Kuka luki Meidän perhe-lehdessä olleen Äiti pyörätuolissa jutun? Oli yrittänyt itsemurhaa 19 vuotiaana, hypännyt katolta

Musta noi pampolinan provot on hauskoja. Täällä palstalla saa ihmisistä paljon hubaa, jos viittii provoilla.

 

Etkö halua ymmärtää vai etkö vaan oikeasti ymmärrä? Minä käytin niitä provoja silkasta mielenkiinnosta.

Näin minäkin sanoisin jos en osaisi perustella kirjoituksiani. Juristin koulutuksella luulisi pystyvän paitsi valikoimaan sanansa, myös perustelemaan ne sanat joita käyttää ja mielipiteet joita esittää. Mutta kun ei. =) Minutkin on koulussa opetettu perustelemaan, ja se opetus tapahtui jo yläasteella.

 

Musta noi pampolinan provot on hauskoja. Täällä palstalla saa ihmisistä paljon hubaa, jos viittii provoilla.

Ei oo totta. Joku ymmärsi.

 

Etkö halua ymmärtää vai etkö vaan oikeasti ymmärrä? Minä käytin niitä provoja silkasta mielenkiinnosta.

Näin minäkin sanoisin jos en osaisi perustella kirjoituksiani. Juristin koulutuksella luulisi pystyvän paitsi valikoimaan sanansa, myös perustelemaan ne sanat joita käyttää ja mielipiteet joita esittää. Mutta kun ei. =) Minutkin on koulussa opetettu perustelemaan, ja se opetus tapahtui jo yläasteella.

Eikös vaan. Mutta koska Pampolina ei olekaan oikea juristi, tai edes oikea ihminen, hänen kirjoituksensa voi katsoa läpi sormien

 

Musta noi pampolinan provot on hauskoja. Täällä palstalla saa ihmisistä paljon hubaa, jos viittii provoilla.

Ei oo totta. Joku ymmärsi.

Ai nyt sä provoiletkin. Siis vau, mä olen ihan myyty sun fiksuutesi edessä! :O
Siis mä vaan luulin, että sä olet täysi kusipää mutta täytyy myöntää hei, mä erehdyin... eiku, siis tää mun murre on vaan tällasta.

 

Etkö halua ymmärtää vai etkö vaan oikeasti ymmärrä? Minä käytin niitä provoja silkasta mielenkiinnosta.

Näin minäkin sanoisin jos en osaisi perustella kirjoituksiani. Juristin koulutuksella luulisi pystyvän paitsi valikoimaan sanansa, myös perustelemaan ne sanat joita käyttää ja mielipiteet joita esittää. Mutta kun ei. =) Minutkin on koulussa opetettu perustelemaan, ja se opetus tapahtui jo yläasteella.

Kun ei asia valkene, niin ei. Ihmiset ihan oikeasti tekee asioita mielenkiinnosta ja huvikseen. Seuraa kanssakulkijoiden reaktioita. Se on täysin oikea syy ja perustelu toiminnalle. |O Nyt kyllä alkaa tämä jauhaminen oikeasti kyllästyttämään. Uutta antia ei tunnu enää tulevan.

 

Etkö halua ymmärtää vai etkö vaan oikeasti ymmärrä? Minä käytin niitä provoja silkasta mielenkiinnosta.

Näin minäkin sanoisin jos en osaisi perustella kirjoituksiani. Juristin koulutuksella luulisi pystyvän paitsi valikoimaan sanansa, myös perustelemaan ne sanat joita käyttää ja mielipiteet joita esittää. Mutta kun ei. =) Minutkin on koulussa opetettu perustelemaan, ja se opetus tapahtui jo yläasteella.

Kun ei asia valkene, niin ei. Ihmiset ihan oikeasti tekee asioita mielenkiinnosta ja huvikseen. Seuraa kanssakulkijoiden reaktioita. Se on täysin oikea syy ja perustelu toiminnalle. |O Nyt kyllä alkaa tämä jauhaminen oikeasti kyllästyttämään. Uutta antia ei tunnu enää tulevan.

No mut kun se johtuu vain siitä, että me muut ei olla yhtä fiksuja kuin sinä, kultaseni.

Nooot....

 

Etkö halua ymmärtää vai etkö vaan oikeasti ymmärrä? Minä käytin niitä provoja silkasta mielenkiinnosta.

Näin minäkin sanoisin jos en osaisi perustella kirjoituksiani. Juristin koulutuksella luulisi pystyvän paitsi valikoimaan sanansa, myös perustelemaan ne sanat joita käyttää ja mielipiteet joita esittää. Mutta kun ei. =) Minutkin on koulussa opetettu perustelemaan, ja se opetus tapahtui jo yläasteella.

Kun ei asia valkene, niin ei. Ihmiset ihan oikeasti tekee asioita mielenkiinnosta ja huvikseen. Seuraa kanssakulkijoiden reaktioita. Se on täysin oikea syy ja perustelu toiminnalle. |O Nyt kyllä alkaa tämä jauhaminen oikeasti kyllästyttämään. Uutta antia ei tunnu enää tulevan.

Huomasin, että sinä yritit yhden kerran perustella, siihen se loppui. Kuten sanoit, uutta antia ei tunnu enää tulevan. Ei sinulta ainakaan. Kirjoitin tämän ihan huvikseen- kortti oli ihan hyvä. Ehkäpä käytän sitä itse joskus, kun perusteet loppuvat kesken. =)

 

Korttini ovat vapaasti käytettävissä. Ole hyvä vaan.
Minä en tiedä, mitä olen mielestäsi yrittänyt perustella ja mitä en? Itselläni perustelut on kuitenkin joka asialle. Sinun taktiikkasi tuntuu olevan hyökkääminen ja toisen mielipiteiden mitätöinti ja kyseenalaistaminen.
Eikä se mitään. Sillä voi päästä ihan riittävän pitkälle. =)

no se on kiva se =)

 

Luoja, kuinka paljon on olemassa lapsellisia ihmisiä. Lopettakaa nyt tuo naurettava toistenne nälviminen.

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

Hän yritti sitä nuorena, eikä ollut lapsia. Jos ei ole ollut pahasti masentunut tms, on turhaa edes yrittää ymmärtää. Mutta toivoisin silti empatiaa.
Ei tarvitse olla kokenut samaa, riittää että ymmärtää.
Mä sain mun ekan lapseni ton ikäisenä, mutta sen jälkeen olen kyllä ollut masentunut ja miettinyt jopa itsemurhaa.
Mutta koska olen vastuullinen ja rakastan näitä lapsiani, en tekisi, vaikka mikä olisi.
Voin olla onneton, mutta lapseni eivät siitä tule kärsimään.

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

Uskaltaako joku olla samaa mieltä kanssani?
Ajattelin, että vaikka minut nyt luonnonoikuksi onkin nimetty niin tuskin mielipiteeni niin ainutkertainen on.

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

Hän yritti sitä nuorena, eikä ollut lapsia. Jos ei ole ollut pahasti masentunut tms, on turhaa edes yrittää ymmärtää. Mutta toivoisin silti empatiaa.
Ei tarvitse olla kokenut samaa, riittää että ymmärtää.
Mä sain mun ekan lapseni ton ikäisenä, mutta sen jälkeen olen kyllä ollut masentunut ja miettinyt jopa itsemurhaa.
Mutta koska olen vastuullinen ja rakastan näitä lapsiani, en tekisi, vaikka mikä olisi.
Voin olla onneton, mutta lapseni eivät siitä tule kärsimään.

Ensinnäkin en VOI ymmärtää, en vaan voi. Minusta se on ihan oikeasti itsekkäin ja kamalin teko mitä voit tehdä, joten minulta ei tule ymmärrystä, eikä kai tarvitsekaan? Rinnastan sen tappoon. Eikä tappajatkaan saa minulta ymmärrystä. Empatiaa tunnen kyllä, sanoinhan että on hienoa, että on nykyisellään onnellinen ja niin sen kuuluu ollakin. Olen pahoillani että on kokenut jotain niin kamalaa, mutta itse tekoa tai sen yritystä kohtaan en vaan voi tuntea ymmärrystä.

Ja tiedätkö mitä ap, minusta on hienoa ettet sinä sitä ole yrittänyt tai tehnyt, se osoittaa ettet sinä ole ollenkaan itsekäs ihminen. Sinä et ole valmis aiheuttamaan lapsillesi pahaa mieltä vain päästäksesi omastasi eroon, se on hienoa. Sinunlaisiasi ihmisiä minä arvostan, jotka selviytyvät ja jotka näkevät muitakin ratkaisuja.

Ja tosiaan pointtini oli vain että en ikinä itse kehtaisi kertoa lehdissä, koska ITSE pidän sitä niin kamalana ja itsekkäänä tekona, jota häpeäisin valtavasti. Itse en siis kertoisi, mutta muut voivat mielestäni kertoa ja se heille suotakoon.

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

Hän yritti sitä nuorena, eikä ollut lapsia. Jos ei ole ollut pahasti masentunut tms, on turhaa edes yrittää ymmärtää. Mutta toivoisin silti empatiaa.
Ei tarvitse olla kokenut samaa, riittää että ymmärtää.
Mä sain mun ekan lapseni ton ikäisenä, mutta sen jälkeen olen kyllä ollut masentunut ja miettinyt jopa itsemurhaa.
Mutta koska olen vastuullinen ja rakastan näitä lapsiani, en tekisi, vaikka mikä olisi.
Voin olla onneton, mutta lapseni eivät siitä tule kärsimään.

Ensinnäkin en VOI ymmärtää, en vaan voi. Minusta se on ihan oikeasti itsekkäin ja kamalin teko mitä voit tehdä, joten minulta ei tule ymmärrystä, eikä kai tarvitsekaan? Rinnastan sen tappoon. Eikä tappajatkaan saa minulta ymmärrystä. Empatiaa tunnen kyllä, sanoinhan että on hienoa, että on nykyisellään onnellinen ja niin sen kuuluu ollakin. Olen pahoillani että on kokenut jotain niin kamalaa, mutta itse tekoa tai sen yritystä kohtaan en vaan voi tuntea ymmärrystä.

Ja tiedätkö mitä ap, minusta on hienoa ettet sinä sitä ole yrittänyt tai tehnyt, se osoittaa ettet sinä ole ollenkaan itsekäs ihminen. Sinä et ole valmis aiheuttamaan lapsillesi pahaa mieltä vain päästäksesi omastasi eroon, se on hienoa. Sinunlaisiasi ihmisiä minä arvostan, jotka selviytyvät ja jotka näkevät muitakin ratkaisuja.

Ja tosiaan pointtini oli vain että en ikinä itse kehtaisi kertoa lehdissä, koska ITSE pidän sitä niin kamalana ja itsekkäänä tekona, jota häpeäisin valtavasti. Itse en siis kertoisi, mutta muut voivat mielestäni kertoa ja se heille suotakoon.

No ei se lehden äitikään tehnyt sitä silloin, kun oli jo saanut lapset.
Ja jokaisen mieli voi järkkyä, oikeesti se on sellainen asia, mihin voi vaikuttaa yhtä vähän kuin esim siihen, saatko syövän.

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

Hän yritti sitä nuorena, eikä ollut lapsia. Jos ei ole ollut pahasti masentunut tms, on turhaa edes yrittää ymmärtää. Mutta toivoisin silti empatiaa.
Ei tarvitse olla kokenut samaa, riittää että ymmärtää.
Mä sain mun ekan lapseni ton ikäisenä, mutta sen jälkeen olen kyllä ollut masentunut ja miettinyt jopa itsemurhaa.
Mutta koska olen vastuullinen ja rakastan näitä lapsiani, en tekisi, vaikka mikä olisi.
Voin olla onneton, mutta lapseni eivät siitä tule kärsimään.

Ensinnäkin en VOI ymmärtää, en vaan voi. Minusta se on ihan oikeasti itsekkäin ja kamalin teko mitä voit tehdä, joten minulta ei tule ymmärrystä, eikä kai tarvitsekaan? Rinnastan sen tappoon. Eikä tappajatkaan saa minulta ymmärrystä. Empatiaa tunnen kyllä, sanoinhan että on hienoa, että on nykyisellään onnellinen ja niin sen kuuluu ollakin. Olen pahoillani että on kokenut jotain niin kamalaa, mutta itse tekoa tai sen yritystä kohtaan en vaan voi tuntea ymmärrystä.

Ja tiedätkö mitä ap, minusta on hienoa ettet sinä sitä ole yrittänyt tai tehnyt, se osoittaa ettet sinä ole ollenkaan itsekäs ihminen. Sinä et ole valmis aiheuttamaan lapsillesi pahaa mieltä vain päästäksesi omastasi eroon, se on hienoa. Sinunlaisiasi ihmisiä minä arvostan, jotka selviytyvät ja jotka näkevät muitakin ratkaisuja.

Ja tosiaan pointtini oli vain että en ikinä itse kehtaisi kertoa lehdissä, koska ITSE pidän sitä niin kamalana ja itsekkäänä tekona, jota häpeäisin valtavasti. Itse en siis kertoisi, mutta muut voivat mielestäni kertoa ja se heille suotakoon.

Hän yritti tuota ENNEN lapsia. Ymmärsitkö?

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

Uskaltaako joku olla samaa mieltä kanssani?
Ajattelin, että vaikka minut nyt luonnonoikuksi onkin nimetty niin tuskin mielipiteeni niin ainutkertainen on.

Niin parempi se on vaieta asioista ja odottaa seuraavaa Auvista tai Saarta.

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

Hän yritti sitä nuorena, eikä ollut lapsia. Jos ei ole ollut pahasti masentunut tms, on turhaa edes yrittää ymmärtää. Mutta toivoisin silti empatiaa.
Ei tarvitse olla kokenut samaa, riittää että ymmärtää.
Mä sain mun ekan lapseni ton ikäisenä, mutta sen jälkeen olen kyllä ollut masentunut ja miettinyt jopa itsemurhaa.
Mutta koska olen vastuullinen ja rakastan näitä lapsiani, en tekisi, vaikka mikä olisi.
Voin olla onneton, mutta lapseni eivät siitä tule kärsimään.

Ensinnäkin en VOI ymmärtää, en vaan voi. Minusta se on ihan oikeasti itsekkäin ja kamalin teko mitä voit tehdä, joten minulta ei tule ymmärrystä, eikä kai tarvitsekaan? Rinnastan sen tappoon. Eikä tappajatkaan saa minulta ymmärrystä. Empatiaa tunnen kyllä, sanoinhan että on hienoa, että on nykyisellään onnellinen ja niin sen kuuluu ollakin. Olen pahoillani että on kokenut jotain niin kamalaa, mutta itse tekoa tai sen yritystä kohtaan en vaan voi tuntea ymmärrystä.

Ja tiedätkö mitä ap, minusta on hienoa ettet sinä sitä ole yrittänyt tai tehnyt, se osoittaa ettet sinä ole ollenkaan itsekäs ihminen. Sinä et ole valmis aiheuttamaan lapsillesi pahaa mieltä vain päästäksesi omastasi eroon, se on hienoa. Sinunlaisiasi ihmisiä minä arvostan, jotka selviytyvät ja jotka näkevät muitakin ratkaisuja.

Ja tosiaan pointtini oli vain että en ikinä itse kehtaisi kertoa lehdissä, koska ITSE pidän sitä niin kamalana ja itsekkäänä tekona, jota häpeäisin valtavasti. Itse en siis kertoisi, mutta muut voivat mielestäni kertoa ja se heille suotakoon.

Hän yritti tuota ENNEN lapsia. Ymmärsitkö?

Ymmärsin. Ja pidän sitä silti itsekkäimpänä tekona mitä voi tehdä. Ja kamalimpana. Ja rinnastan sen tappoon. Ymmärsitkö?

 

tuollaisia tarinoita on hyvä pitää esillä, koska ne ovat opettavina esimerkkeinä. Meidän paikkakunnalla vastikään kiersi kouluilla nuori mies, joka oli pyörätuolissa koska oli ympärikännissä ajanut autolla metsään. Luulen, että sekin saattoi antaa osalle nuorista ajattelemisen aihetta. Mieluummin itsekin luen tuontapaisia tositarinoita mitä siirappiin upotettuja "olemme täydellisiä-kauniita-rohkeita"-juttuja

 

No, mun mielestä itsemurha on itsekkäin ja typerin teko minkä voit tehdä. Toki on hienoa että hän on nykyisellään onnellinen, en sitä kiellä, mutta kuten pampolina, en siitä lehdissä itse kehtaisi kertoa. En kehtaisi, koska olisin tehnyt jotain niin itsekästä ja typerää, kuin yrittänyt itsemurhaa.

Hän yritti sitä nuorena, eikä ollut lapsia. Jos ei ole ollut pahasti masentunut tms, on turhaa edes yrittää ymmärtää. Mutta toivoisin silti empatiaa.
Ei tarvitse olla kokenut samaa, riittää että ymmärtää.
Mä sain mun ekan lapseni ton ikäisenä, mutta sen jälkeen olen kyllä ollut masentunut ja miettinyt jopa itsemurhaa.
Mutta koska olen vastuullinen ja rakastan näitä lapsiani, en tekisi, vaikka mikä olisi.
Voin olla onneton, mutta lapseni eivät siitä tule kärsimään.

Ensinnäkin en VOI ymmärtää, en vaan voi. Minusta se on ihan oikeasti itsekkäin ja kamalin teko mitä voit tehdä, joten minulta ei tule ymmärrystä, eikä kai tarvitsekaan? Rinnastan sen tappoon. Eikä tappajatkaan saa minulta ymmärrystä. Empatiaa tunnen kyllä, sanoinhan että on hienoa, että on nykyisellään onnellinen ja niin sen kuuluu ollakin. Olen pahoillani että on kokenut jotain niin kamalaa, mutta itse tekoa tai sen yritystä kohtaan en vaan voi tuntea ymmärrystä.

Ja tiedätkö mitä ap, minusta on hienoa ettet sinä sitä ole yrittänyt tai tehnyt, se osoittaa ettet sinä ole ollenkaan itsekäs ihminen. Sinä et ole valmis aiheuttamaan lapsillesi pahaa mieltä vain päästäksesi omastasi eroon, se on hienoa. Sinunlaisiasi ihmisiä minä arvostan, jotka selviytyvät ja jotka näkevät muitakin ratkaisuja.

Ja tosiaan pointtini oli vain että en ikinä itse kehtaisi kertoa lehdissä, koska ITSE pidän sitä niin kamalana ja itsekkäänä tekona, jota häpeäisin valtavasti. Itse en siis kertoisi, mutta muut voivat mielestäni kertoa ja se heille suotakoon.

Alkuun sanottakoon, etten ole ko juttua lehdestä lukenut, mutta aihe koskettaa.

Juuri tuonlainen itsensä ylentäminen "en minä mitään noin typerää tekisi, onpa itsekästä" ja se, että asiasta ei saisi edes kehdata puhua, tekee minut todella surulliseksi. Ja juuri tuo asenne on se, mikä ajaa niin monen tekemään typeryyksiä, kun ei todella kehtaakaan apua pyytää!

Olen ennenkin kertonut asiasta palstalla, aikoja sitten, mutta toistanpa itseäni. Oma veljeni on juuri samalla lailla kun lehden jutussa halvaannuttanut itsensä, hyppäsi pää edellä. Hän kylläkin sillalta. Miksi? Ei jaksanut enää ainaista p*skaa, eikä jaksanut enää ainaista riittämättömyyttään (äidillemme).

Miten vanhempamme reagoivat? Alkoivat yhdessä tuumin keksimään peitetarinaa, koska eihän tuollaista nyt oikeasti kelleen KEHTAA kertoa. Omaa toimintaansa eivät missään asiassa kuitenkaan muuttaneet. 10 vuotta myöhemmin minä olin samassa jamassa kuin veljeni. Onneksi veli silloin aikoinaan selvisi, koska hän oli ainoa joka tilanteeni näki ja tunnisti. Itse en onneksi kerennyt hyppäämään, koska minulla oli jo se lapsikin.

Itse olen kertonut tuosta avoimesti, sekä lähipiirilleni että täällä palstalla. Masennus on sairaus, monesti vaijettu sellainen. On toki paljon "masentuneita", mutta myös meitä oikeasti sairastavia. Ja jo se, että edes kerran saat suusi auki ja KEHTAAT pyytää sitä apua, voi pelastaa henkesi. Siksi minä KEHTAAN kertoa omasta kokemuksestani, jotta ehkä edes jollain silloin olisi helpompi avata suunsa.

Yritän nyt olla menemättä henkilökohtaisuuksiin, mutta Pampolina ja te jotkut harmaat - olkaa kilttejä ja nielkää ylpeytenne; lukekaa vähän masennuksesta sairautena. Itsemurha ei ole äärimmäistä masennusta, se on tavallaan jo lievän parannuksen merkki. Itsensä tappaessaan ihminen vihdoin uskaltaa armahtaa itsensä ja lopettaa kärsimyksensä. Ihminen joka tätä ei itse ole kokenut, ei varmaan koskaan voi sitä täysin ymmärtää... Ketään vähättelemättä.

Lehteen tarinansa kertonut nainen on mielestäni erittäin rohkea, kun tuollaisen asian kanssa julkisuuteen tuli. Toivon hänelle kaikkea hyvää!

 

Mä en oikein tajuu, miksi pampoliina ei saisi olla sitä mieltä, että EI ITSE KERTOISI MOISTA ASIAA (=on hypännyt talon katolta itsemurhatarkoituksessa) lehdessä. Minä olen samoilla linjoilla. En kertoisi monestakaan ikävästä ja surkeasta asiasta lehdestä, esimerkiksi oman lapseni kuolemasta. Saa kai sitä mieltä olla. Ja minun puolestani saa rauhassa ihmetellä, miten joku viitsii. Toiset kertoo avoimemmin asioistaan kuin toiset. Omasta puolestani ajattelen, että rohkea teko jutun naiselta, mutta en silti tekisi itse niin. Meidän Perhe lehti on todella radikalisoitunut ja ottanut monia vaikeita asioita käsiteltäväksi. Joskus jopa mielestäni vähän raflaavalla tavalla. En haluaisi itse olla moisten juttujen aiheena enkä tiedä, viekö se asioita kauheasti eteenpäin, kun niistä kirjoitetaan juttu johonkin naistenlehteen tai perhelehteen...