Toggle sidebar

KUMPAA TOIVOTTE?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja anna-lee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

anna-lee

Vieras
Oikein kukaan ei uskalla ääneen toivoa kumpaakaan sukupuolta tai et sitä kai sitten pidetään sopimattomana, et jos myöntää toivovansa jompaa kumpaa?

Mullakin on kauhee syyllisyys siitä, että..vaikea edes kirjoittaa tätä...toivon, että tämä mahassa oleva vauva olisi
myöskin tyttö, kuten esikoisemme.
kaikille sanon että oon ""ihan varma"", että poika sieltä tulee, vaikka hiljaisesti toivon tyttöä.

Oon kyllä aika varma, että poika se on...

En ole koskaan erityisemmin ollut kiiinnostunut poikalapsista, kauheeta sanoa, mut näin nyt vaan on.

En tietenkään sitä koskaan näyttäisi, kenellekään ja omaansa tottakai jokainen rakastaa ehdoitta.
Enkä myöskään suostuisi sanomaan ääneen, etten juuri pidä poikalapsista.
Ystävilläni on poikia ja vain yksi heistä on mitenkään kiva lapsi, muut ovat valitettavasti hyvin rasittavia.

 
Saahan sirtä olla toiveita...

Sukupuoleenhan ei tosiaan ite voi mitenkään vaikuttaa.
Mä ootan kolmatta poikaa ja täytyy myöntää,et oisin tyttöä toivonu,ku kaksi poikaa jo on.
Mutta mulla ei oo taas poikien suhteen mitään kiinnostamattomuutta ollu.Oon aina toivonu pikkupoikia ja niitä nyt saan.:)

Mun mielestä poikien kaa pääsee tietyllä lailla helpommalla ku tyttöjen.Ei pidä yleistää, mutta joskus tytöt on vähän nirsoja ja kitisee pienistä. Pojat saattaa olla murkkuiässäki helpompia.Pojat on myös solidaarisempia ku tytöt.Eli ottavat kaikki mukaan,ku tytöillä on enemmän sellasia kahen kaverin kimppoja.

Onhan pojat(ainaki meiän) vähän vilkkaampia ja vauhtia ja vaaratilanteita riittää,mut toisaalta omasta kasvatuksesta on paljo kiinni minkälaisia niistä tulee.



 
Kyllä mäkin salaa toivon toista sukupuolta, ja olen varma että vauva on juuri toista sukupuolta kun toivon, varaudun siihen ja olen kyllä varma, että kun vauva syntyy on se minulle ihan yhtä arvokas oli sen sukupuoli mikä tahansa. En halua kertoa kellekkään kumpaa salaa toivon, ettei ihmiset luule etten rakastaisi lastani jos se ei ole toivottua sukupuolta.
 
Toivon tytön ja pojan... Odotan siis kaksosia. Miehelläni ei ennestään lapsia, jotenka poika olisi hänelle tärkeä. Minulle muuten ihan sama. Ennestään kaksi poikaa (23 ja 22 v) ja tyttö (17v). Eivät ihan leikki-ikäisiä :).

Pääasia loppu viimeksi, että olisvat terveitä. Vaikka kuulostaa kliseeltä, minulle totisinta totta.
 
Näin etukäteen ajateltuna ensisijainen toiveeni olisi poika, mutta jos en sitä saa niin tyttö olisi lähestulkoon yhtä hieno juttu! Lapsen synnyttyä molemmat varmasti yhtä rakkaita.
 
Esikoista odotellaan ja sukupuolesta ei tietoa. Jotenkin minulla on ollut ihan ""poikaolo"", joten tavallaan odotan poikaa, mutta tyttö olisi ihan yhtä ihana. Ja tyttö olisi siinä mielessä kiva saada, koska nimi olisi jo valmiina. Päätin jo 5-vuotiaana että minun vauvastani tulee tämän niminen =) Tuolloin vauva tosin oli nukke.. Kerroin ennen raskautta tästä nimestä hyvälle ystävälleni, joka totesi ""aijaa, minä olen ajatellut samaa nimeä tyttölapselle"". Koska hän ei vielä ole raskaana, saisin ""pitää"" nimeni jos meille tyttö syntyisi. Sinänsä aika naurettavaa..
 
en haluaisi loukata, mutta kummallista on minusta. Siis kyllä maailmassa molempia sukupuolia tarvitaan.

Itselläni kaksi poikaa ja ovat ihania persoonia ei mitään vilkkaita, vaikka olen kyllä ihania vilkkaita lapsiakin tavannut. Ystävälläni kaksi vilkasta tyttöä ja hän aina kadehtii kun poikani niin rauhallisia nauretaan aina sille, että ehkä joskus meille tulee vilkas tyttö ja heille rauhallinen poika. Joo mutta vitsiä tuo.

Lapset ovat aina lahjoja ja varsinkin kun itse koin toisen raskauden aikana sen että jouduin juoksemaan tutkimuksessa ja murehtimaan että onko se lapsi nyt sairas vai terve ja vaikka mitä epäilyjä oli...ei siinä sukupuolta juuri mietitty.

Ap toivon että saat pojan ja voit huomata että hekin ovat aarteita, teit vissiin lapsenkin vastakkaisen sukupuolen kanssa=)...niin että miehiä tarvitaan.
Onnea kaikille!
 
minulla on jo tyttö ja tyytyväinen siihen,poikaa en toivo.pojat ovat mielestäni ylivilkkaita ja rasittavia.
tunnen jotenkin enemmän ""yhtä"" tyttöjen kanssa.
olisi outoa saada poika...tyttöjen kanssa olen paljon luontevampi jne.

no,tyttö tänne on tulossakin =) kiva niin.
 
Kyllä ne tytötkin voi olla vilkkaita...kokemusta on! Meillä on kolmevuotias rasavilli tyttö, joka ei varmastikaan jää jälkeen poikien rajusta menosta... Nyt on sentään prinsessakausi menossa ja meno hieman hillitympää!

Mulle on sinänsä sama kumpi tulee, mutta tietysti olisi ""kätevämpää"" saada tyttö, kun on kaikki kamppeet jo valmiina... Mies haluaa myöskin pikku-prinssessoita, vaikka kauhisteleekin kodin tulevaisuutta pirttihirmujen keskellä - heh!
 
Voi kuules Nora! Kaikki pojat eivät todellakaan ole ylivilkkaita ja rasittavia. Näkisitpä meidän ylirauhallisen ja ylikiltin kolmevuotiaan pojan. Hänen kanssaan kaikki sujuu ja kaikki aina ihmettelevät miten hän voikaan olla niin rauhallinen ja kiltti.
Usein tytöt puolestaan ovat nirppanokkia, kuten joku jo kirjoitti ja kränäävät joka asiasta.

Toivottavasti teille tuleekin sitten oikein rasavilli ja nirppanokkainen tyttölapsi!!
 
Kyllähän niitä toiveita sukupuolen suhteen on varmaan jokaisella, toisilla varmaan enemmän ja toisilla vähemmän. Se tuntuu tosiaan olevan sellainen asia jota ei saa sanoa ääneen, mutta onneks on tällaiset keskustelupalstat jossa näin saa tehdä!

En usko että vilkkaus on välttämättä kovin sukupuolisidonnaista, on rauhallisia poikia ja tyttöjä myös. Itse en vilkkautta ole koskaan ajatelut perustana omille toiveilleni sukupuolen suhteen. Itse toivoin poikaa, koska ajattelin, että sitä kautta saisin ""tyttönä"" tutustua pojan ajatusmaailmaan oman ""lihani ja vereni"" kautta.
Poikalapsi olisi ikään kuin osa minua, mutta kuitenkin jotenkin erilainen. Tyttö taas tuntuu enemmän itseni ""jatkeelta"", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Olinkin pettynyt kun ultrassa selvisi että tyttö on tulossa ja tunsin suurta syyllisyyttä omista pettymyksen tunteistani! Nyt raskauden kuluessa (ja sukupuolen vielä uudelleen varmistuttua) pettymys on kuitenkin hävinnyt ja tuskin maltan odottaa että tapaan oman tyttöni!!!! Rakkaus omaa lasta kohtaan on kuitenkin jokatapauksessa täysin ehdotonta sukupuolesta riippumatta. Siitä huolimatta toivon, että joskus saisin vielä myös pojan...
 
Mulla on ihan poikaolo, ja samoin meillä on jo kauan ollut valmiina nimi pojalle, tytölle vaikeampi valita. Mutta vaikka pikkaisen toivon ehkä poikaa, olen aivan yhtä onnellinen tytöstä, ja tärkeintähän on että lapsi olisi terve : )
 
Ihan kumpaa vaan tällä kertaa!

Esikoista (tyttö) odottaessa toivoin ehkä hitusen enemmän poikaa, sillä oma sukuni on naisvaltainen ja olen kasvanut kahdestaan äitini kanssa. Lähipiiriin oli viime vuosina syntynyt lähes pelkästään tyttöjä. Tyttö kuitenkin tuli, ja sen kuullessani itkin onnesta! =)

Nyt toista odottaessa ei ole toivomuksia, ei miehelläkään. Toisaalta olisi kivaa jos olisi kumpaakin ""sorttia"", toisaalta tytölle olisi enemmän vaatteita jo kaapissa. Ehkä esikoistytöllä olisi enemmän seuraa pikkusiskosta myöhemmin? Mahdoton sanoa. Odotan jännityksellä!
 
Mies puhuu meillä pojasta, itsellä on jotenki tyttöolo, mutta todellakaan ei väliä kumpi tulee, kaunhan vaan selkeesti on sit jompaa kumpaa sukupuolta (?) ja syntyis ja sais kasvaa terveenä!
 
Kai sitä salaa toivoo aika monikin jompaakumpaa, ääneenhän toiveita ei uskalla sanoa, ettei saan moitteita niskaansa.
Minä toivoin salaa tyttöä. Saimme ihanan suloisen rakkaan pojan, ja nyt tuntuukin, että olikin kivempaa saada poika =D

Jos vielä toisen lapsen joskus saamme, niin varmaan toivon tyttöä, mutta tottahan toki kumpi vaan on toivottu.

Ja kyllä minä sitäkin toivoin ja tulen aina toivomaan, että ""ihan sama kumpi, kunhan on terve"", vaikka monien mielestä sekin on väärin toivottu, kun ""mitäs sitten jos ei olekaan terve?"" Kai sitä nyt tervettä ennemmin toivoo itse kukin.

ap: Pojat voi olla ihaniakin, mulla ainakin on ihana, kiltti, suloinen, hellyydenkipeä jne. jne. pikku-poika ;D
 
Minä toivon, että saisin sekä tytön että pojan. Järjestyksellä ei väliä, ja koska tämä on nyt se esikoinen, on ihan sama kumpi tulee. Tästä sitten riippuu kumpaa toivon seuraavalla kerralla.
 
Kun ekaa odotin, toivoin valtavasti tyttöä, joka olisi niin kuin Peppi Pitkätossu, rasavilli ja omapäinen (niin kuin äitinsä).Poika syntyi ja ekat sekunnit meinasin pillahtaa pettymyksestä itkuun, kunnes sain sen maailman ihanimman ja avuttomimman minun oman vauvani syliini. Seuraavaksi itkinkin onnesta (ja vähän häpesin ensimmäisiä ajatuksiani).
Toista odottaessa toivoin poikaa, koska kaikki poikien tavarat valmiina. Tyttö tuli ja minua lähinnä nauratti, kuinka luonto minua opetti olemaan kiitollinen terveistä lapsistani ja siitä, miten onnellista etten itse pystynyt asiaan vaikuttamaan.
Molemmat ovat minulle rakkaita, niin kuin lapset yleensäkin vanhemmilleen. Poika on rauhallinen, huolehtivainen isoveli. Tyttö on myös rauhallinen mutta enemmän itsenäinen (ehkä itsekkäämpi). Prinsessa kautta ei ole ollut ja siitä olen tyytyväinen, se kun on minulle itselleni niin kamala ajatuksenakin :) Ampuisi mielummin ritsalla ikkunan rikki kun pukeutuis mekkoon ja kruunuun ;)
 
Joo-o...mitäs tohon sanois..ainakin oot ihan hel*etin itserakas; harva sentään ihailee itseään niin paljon, että lähes nimeää itsensä uudeksi PEPIKSI...

..vai apuisit ritsalla..juu ihan varmaan..ootpa hurja...(*nauraa )
 
jo kolmas tyttö tulossa ja onnekas olen.kaikki poika lapset jotka tiedän ovat kamallia ! en osaa olla poikien kanssa mitenkään,se ei mielestäni ole mitenkään luonnollista-minulle.
muut saavat olla mitä mieltä tahansa,mutta minä olen tätä mieltä asiasta.

tyttöjen kanssa keksii kaikkea paljon kivempaa...autot ym junat eivät minua kiinnosta,olisi hirveetä jos kämppä olis täynnä pikku autoja ja kaiken maailman turtleseja ja muita hirviöitä!
nuken rattaat ja muut kivat onkin jo toinen juttu.
tyttöjen leikit innostavat eri tavalla.

mutta,kuten jo ilmaisinkin,että minua ei kiinnosta mitä muut ajattelevat minun mieleipiteestäni!jokaisella on oikeus kuitenkin olla sellainen kuin on,ilman.

jotkut pitävät punaisesta ja jotkut taas eivät voi sietää sitä väriä.jos ymmärrätte..mutta,suvaitsevaisuus erilaisiin mieleipiteisiin vaati jo aikalailla älykkyyttä.ne ketkä lähtevät tuomitsemaan muiden julki tuomia mielipteitä ja tuomaan vahvasti omaa kantaansa esille samalla väheksyen muiden mielipiteitä ei ole tarpeeksi älykäs ihminen ymmärtääkseen sen,että jokainen meistä on yksilö ja jokaisella meistä saa olla omat mielipiteemme jota me muut joudumme kunnioittamaan.

joten jospa jatketaan ketjua ihan ap:n ajatuksella eikä ruveta nostelemaan niitä omia hienoja mielipiteitä muiden ylle,sillä ne eivät valitettavasti ole edes siellä muiden yllä.
teillä monella on se ns.keskuteluaito hukassa,te osaatte kyllä sättiä muita ja kuitenkin ylistää itseänne.

ei hyvä,mutta onneksi se elämä opettaa teitäkin kysymättä lupaakaan.



 
Odotusaikana toivoin hartaasti tyttöä, vaikka en sitä ääneen kehdannut sanoa. Olin onnellinen, kun tytön sain. Jos vielä toisen saan, toivon edelleen tyttöä.
 
Eihän tää voi olla totta?? Sanokaa et tää on joku vitsiketju?? Siis eihän kukaan voi ajatella niin että pettyy jos ei saakkaan sitä sukupuolta mitä on halunnut? Ja raskausaikana jo ajattelee et pojat on kauheita!! Mulle on ainakan tärkeintä että kaikki menee hyvin ja lapsi on terve! ei todellaakaan tulis kuuloonkaan olla pettynyt jos saan pojan/tytön! Hävetkää!!
 
""...onneksi se elämä opettaa teitäkin..."" Hmmm, jotenkin tuli sellainen tunne, että ""pata kattilaa soimaa"", koska ei tekstistäsi kyllä mitenkään huomaa elämän opettaneen kirjoittanutta, kun on niin ehdoton mielipide poikia ""vastaan"".

Toivottavasti saat vielä lisääkin lapsia, jotka ovat sitten poikia, niin ymmärrät poikienkin ihanuuden =)
 
ei siinä ole mitään häpeämisen aihetta jos toivoo jompaa kumapaa sukupuolta!haloo ihmiset!

minä odotan esikoistani ja toiveessa olisi tyttö.
poika tuntuisi jotenkin vain niin ""vieraalta"".
en erityisesti vain pidä poka lapsista.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa