päivän aikana? Eikö leiki lapsien kanssa/ katso edes heidän peräänsä? Eikö siivoile sotkuja, tiskaile, tee niitä kotitöitä? Eikö vaihda lasten vaipat/ käytä vessassa?

Jos tekee nuo kaikki itse, niin miten siis voi mennä koko päivän omien aikataulujen mukaan?

\

Jos oletetaan että äidillä A on kaksi lasta, 2v ja 4v ikäiset. Äiti A on kotona lasten kanssa, mies käy töissä. Äidillä B on kaksi lasta, samanikäiset kuin äiti A:lla. Äiti B käy töissä 8 tuntia päivässä, vie lapset aamulla kello 7.30 päiväkotiin ja on kotona vähän yli 16.30. Illalla äiti B:llä on hoidettavana lapset, kotitöitä ynnä muuta. Äiti B laittaa lapset nukkumaan kello 20.00. Sen jälkeen hänellä on hommia vielä tunnin verran. Kello 22 hän menee nukkumaan ja herää taas kello 6 aamulla. Äiti A Heräilee aamulla lasten kanssa kahdeksan maissa. Syö aamiaista ja laittaa sitä lapsille. Laittaa pyykkikoneen päälle, lähtee ulos lasten kanssa. Koko päivän voi mennä omien aikataulujen mukaan. Kumpi raskaampaa?

 

Äiti B:llä.
Minä herään 4.45.Lapsi herää 5.40.Minä vien lapsen hoitoon 6.10.Menen töihin 7.00.Olen kotona 17.00.Lapsi menee nukkumaan 20.00.Minä menen nukkumaan viim. 21.00.Miestä ei ole eikä mies tapaa lasta koskaan.<br><br>

 

\

B:LLÄ TIETYSTI, KOSKA ON EHDITTÄVÄ PYSYÄ AIKATAULUSSA.
A voi pyöriä yöpuvussa vaikka koko päivän kun mukulat tuijottaa videoita ja juo pillimehua.

Tästä kyllä huomas, ettei oo kotiäidin käsialaa. ei se ihan noin toimi. T: kahden lapsen kotiäiti, lapset 2.5v ja 9kk

 

Mie vastaan, että B:llä... Ainakin minulla oli raskaampaa ( jo ) osa-aikatyössä 8 lapsen vanhempana, kun mitä nyt kotiäitinä 9 lapsen kanssa.
Ja minulla oli silloin, ja on nytkin siis tuo mies.

 

Riippuu niin monesta asiasta, päivään kun kuuluu muutakin kuin tuossa aloituksessa mainitut asiat.

Sen kotiäidin tilanteeseen vaikuttaa paljon esim hänen sosiaaliset kontaktit, onko hänellä mahdollisuutta tavata muita aikuisia, nähdä muutakin kuin oman kodin seinät ja piha. Kuinka paljon mies on kotona ja osallistuu arjen pyöritykseen, arvostaako mies kotiäidin työpanosta. Millaisia "hoidettavia" lapset ovat, sairastelevatko paljon, onko jotain erityistarpeita, pahaa uhmaikää jne.

Itse vaikka olenkin nauttinut kovasti tästä ajasta lastenkanssa kotona, tuntuu ajatus siitä että olisi yksin jossain korvessa ilman aikuiskontakteja päivät pitkät lasten kanssa pelottavalta. Varsinkin jos mies tekisi pitkää päivää ja kävisi kotona lähinnä nukkumassa ja syömässä, tai ei muuten arvostaisi kotonaoloani lainkaan. Oli lapset kuinka rakkaita hyvänsä, kokisin sen raskaaksi. Mutta toki on niitäkin jotka viihtyvät tuossa tilanteessa ja ovat onnekksita siihen päästessään. Ja siis eihän kaikilla kotiäideillä ole asiat noin.

Työssä voi viihtyä ja kokea sen mielekkääksi piristykseksi. Varsinkin jos takana on jo yli 4v kotonaoloa putkeen. Eli ei sekään välttämättä huono ratkaisu. Toisaalta jos ei viihdy työssä ja kokee sen jopa ahdistavaksi, aika lasten ja perheen kanssa tuntuu jäävän vähiin ja kotityöt kaatuu päälle niin ei sekään niin kovin houkuttele.

Eli riippuu niin monesta asiasta. Itse varmasti tuon ikäisten lasten kanssa tekisin mieluiten osa-aikaisena töitä niin että lapsilla olisi lyhyet hoitopäivät, vapaitakin väliin ja näin yhteistä aikaa jäisi runsaasti. Samalla saisin itse aikuiskontakteja ja omia virikkeitä työstä, sekä parannettua taloudellista tilannettamme omalla panoksellani. =)

 

Itselläni kokemusta vain tilanteesta A (tosin kera yhden puolitoistavuotiaan), mutta väittäisin sen olevan itselleni vähemmän raskasta, kuin tilanne B olisi. Sanottakoon, että en pidä tilannetta B yhtään sen arvokkaampana, vaikka se huonommin itselleni sopisikin.

Miksi aika monet tutut mammat häpeilevät tunnustaa, että pitävät enemmän kotona olemisesta kuin työelämässä olemisesta? Tai että kotona on helpompaa? Eikö ole vain kaikin puolin parempi ihmiselle, että tekee sitä, mikä tuntuu itselle mukavammalta, vaikka se sitten olisi "vain" kotona olemista. Tuntuu kuin heidän mielestään kotona tehdyn työn arvokkuus karisisi, jos myöntää, että se on kivaa.