Kuka tietää jo etukäteen, että joutuu pettymään sunnuntaina

Jo se on kumma, ettei miehet muka osaa edes vaivasta kakkua tehdä. Jokainen normaaliälyinen osaa.

Joo voi olla, mutta kaikkien tekeminä niitä ei vaan voi syödä.

Minä teen kakut meillä, mielelläni.

Minäkään en kyllä ikipäivänä söisi miehen tekemään kakkua, se kun ei oikein osaa keittiössä tehdä mitään, ei ainakaan mitään jälkiruokia, voisi olla aikamoinen näky, jos se kakkua alkaisi väsäämään, jotenkin toivoisin että ostaisi sen sitten kaupasta valmiina, jos sellaisen hankkisi

Kuulostaa ihan oikeasti, että osa miehistä on jotekin niinkuin onnettomia ja naiset vielä pitää niitä pikkasen vajaina.

Vajaita tai ei niin kyllä tämä ruuan teko joiltakin vain luonnistuu paremmin kuin toisilta, tuskinpa kyse on niinkään sukupuolesta.

 

Vajaita tai ei niin kyllä tämä ruuan teko joiltakin vain luonnistuu paremmin kuin toisilta, tuskinpa kyse on niinkään sukupuolesta.

Kyse on ihan halusta. Jos ei halua, ei opi mitään.

 

Kyse on ihan halusta. Jos ei halua, ei opi mitään.

Ei se nyt ihan niinkään mene. Mun tekemänä ruoka sitten on yleensä varsin epäonnistunutta, vaikka kuinka lukee ohjeet ja yrittää, aina menee jokin vikaan. Ja kyllä minä haluaisin tehdä hyvää ruokaa, kun itsekin sitä joudun syömään.

 

Vajaita tai ei niin kyllä tämä ruuan teko joiltakin vain luonnistuu paremmin kuin toisilta, tuskinpa kyse on niinkään sukupuolesta.

Kyse on ihan halusta. Jos ei halua, ei opi mitään.

Et ole ilmeisesti syönyt tekemääni ruokaa. Voisit olla toista mieltä.

 

Mieheni osti minulle Hackmannin uudet kesäkattilat äitienpäivälahjaksi.. sain ne jo kun olimme yhdessä kaupassa ja ihailin niitä sielä!
Eikä kyllä YHTÄÄN harmita, että sain keittiötavaraa
Vanhimmat lapset tekevät koulussa/kerhossa kortit ja varmaan jotkut askartelut..
Kaipa he tuovat kahvitkin aamulla sänkyyn.
Äitienpäivä on kiva päivä!En voisi kuvitella, että päivä ohitettaisiin huomaamatta!

 

Kyse on ihan halusta. Jos ei halua, ei opi mitään.

Ei se nyt ihan niinkään mene. Mun tekemänä ruoka sitten on yleensä varsin epäonnistunutta, vaikka kuinka lukee ohjeet ja yrittää, aina menee jokin vikaan. Ja kyllä minä haluaisin tehdä hyvää ruokaa, kun itsekin sitä joudun syömään.

Mulla sama juttu, monta kertaa olen yrittänyt jotain kakkua, ja vaikka kuinka teen ohjeen mukaan, niin silti jokin aina mättää, eikä se onnistu ihan niin kuin pitäisi. Siskoni käsissä taas onnistuu mikä vaan.

 

Ei tarvitse pettyä, kun en odotakaan mitään. Kun tiedän ettei mitään ole odotettavissa, niin lupasin mennä töihin. Miehen mielestä ihan turha päivä :ashamed: esikoinen on kai askarrellu kerhossa kortin, mutta tuskin muistaa antaa sitä...

 

minun ensimmäinen äitienpäivä oli sellainen, että ostin kukkia, jotka vietiin lapsemme haudalle. Miehen kanssa mentiin, aurinko paistoi, me ei puhuttu mitään, vaan itkettiin molemmat koko matka. vaikka minulla nyt onkin yksi eläväinenkin lapsi kotona, niin äitienpäivänä en voi olla ajattelematta niitä äitejä joiden syli on tyhjä, syystä tai toisesta.

 

Mäpäs leikkasinkin lehdestä runkoruusun ja uusimman muumimukin kuvat ja laitoin ne jääkaapin oveen

Hohhoijaa miten aikuismaista käytöstä

 

Mitäs sunnuntaina on?

 

Mä pettyisin pahasti jos ei mitenkään muistettaisi. Minä ja sisarukseni kerran ei tehty äidille mitään äitienpäivänä, äiti kyllä suuttui meille. Siitä asti aina hommasin edes kortin ja kukan.

Vaatisin myös mieheltä jotain muistamista, jos sellainen olisi. Onnittelua, tai kukkia. Jos pyynnöstä huolimatta ei tulisi, varmaan riitelisin asiasta seuraavaan äitienpäivään asti

 

tuskin mitenkään huomioidaan, ainakaan ennen ei ole huomioitu. Ei kortteja, kukkia, tai aamupalaa valmiiksi tms.

 

en mä pety,en ole yhtenäkään vuonna pettynyt vaikken ole muuta saanut,kuin tytön tekemän kortin ja lahjan alkaen päiväkotiajoilta..lapsi on tärkein lahja,en tullut äidiksi saadakseni lahjoja =)

 

en mä pety,en ole yhtenäkään vuonna pettynyt vaikken ole muuta saanut,kuin tytön tekemän kortin ja lahjan alkaen päiväkotiajoilta..lapsi on tärkein lahja,en tullut äidiksi saadakseni lahjoja =)

No kortti ja lahja, siinähän on jo yllin kyllin. Miksi edes pettyisit.

 

miten voi pettyä, jos jo etukäteen tietää ettei mitään ole tulossa?

 

en mä pety,en ole yhtenäkään vuonna pettynyt vaikken ole muuta saanut,kuin tytön tekemän kortin ja lahjan alkaen päiväkotiajoilta..lapsi on tärkein lahja,en tullut äidiksi saadakseni lahjoja =)

No kortti ja lahja, siinähän on jo yllin kyllin. Miksi edes pettyisit.

niin onkin =) mutta palstalla näyttää vallitsevan käytäntö,että miehen on ostettava lahja vaimolleen äitienpäivänä ja jos ei tule mieleistä lahjaa,niin sit on päivä pilalla..

 

Kyllä minullekin riittää lasten (tarhassa) askartelemat kortit. Mieheltä en odota mitään (vaikka aika usein on jotain pientä tai isompaa lahjaa/muistamista hommannutkin), koska minusta hänen kuuluu muistaa ennemmin omaa äitiään.
Minun ajatusmaailmaan ei myöskään sovi se, että pitää kostaa miehelle lahjojen puuttuminen isänpäivänä. Lapsellista touhua.

 

miten voi pettyä, jos jo etukäteen tietää ettei mitään ole tulossa?

No niinpä. Viime vuonna petyin, kun en saanut tyttäreltä edes hyvän äitienpäivän toivotusta. Tällä kerrallapa en pety, kun tiedän että mitään ei ole tulossa. Ostinpa silti itselleni 3 cd-levyä, hyvällä omallatunnolla!

 

Kyllä minullekin riittää lasten (tarhassa) askartelemat kortit. Mieheltä en odota mitään (vaikka aika usein on jotain pientä tai isompaa lahjaa/muistamista hommannutkin), koska minusta hänen kuuluu muistaa ennemmin omaa äitiään.
Minun ajatusmaailmaan ei myöskään sovi se, että pitää kostaa miehelle lahjojen puuttuminen isänpäivänä. Lapsellista touhua.

Mikä kosto se nyt on, jos siinäkään ei ole mitään pahaa, ettei mies osta naiselle äitienpäivälahjaa? Jos ei miestä kerran tuollaiset perinteet kiinnosta, niin ei hänkään varmaan lahjaa tahdo vaimolta, eihän hän ole vaimonsa isä.

 

Toinen lapsi tekee koulussa jotain ja toinen kerhossa. Kerholainen tänään paljastikin, että se on jotain kiiltävää ja isossa kirjekuoressa
Miehen ei kuulu äitienpäivänä mua muistaa ku en oo sen äiti, mutta nyt ku tää eka yhteinen vauva mulla masussa niin kyllä kai se jotaki saattaa keksiä.. Lähinnä odotan et mies laittaa ruuan sunnuntaina niinku yleensäkin vkoloppusin =)

 

Miksi ette sitten sano miehillenne suoraan, mitä haluatte?

Jo se on kumma, ettei miehet muka osaa edes vaivasta kakkua tehdä. Jokainen normaaliälyinen osaa.

Mä olen sitä mieltä, että jos pitää sanoa toiselle, että "sunnuntaina on äitienpäivä, haluan silloin kakkua ja kahvia aamulla vuoteeseen, enkä halua tehdä niistä kumpaakaan itse" , niin se ei oo sama asia, kuin se, että se toinen tekisi niin omasta aloitteestaan.

Musta on ainakin ihanaa, kun lapset tulevat käymään kotona ( ovat jo aikuisia ) ja tuovat pullaa tullessaan - eikä mun tartte niitä pyytää. Ovat toki kyselleet etukäteen, että olenko mä sunnuntain kotona

Oma-aloitteinen huomaavaisuus on aina paljon mukavampaa - ihan kuten sekin, että toinen tiskaa tai siivoaa ilman että tarvitsee pyytää tai huomauttaa asiasta.

 

Minun ajatusmaailmaan ei myöskään sovi se, että pitää kostaa miehelle lahjojen puuttuminen isänpäivänä. Lapsellista touhua.

Aivan! Kahta enemmän pitää miestä lahjoa isänpäivänä, jos "unohtaa" äitienpäivän. Miehet ovat aina kakkunsa ansainneet =)

 

Mies ei muista, mutta lapsille aion opettaa äitienpäivän juhlimisen "taidon". Haen jäätelökakun ja pullon pommacia jota sitten voidaan ruuan jälkeen juoda muovisista shampanjalaseista, harkinnassa on vielä jos lähtisin lasten kanssa kylpylään.

 

Miksi miehen teille jotain pitäisi ostaa ette ole niiden äitejä

 

Miksi miehen teille jotain pitäisi ostaa ette ole niiden äitejä

En todellakaan ole mieheni äiti,
mutta kyllä mies voi muistaa puolisoaan ja kiittää siitä kuinka hyvä äiti tämä on yhteisille lapsille.
Näin mä ajattelen myös Isänpäivänä.

Lahjoja ei tarvi tietenkään antaa jos ei halua, mutta sanallinen arvostuksen anto on paikallaan.