Kuinka usein lapsille huudetaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ~
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

~

Vieras
Ja sanotaanko heti alkuun että a) topa on turhis
b) ideaalimaailmassa lapsille ei huudeta, kaikki keskustellaan halki, taikka tilanteet estetään jne.

Mutta täällä käytännöntasolla alkanut mietityttää se, kuinka usein keskimääräisesti lapsille, leikki-ikäisille, huudetaan?

Mietityksen on aiheuttanut se, että naapurissa, kerrostalossa, tunnutaan huutavan jatkuvasti. Ja tarkoitan jatkuvasti. Käytännössä katsoen joka ainoa päivä, ainakin aina kun itse kotosalla olen (viisastelijoille mainittakoon tässä kohtaa, että tämä aaltoviiva on päätoiminen opiskelija, eli kotona tulee oleiltua "pakosta" paljon), ja radiohiljaisuutta olenkin oppinut pitämään merkkinä perheen lomailusta, tai sukuloinnista.

Ymmärrän että jokaiselle lapselle korotetaan ääntä joskus, kenties jopa huudetaan, ja minusta tämä on ok. Kun Niko-Jemima on menossa nassu ja tassut edellä uuniin, kun Santtu kiusaa kissaa, kun on rankka työkuukausi takana ja Ella-Petteri kiukuttelee sukkaa, ääni kohoaa hetkellisesti. Tämä on ok, parissa ensimmäisessä tapauksessa jopa suotavaa, mieluummin hätkähtänyt ja säikähtänyt lapsi, kuin onnettomuus.

Muttamutta, kun tässä kyseisessä taloudessa huuto ei ole hetkellistä. Vaan tunteja kestävää, ja toivon todella että liioittelisin. Aikuiset huutavat äänensä käheäksi, muut naapurit hakkaavat patteria, mitään muutosta ei tapahdu. Tuntuu että lapsetkin vain huutavat, eli malli lienee jo siirtynyt heille. Eivät siis kiljahtele tms leikin lomassa, vaan huutavat suoraa huutoa.

Eihän tämä asia hirveämmin minulle kuulu, lapsetkin vaikuttavat ihan rakastetuilta ja hyvinvoivilta kun heitä näkee, ja äänihaittakaan ei hirveä ole, heitän vain kuulokkeet päähän ja jatkan lukemista, mutta mietityttää kovin.
 
Joka päivä tulee huudettua. Ei kylläkään tauotta, mutta jos normi puheääni ei saa aikaan toivottua tulosta niin sitten korotataan ääntä kunnes alkaa tapahtua (esim vaatteiden pukeminen, lelujen siivoaminen).
 
Joka päivä tulee huudettua. Ei kylläkään tauotta, mutta jos normi puheääni ei saa aikaan toivottua tulosta niin sitten korotataan ääntä kunnes alkaa tapahtua (esim vaatteiden pukeminen, lelujen siivoaminen).

Meillä myös suunnilleen näin. Mut eilen oli esim päivä, jolloin ei tarvinnu kiihtyä kertaakaan. Välillä näinkin päin.
 
N. kerran kuussa tulee kilahdettua kunnolla. Kerta viikkoon pitää korottaa ääntä tyyliin NYT loppuu. Yleensä riittää että luettelee lapsen koko nimilitanian läpi, silloin ymmärretään että olen tosissani.
 
Jatketaanpa vielä sen verran että naapurini huutaminen ei tunnu olevan käskyjä. Ja kyllä, äänieristys talossa on sitä luokkaa, taikka naapurin keuhkot turhan hyvässä kunnossa, että yleensä halutessani voin kuunnella koko parituntisen huudon sanatarkasti.

Kuultu on sellaistakin, että vanhempi" ei vaan enää jaksa, ei vaan enää vittu jaksa", joka loppui äänen sortumiseen.
Siksikin hieman mietityttää kuinka normaalia tämä on, koska harvemmin pariskunnan toisesta osapuolesta kuulee, taikka näkee (olisinkohan kerran nähnyt hänet), niin ei ehkä huoleta, mutta kyllä mieltä askarruttaa naapurin jaksaminen. Lapsia useampi, ja pienellä ikäerolla, mikä varmasti vaikuttaa, uhmikset putkeen ja niin edespäin.
 
Onkohan meillä sama naapuri :O Muuten on hiljainen talo, mutta yhdessä perheessä huudetaan lapsille joka ikinen päivä, ei normaalia mielestäni. Alkaa olla jo ahdistavaa :(

Ikinä en ole omalle 2-vuotiaalle huutanut ja toivottavasti ei tulekaan ikinä tilannetta että pitäisi huutaa. Äsken bussissakin joku mamma karjui pienelle lapselle pää punaisena kun lapsi halusi ottaa hanskat pois kun ne oli märät.
 
Onkohan meillä sama naapuri :O Muuten on hiljainen talo, mutta yhdessä perheessä huudetaan lapsille joka ikinen päivä, ei normaalia mielestäni. Alkaa olla jo ahdistavaa :(

Ikinä en ole omalle 2-vuotiaalle huutanut ja toivottavasti ei tulekaan ikinä tilannetta että pitäisi huutaa. Äsken bussissakin joku mamma karjui pienelle lapselle pää punaisena kun lapsi halusi ottaa hanskat pois kun ne oli märät.

Tekisi mieli sanoa kyllä, jos ei muuten, niin siksi että toivon ettei ihan näin ylenpalttinen huuto ole normaalia arkea useimmissa perheissä.

Tosin omista leikki-ikä vuosista sen verran kuitenkin aikaa vierähtänyt, etten muista paljonko pienelle itselleni sai äiti huutaa ennenkuin korvat taas löytyivät. Osittain siksi kyselen, ei ihan varmaa käsitystä siitä mikä on yleistä ja normaalia, ja mikä sitten on jo poikkeuksellisen puolella. Pysäyttää kyllä hetkeksi se huudon määrä, mutta ehkä olen vain tottumaton lapsiperheiden arkeen.

Muuten hiljainen talo kyllä on, normaalit elämänäänet ja satunnaiset bassojumputukset poislukien.
 

Yhteistyössä