Kukaan vaihtanut etunimeaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miehen niminen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen vaihtanut. Ensin vaihdoin lukioissä kutsumanimekseni toisen nimeni ja heti 18-vuotispäivänäni olin oikeasti maistraatin oven takana odottamassa että pääsen vaihtamaan nimen lopullisesti pois. Nimi oli ruma ja kärsin siitä valtavasti.

Äiti puhuu minusta edelleen alkuperäisellä nimelläni mitä en ole puoleen elämästäni enää ollut. Ei sulattanut ollenkaan sitä, että rakkaudella valittu nimi vaihdettiin pois. Ei sitten kelvannut se, että yhtä lailla heidän valitsemansa toinen nimi tuli käyttöön...
 
Olin ennen Anneli ja nyt olen Brooke-Lolita. Olihan sukulaiset ihan kauhuissaan aluksi, mut tottuihan ne siihen.
Kyllästyin vanhaan nimeeni koska se ei kertonut minusta mitään eikä sopinut ulkonäkööni mitenkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
:wave: Tai itse asiassa pidin aiemmatkin nimeni, koska niitä oli vain kaksi ja lisäsin uuden rimpsun ensimmäiseksi.

Samaa olen suunnitellut. Tykkaan kylla kovasti nimestani mutta asun ulkomailla ja taalla se on miehen nimi, monta sekaannusta sen vuoksi tullut. Siita ei saa mitenkaan muunnettua naisellista versiota ja siksi miettinyt etta otan uuden etunimen, helpon ja taatusti feminiinin.
Joidenkin reaktiot vaan on kummallisia. Sanottu nimen olevan niin iso osa indentiteettia ettei sita pida vaihtaa vaikka mika olisi. Varmasti on iso osa minua mutta en halua etta sen vuoksi "oh, sinahan oletkin nainen!" on osa minua :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja miehen niminen:
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
:wave: Tai itse asiassa pidin aiemmatkin nimeni, koska niitä oli vain kaksi ja lisäsin uuden rimpsun ensimmäiseksi.

Samaa olen suunnitellut. Tykkaan kylla kovasti nimestani mutta asun ulkomailla ja taalla se on miehen nimi, monta sekaannusta sen vuoksi tullut. Siita ei saa mitenkaan muunnettua naisellista versiota ja siksi miettinyt etta otan uuden etunimen, helpon ja taatusti feminiinin.
Joidenkin reaktiot vaan on kummallisia. Sanottu nimen olevan niin iso osa indentiteettia ettei sita pida vaihtaa vaikka mika olisi. Varmasti on iso osa minua mutta en halua etta sen vuoksi "oh, sinahan oletkin nainen!" on osa minua :(

Ihmisen identiteetti voi myös vaihtua elämän aikana, emme me synny samana pakettina, jona tulemme kuolemaan. Kesti hivenen aikaa löytää nimi, joka sopi minulle ja tiukkoihin vaatimuksiini. Itsensä nimeäminen aikuisena oli vaikeampaa kuin omien lasten! Käytän vanhaa nimeä työelämässä, sillä sen lausuminen ja kirjoittaminen on yleisyydestä johtuen helpompaa, mutta privasti olen se, mikä olen aina halunnutkin olla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mä olen:
Olin ennen Anneli ja nyt olen Brooke-Lolita. Olihan sukulaiset ihan kauhuissaan aluksi, mut tottuihan ne siihen.
Kyllästyin vanhaan nimeeni koska se ei kertonut minusta mitään eikä sopinut ulkonäkööni mitenkään.

aika raju muutos :)
 
Vaihdoin. Kukaan ei edes tiedä että olen vaihtanut ja ne jotkatiesi niin eivät juuri reakoineet mitenkään koska olivat tottuneet sanomaan mua sillä nimellä millä mua on kutsuttu aina vaikka se ei ollut oikea nimi mutta nyt on :)
 

Yhteistyössä