Jos pappi kieltäytyy hyväksymästä kummiksi kirkkoon kuulumatonta, kannatttaa ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon ja keskustella asiasta tai vaihtaa suoraan pappia. Eihän kirkkoon kuulumaton kummi ole tietysti kirkon silmissä "virallinen", mutta voi osallistua muiden kummien tavoin seremoniaan saaden kummitodistuksen ja jatkossa toimia lapsen elämässä aivan "virallisen" kummin tavoin. Jos ehdottomasti haluaa kummiksi tietyn tärkeän ihmisen, kannattaa siitä pitää kiinni ja olla tiukka kirkon suhteen.
Tässä evl.fi eli Suomen evankelisluterilaisen kirkon kotisivuilta poimittua virallista tietoa:
"Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat joko luterilaisen kirkon tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon konfirmoituja jäseniä.
Porvoon yhteisöön kuuluvat Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin, Viron ja Liettuan luterilaiset kirkot. Porvoon yhteisön muita kuin luterilaisia jäsenkirkkoja ovat Englannin, Irlannin ja Walesin anglikaaniset kirkot sekä Skotlannin episkopaalinen kirkko.
Näiden lisäksi Porvoon yhteisöön kuuluu vielä kaksi pientä anglikaanista kirkkoa, Espanjan episkopaalis-reformoitu kirkko ja Lusitanian kirkko Portugalista.
Tämän lisäksi kummina voi toimia evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen (lapsikasteen) hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva konfirmoitu henkilö, esimerkiksi ortodoksi tai katolilainen. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia kummina."
Eli kristilliseen kirkkokuntaan kuulumaton ei voi toimia kummina. Pappi tekee täysin oikein, kun ei hyväksy kummiksi kirkkoon kuulumatonta.
Kummin tehtävähän on auttaa vanhempia huolehtimaan lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Miten henkilö, joka ei kuulu kirkkoon, eikä siis pidä kristinuskoa tärkeänä tai ei usko, voi tässä tehtävässä auttaa?