Kummilapsen äiti vaihtoi lahjatoivetta vaikka lahja ostettu.

[Vierailija mamma]

Sain juuri puhelun kummipoikani äidiltä. Puhuimme vajaa kuukausi sitten että mitä ostan ja nyt sanoi että olenko ostanut jo lahjan ja jos en niin poika haluaakin jonkun star wars jutun. Noh, se ostamani lahja on ostettu jo aikaa sitten ja on ollut paketissakin jo pari viikkoa.

Vähän pistää harmittaan että soitetaan tuollaisia puheluita. Olisi kysynyt että olenko ostanut lahjan ja kuunnellut vastaukseni ennen kuin alkaa puhumaan siitä toisesta lahjasta. Ja jättänyt sitten kertomatta että mitä poika haluaakin. Kun kumminkin sain vaihtoehtoja sillon n. Kk sitten joista valitsin mielestäni hyvän, ja kerroin pojan äidillekin, että mitä ostan.

Arvaa harmittaako nyt kun äidin tyyli oli sellainen että no kaipa se mun ostamakin sitten kelpaa. Ja siis sanoikin noin. Voi v*** ostakaa itse se starwars hommelinne. Ja nyt on paskat fiilikset että ostin nyt sitten huonon/ väärän lahjan.

En todellakaan ala vaihtamaan lahjaa koska se on jo paketissakin. Ja eihän se lapsi osaa sitä toista lahjaa minulta (pukilta) kaivata kun ei tiedä että mitä oli vaihtoehtoja. Jos poitsu on alkanut nyt puhumaan jostain muusta niin ostakoon itse sen. Tässä on nyt viikko jouluun että kyllä pistää vituttaan että tässä vaiheessa aletaan puhumaan tollasia.

Mitäs ootte mieltä. Tekis mieli sanoa tälle äidille että kyllä alko harmittaan.

 

[Jellybeany]

Annat sen paketoidun lahjan ja sillä sipuli. Ostakoon tosiaan itse sen star wars -jutun jos se on tärkeä. Ymmärrän harmituksen.

 

[vierass]

Jätä omaan arvoonsa tuo. Ensinnäkin ne on lahjaTOIVEITA ei PAKKOJA. Jokainen päättää ihan itse mitä antaa lahjaksi jos antaa. Ei mulla ainakaan oo varaa satasen legopaketteja jokaiselle sukulaislapselle ostaa vaikka haluaisinkin. Onneksi yleensä lahjatoiveet ovat "sinne päin" ja niitä voi sitten itse tarkentaa jos haluaa.

Eikä tossa pitäisi olla ongelmaa. Kummilapsen äiti tietää nyt mitä olet ostanut ja voi itse ostaa tuon "puuttuvan" lahjan jos haluaa.

 

[Vierailija mamma]

Lapsella on muitakin kummeja ja isovanhempianja itsekin ovat suht hyvätuloisia. Olisi kysynyt että mitä ostin/ olenko ostanut jo lahjan, jos ei muista. Ja jatkanut samalla tyylillä seuraavaan henkilöön että jos jollain ei olisi vielä lahjaa.
Eikä alkaa puhumaan mun ostamasta lahjasta että kaipa sekin sitten kelpaa. Tosi alentavan tuntuista! Hemmetti näitä kummilasten lahjahommia! Ens kerralla ostan lahjan pari pv ennen joulua ja ei tarvi ihmetellä jos ei sitä tulekaan kun mitä toivottiin jos onkin loppu kaupoista...

 

["Sadie"]

Kyllä muaki harmittais ja ketuttais tollanen, kertoisin sen myös tolle äidille. Vähä vois miettiä mitä sanoo. Olis tyytyväinen että ylipäätään olet lahjan hommannut.

 

[Vieeras]

Ei tuota tarvitse ottaa vakavasti. Lasten toiveet vaihtuvat, mutta se onrmaalia eikä toiveita tarvitse ottaa vakavasti. Jos lapsen äiti ei olisi kertonut, miksi hän kysyi, oletko ostanut lahjan, niin nyt miettisit, että miksi äiti mahtoi soittaa. Minusta on hyvä, että äiti soitti ja kysyi, koska aina tai ainakin useimmiten on parempi avata suunsa kuin miettiä asioita hiljaa itsekseen. Itse olen just sellainen, etten millään halua vaivata muita. Joskus olisi parempi, että vaan rohkeasti kysyisi eikä miettisi asioita turhan pitkälle.