Kumpi meistä on oikeassa? Ongelma, ero ja mies ei saa kämppää

  • Viestiketjun aloittaja Mitä mä teen?
  • Ensimmäinen viesti
Mitä mä teen?
Ollaan nyt puolitoista vuotta eletty tällaisessa pattitilanteessa. Olemme siis päättäneet erosta jo 1,5 vuotta sitten, parisuhdetta ei enää ole, ei seksiä tai läheisyyttä, emme edes pidä toisistamme. Riitelemme vaan lähes joka päivä ja kotona on kireä tunnelma. Lisäksi mies nimittelee ja haukkuu minua. Raha-asiat ovat ihan sekaisin, koska mies tuhlaa ja vaikka yritän pitää rahat erillään, se lipsuu koko ajan siihen, että "lainaan" hänelle tai sitten hän käyttää omansa ja minä maksan koko poppoon kulut. Minä maksan yksin vuokran ja laskut. Meillä on kaksi lasta.

Haluan todellakin eroon hänestä, haluan hänet pois tästä asunnosta. Mies on hakenut asuntoa kaupungilta, mutta mitään ei ole saanut. Hänellä ei ole luottotietoja, voi vaikuttaa asiaan. Ja hän hakee lasten takia asuntoa läheltä meitä, eli aluerajauksia on. Sekin varmaan vaikuttaa. Mutta näin en voi elää. Mies haluaisi asua tässä niin kauan kunnes saa kämpän - lasten takia - ja sanoo tappavansa itsensä, jos jää asunnottomaksi. Itseäni taas hiertää tämä tilanne, tuntuu etten voi elää omaa elämääni ollenkaan, kaikki rahani valuvat koko ajan jonnekin enkä saa säästettyä enkä voi ostaa itselleni mitään. Minäkin olen aika pienituloinen, minulla on opinnot vielä kesken ja palkkatuloni opiskelun ohessa ovat aika pienet. Asumme opiskelija-asunnossa, joten asumisoikeus on minulla, ei hänellä. Siksi ei olisi mitään järkeä minun muuttaa, koska hän ei kuitenkaan voisi jäädä tähän.

En myöskään voi aloittaa uutta suhdetta, jos mies asuu täällä. Kuka muka alkaisi suhteeseen ihmisen kanssa, jonka elämä vaikuttaa siltä, että tämä on jo parisuhteessa? Tuntuu, että elämäni menee ihan hukkaan miehen takia.

Kumpi meistä on oikeassa? Mies haluaa siis asua tässä, kunnes saa asunnon, minä haluaisin, että hän lähtee. Voinko vaatia sitä, vai onko se heitteille jättämistä? Pelkään lasten takia, jos hän oikeasti toteuttaa uhkauksensa ja vaikka tappaa itsensä. Lapsille hän on kuitenkin tärkeä isä, vaikka minä häntä inhoankin, ja vaikka hän haukkuu minua kaikki päivät.
 
vieras345566
Taidat tietää vastauksen itsekin? Jos se on sun opiskelijakämppä, niin eihän miehellä siihen mitään oikeutta ole, sen kun laitat sen mäkeen. Jos tappaa itsensä, niin sitten tappaa, et sinä ole siitä vastuussa, ja aika helvetin pitkään olet sitä jo siinä hyysännyt.
 
tuota
Vaikea tilanne ja ymmärrän kyllä sinua. Kuulostaa vähän siltä ja uskoisin että miehesi pelkää yksin jäämistä ilman asuntoa ja siksi uhkailee itsensä tappamisella.

Toisaalta miehelläsi saattaisi olla ns.paremmat mahdollisuudet saada oma asunto ilmoittamalla että hän on koditon ja hänellä on pieniä lapsiakin.

Mutta sinä et ole velvollinen pitämään miestäsi asunnossa, joka on sinun. Mies voi muuttaa väliaikaisesti esim. vanhemmilleen? Ystävälleen? Jollekin muulle sukulaiselle?

Nyt olisi viimein keskustelun paikka. Jos olette jo päättäneet erota ja periaatteessa näin jo tehneet niin nyt sanot miehellesi että näin ei voi enää jatkua ja molemmat saavat nyt alkaa elämään sitä omaa elämää!

Zemppiä kovasti! Voin omasta kokemuksesta sanoa että tiedän millaisessa tilanteessa olet.
 
aloittajaaa
Taidat tietää vastauksen itsekin? Jos se on sun opiskelijakämppä, niin eihän miehellä siihen mitään oikeutta ole, sen kun laitat sen mäkeen. Jos tappaa itsensä, niin sitten tappaa, et sinä ole siitä vastuussa, ja aika helvetin pitkään olet sitä jo siinä hyysännyt.
Niin, tai siis on hänellä tietysti oikeus asua, jos olemme "pariskunta". Mutta siis yksin ei voisi jäädä tähän. Mies syyttää minua siitä, että junailen hänet ulos lasten elämästä, jos käsken läjhtemään. Aika monta kertaa olen sanonut, että en enää voi jatkaa näin enkä halua asua yhdessä. Kuulemma ei itsekään halua asua kaltaiseni "typerän lehmän" kanssa, mutta lasten takia on pakko, kunnes saa sen asunnon. Ja on sanonut myös, että on kohtuutonta vaatia lähtemään kadulle.
 
aloittajaaa
Vaikea tilanne ja ymmärrän kyllä sinua. Kuulostaa vähän siltä ja uskoisin että miehesi pelkää yksin jäämistä ilman asuntoa ja siksi uhkailee itsensä tappamisella.

Toisaalta miehelläsi saattaisi olla ns.paremmat mahdollisuudet saada oma asunto ilmoittamalla että hän on koditon ja hänellä on pieniä lapsiakin.

Mutta sinä et ole velvollinen pitämään miestäsi asunnossa, joka on sinun. Mies voi muuttaa väliaikaisesti esim. vanhemmilleen? Ystävälleen? Jollekin muulle sukulaiselle?

Nyt olisi viimein keskustelun paikka. Jos olette jo päättäneet erota ja periaatteessa näin jo tehneet niin nyt sanot miehellesi että näin ei voi enää jatkua ja molemmat saavat nyt alkaa elämään sitä omaa elämää!

Zemppiä kovasti! Voin omasta kokemuksesta sanoa että tiedän millaisessa tilanteessa olet.
Kiitos vertaistuesta.. En itse oikein keksi, mihin mies voisi mennä. On ollut viime vuodet aika masentunut ja katkaissut välit melkein kaikkiin kavereihin, Vanhempia hänellä ei käytännössä ole (tai no isä on, mutta tämä on itse sairas ja asuu palvelutalossa). Haluaisin kyllä itsekin todella, että mies saisi sen asunnon ja voisimme vihdoin muuttaa erilleen! Ajattelen sitä joka päivä, mutta enää en jaksa uskoa, että koskaan saan omaa elämääni takaisin. Ellen sitten vaan "heitä" häntä ulos. Kun meillä on yhteisiä lapsia, pelkään toisaalta myös, että hän tekee kostoksi jotain ikävää. Toisaalta sekin tuntuu kohtuuttomalta, että uhraan oman elämäni ja majoitan ja ruokin häntä vähistä rahoistani, ja kärsin henkisesti tästä tilanteesta koko ajan.
 
tuota
Kiitos vertaistuesta.. En itse oikein keksi, mihin mies voisi mennä. On ollut viime vuodet aika masentunut ja katkaissut välit melkein kaikkiin kavereihin, Vanhempia hänellä ei käytännössä ole (tai no isä on, mutta tämä on itse sairas ja asuu palvelutalossa). Haluaisin kyllä itsekin todella, että mies saisi sen asunnon ja voisimme vihdoin muuttaa erilleen! Ajattelen sitä joka päivä, mutta enää en jaksa uskoa, että koskaan saan omaa elämääni takaisin. Ellen sitten vaan "heitä" häntä ulos. Kun meillä on yhteisiä lapsia, pelkään toisaalta myös, että hän tekee kostoksi jotain ikävää. Toisaalta sekin tuntuu kohtuuttomalta, että uhraan oman elämäni ja majoitan ja ruokin häntä vähistä rahoistani, ja kärsin henkisesti tästä tilanteesta koko ajan.
Hankalassa tilanteessa olette :(
Mitäs jos soittaisit johonkin vaikka lastenvalvojalle tai ihan vaiko turvakotiin vaikka tietysti eihän tässä ole mitään sellaista hätää (toivottavasti) mutta kertoisit tilanteestasi ja siitä että haluat miehen pois mutta miehellä ei asuntoa jne... kiska uskon että kivempi niitä lapsiakin on tavata jos olisi katto pään päällä ja lapsilla mahdollisuus yökyläilyyn isän luona.

Tai mies voisi itse soittaa kaupungille ja kertoa että olette eronneet jo yli vuosi sitten, pieniä lapsia ja koti olisi saatava. Olisiko se alkuun kovin huono jos asunto ei ihan nurkan takaa löytyisikään? Liikutte sitten esim.autolla jos sellainen on tai julkisilla toistenne luokse lapsia viemään.

Toivottavasti auttoi yhtään. Ahdistus on varmasti suuri mutta loppuhan tuolle on tultava!
 
tuota
Hankalassa tilanteessa olette :(
Mitäs jos soittaisit johonkin vaikka lastenvalvojalle tai ihan vaiko turvakotiin vaikka tietysti eihän tässä ole mitään sellaista hätää (toivottavasti) mutta kertoisit tilanteestasi ja siitä että haluat miehen pois mutta miehellä ei asuntoa jne... kiska uskon että kivempi niitä lapsiakin on tavata jos olisi katto pään päällä ja lapsilla mahdollisuus yökyläilyyn isän luona.

Tai mies voisi itse soittaa kaupungille ja kertoa että olette eronneet jo yli vuosi sitten, pieniä lapsia ja koti olisi saatava. Olisiko se alkuun kovin huono jos asunto ei ihan nurkan takaa löytyisikään? Liikutte sitten esim.autolla jos sellainen on tai julkisilla toistenne luokse lapsia viemään.

Toivottavasti auttoi yhtään. Ahdistus on varmasti suuri mutta loppuhan tuolle on tultava!
Toinen mihin kannattaa soittaa on sossu! Hekin saattavat pystyä auttamaan tuollaisessa tilanteessa!
 
vierailijaaaas
Sosiaalitoimisto kyllä maksaa takuuvuokran, mutta tuskimpa äijä on sielä käynyt juttelemassa?
Toivottavasti ette enää ole naimisissa. Laita ainakin jo viimeistään ero vireille.
Ja tukia äijä alkaa saamaan vasta kun asutte erillänne..
Toivottavasti olet itse selvittänyt voisitko saada esim jotain asumis- tai toimeentulotukea.
 
tiedän
Laita spostia sinne mistä on asuntoa hakenut ja kerro että tilanne on tulehtunut voisiko miehelle järjestää asunnon Näin tein itse samassa tilanteessa eikä mennyt viikkoakaan kun mies muutti pois.
 
nyt vieraana
Ilmoita joko sosiaalitoimistoon tai lastensuojeluun ja kerro teidän tilanne. Kyllä he asunnon miehellesi hommaavat alta aika yksikön, kun kuulevat, että teillä huonot välit, mies haukkuu jne.
Äkkiä nyt asia hoitoon, jos ero kerran varma. Ei mitään järkeä kiduttaa itseään ja muita tuolla tilanteella.
 
vierailija.
Minä en katselisi tuollaista ukkoa päivääkään, jos haukkuu minua, enkä todellakaan maksaisi yhtään hänen kulujaan. Jos muuten miestä ei saa ulos kämpästä, niin sitten ei auta muu kuin sinun muuttaa toiseen asuntoon, jolloin pääset samalla kätevästi eroon miehestä.

Ei ole sinun murheesi miehen tuleva asuminen. Hänen pitää se itse järjestää.
 
vierailijaaa
Ollaan nyt puolitoista vuotta eletty tällaisessa pattitilanteessa. Olemme siis päättäneet erosta jo 1,5 vuotta sitten, parisuhdetta ei enää ole, ei seksiä tai läheisyyttä, emme edes pidä toisistamme. Riitelemme vaan lähes joka päivä ja kotona on kireä tunnelma. Lisäksi mies nimittelee ja haukkuu minua. Raha-asiat ovat ihan sekaisin, koska mies tuhlaa ja vaikka yritän pitää rahat erillään, se lipsuu koko ajan siihen, että "lainaan" hänelle tai sitten hän käyttää omansa ja minä maksan koko poppoon kulut. Minä maksan yksin vuokran ja laskut. Meillä on kaksi lasta.

Haluan todellakin eroon hänestä, haluan hänet pois tästä asunnosta. Mies on hakenut asuntoa kaupungilta, mutta mitään ei ole saanut. Hänellä ei ole luottotietoja, voi vaikuttaa asiaan. Ja hän hakee lasten takia asuntoa läheltä meitä, eli aluerajauksia on. Sekin varmaan vaikuttaa. Mutta näin en voi elää. Mies haluaisi asua tässä niin kauan kunnes saa kämpän - lasten takia - ja sanoo tappavansa itsensä, jos jää asunnottomaksi. Itseäni taas hiertää tämä tilanne, tuntuu etten voi elää omaa elämääni ollenkaan, kaikki rahani valuvat koko ajan jonnekin enkä saa säästettyä enkä voi ostaa itselleni mitään. Minäkin olen aika pienituloinen, minulla on opinnot vielä kesken ja palkkatuloni opiskelun ohessa ovat aika pienet. Asumme opiskelija-asunnossa, joten asumisoikeus on minulla, ei hänellä. Siksi ei olisi mitään järkeä minun muuttaa, koska hän ei kuitenkaan voisi jäädä tähän.

En myöskään voi aloittaa uutta suhdetta, jos mies asuu täällä. Kuka muka alkaisi suhteeseen ihmisen kanssa, jonka elämä vaikuttaa siltä, että tämä on jo parisuhteessa? Tuntuu, että elämäni menee ihan hukkaan miehen takia.

Kumpi meistä on oikeassa? Mies haluaa siis asua tässä, kunnes saa asunnon, minä haluaisin, että hän lähtee. Voinko vaatia sitä, vai onko se heitteille jättämistä? Pelkään lasten takia, jos hän oikeasti toteuttaa uhkauksensa ja vaikka tappaa itsensä. Lapsille hän on kuitenkin tärkeä isä, vaikka minä häntä inhoankin, ja vaikka hän haukkuu minua kaikki päivät.
Olipa niinkuin minun vanhemmat ennen eroa. Mietippä sitä siltä kannalta mitä lapset ajattelee. Minä voin kertoa sen koska kuuntelin 15 vuotta sitä kun isä nimitteli äitiä, kummatkin tappeli joka päivä, ovia paiskottiin, ja se tunnelma mikä kotoa oli oli jotain hirveää.
Kukaan sisaruksista ei halunnut loppujen lopuksi viettää aikaa siellä. Minusta tuli häirikkö ja jouduin lastenkotiin.
Loppujen lopuksi syy oli vaan siinä että vanhemmat tappeli.
Kaikki me ollaan nyt muutettu pois kotoa ja vanhemmat erosi vasta sen jälkeen ettei me kärsittäisi siitä. Väärin!
Me kärsittiin joka sekunti kun nähtiin sitä tappelua. Joten sinuna katsoisin asiaa tältä kantilta ja oikea ratkaisu todellakin on eri osoitteisiin muuttaminen mahdollisimman nopeasti.
 

Yhteistyössä