Kuinka toimisitte?

Meillä on kaksi lasta, jotka ovat hyvin tutkivaista sortttia. Muutaman kerran kun olemme olleet kylässä lapsiltamme on mennyt joku esine rikki kyläpaikassa.Itselle ja lapsillekkin tulee hyvin kiusautunut olo tilanteesta.Isäntäväki ei ole asiaa yleensä ottanut rankasti. Kuinka toimisitte?Ostaisitteko te uuden esineen tai vastaavan kyläpaikkaan?
 
Itse en ole ostanut uutta tilalle mutta kieltämättä jää kyllä vaivaamaan asia todella paljon. Onneksi ei ole rikkunut mitään arvokasta. Olen aatellut sen niin että saisin ehkä liian usein olla kiikuttamassa jotakin johonkin päin.
 
DIIPA DAAPA
Ehkäpäten isäntäperhe ymmärtää, varsinkin jos itsellä lapsia. Eli pahoittelut molemmilta sekä vanhemmilta ja lapselta lienee riittävät. Meillä ainakin jos joku joskus rikkoisi jotain, riittäisi. Ja arvokkaammat esineet turvaan kun lapsia tulee. Ite olen kyläpaikoissa ensin kulkenut ja tarkastellut ja hyväntahtoisesti sanonut että taidetaan nostaa tätä vähän korkeammalle...
 
hmmm
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.07.2006 klo 21:33 Naana kirjoitti:
Meillä on kaksi lasta, jotka ovat hyvin tutkivaista sortttia. Muutaman kerran kun olemme olleet kylässä lapsiltamme on mennyt joku esine rikki kyläpaikassa.Itselle ja lapsillekkin tulee hyvin kiusautunut olo tilanteesta.Isäntäväki ei ole asiaa yleensä ottanut rankasti. Kuinka toimisitte?Ostaisitteko te uuden esineen tai vastaavan kyläpaikkaan?
Jos usein hajottaa jotain kyläpaikassa, voisi kysyä onko lapsilla rajoja.

Joo, ja kyllä mun mielestä tottakai kuuluu tarjoutua ostamaan uusi tilalle.
 
kkk
Mietipä jos teiltä rikottaisiin jotain. Mielestäni on asiallista korvata tilalle -ellei sitä sitten estellä.
Tietty useimmat sanoo "ei tarvitse" ja mielessään kiroo, että perk..
Jos naapurin lapsi mäsäyttää punaisen Mariskoolini lattiaan, niin tasan hänen vanhempansa ostavat uuden tilalle -näin se vaan on !
 
Jos tuntuu että usein menee rikki niin tosiaan voi miettiä itse että olisikohan syytä laittaa lapsille rajoja enempi. Ja tottakai jos jotain menee rikki, tarjoudutaan korvaamaan se.

Meidän asunto on varmaan jokaisen pikkulapsen unelma, mitään ei olla nosteltu ylös. Ja silti omat ovat kyenneet olemaan särkemättä juuri mitään. Ne vahingot mitä on tapahtunut, olisi tapahtunut joka tapauksessa (esikoinen sai mm idean pelata jalkapalloa olkkarissa..). Meillä onkin yksi tuttavaperhe joka ei lapsiensa kanssa tule meille, heillä kun kaikki on nostettu ylös tai lukittu ja lapset saavat kiskoa ja nykiä joka laatikon, oven ja tavaran.
 
Neponen
Kyllä todellakin ostatte tilalle uutta tai vastaavaa.
Me suomalaiset ollaan niin häveliäitä, ettei kehdata tuossa tilanteessa sanoa suoraan :headwall:

Ihan varmasti isäntäperhettä harmittaa, siitä voit olla saletti :eek:
 
Miskan äiskä
Minä kysyisin isäntäväeltä ostetaanko uusi tilalle vai mitä tehdään. Useat esineethän ovat sellaisia, ettei niitä voi korvata millään, jos ovat matkamuistoja tai muuten siillä on tunnearvoa. Tosin sellaiset esineet kannattaisi laittaa pois lasten ulottuvilta, mutta aina se ei ole mahdollista tai aiheuttaa ainakin kovasti työtä.

Meillä on yksi kyläpaikka, jossa käymme pari kertaa kuukaudessa ja siellä on paljon rikkimeneviä tavaroita pojan 1v11kk ulottuvilla ja ihme kyllä vain yksi pieni enkeli on mennyt rikki. Näin pieni ei vielä edes ymmärrä, ettei kylässä voi kaikkiin tavaroihin koskea, mutta kun ahkerasti kiellämme ja kerromme mitä saa tehdä, niin luulen että poika alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään mikä on koriste ja sen ettei siihen kosketa ja kyllä se nytkin jo ymmärtää.

Lapsille kannattaa myös kylään mennessä kertoa, että nyt mennään kylään ja siellä ei pengota paikkoja samalla tavalla kuin kotona ja tutkita ja rävelletä joka paikkaa. Ja sitten kun reissusta on selvitty rikkomatta mitään, pitää muistaa kiittää lapsia ja kertoa kuinka hienosti he olivat ja että voidaan mennä uudelleenkin. Tuleehan se aika kalliiksikin jos rikkoo ja joutuu ostamaan uusia esineitä, joten parempi opettaa lapset olemaan kylässä siivosti.
 
Riippuu paljon lasten iästä, että mitä niille voi opettaa käytöstavoista. Ei se aina ole pelkästä huonotapaisuudesta kiinni. Minulla on itselläni kaksi pientä lasta, joten jos juoksen toisen perässä, niin en ehdi välttämättä toisen perässä juosta ja vahinkoja siis voi tapahtua. Lapset ovat pienellä ikäerolla syntyneet, joten isompikin on vielä aikas pieni ja pienempi tosiaan vielä sen ikäinen ettei ole mitään järkeä päässä.

No, useimmat kyläpaikat ovat onneksi lapsiystävällisiä ja jos olemme menossa sellaiseen paikkaan kylään, jossa ei ole lapsia, niin varoitan aina puhelimessa ennen menoamme, että nostava särkyviä ylemmäs.

Ja sitten siihen rikkomiseen. Riipuu kenen luona olemme ja minkälainen/arvoinen rikottu tavara on. Jos jotain rikkuu esim. mummolassa, niin eipä kävisi mieleenkään korvata, lastenlasten aiheuttamat vahingot kun kuuluvat asiaan ja kun mummolassa vähän väliä kuljetaan, niin oletan, että älyävät itsekin nostaa arvotavaransa ylös. Jos taas olemme esim. tuttavaperheen luona ja rikottu tavara on arvokas, niin tottakai se korvataan ellei erikseen nimenomaan kielletä. Jos taas rikottu esine on joku tusina-tiimari-hömpötys, niin ensisijaisesti yritämme korjata sen ja sitten vasta kysymme, että haluavatko uuden tilalle.

Rehellisyys kunniaan tässäkin asiassa ja asiaan kuuluvat anteeksipyynnöt kehiin sekä aikuisilta, että lapsilta. Onneksi ei ole meidän termiiteiltä paljon kuitenkaan hajonnut, alkaisi muuten käydä äiteen kukkaron päälle ennen pitkää...
 
hmmm
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.07.2006 klo 14:33 vieras kirjoitti:
Riippuu paljon lasten iästä, että mitä niille voi opettaa käytöstavoista. Ei se aina ole pelkästä huonotapaisuudesta kiinni. Minulla on itselläni kaksi pientä lasta, joten jos juoksen toisen perässä, niin en ehdi välttämättä toisen perässä juosta ja vahinkoja siis voi tapahtua. Lapset ovat pienellä ikäerolla syntyneet, joten isompikin on vielä aikas pieni ja pienempi tosiaan vielä sen ikäinen ettei ole mitään järkeä päässä.

No, useimmat kyläpaikat ovat onneksi lapsiystävällisiä ja jos olemme menossa sellaiseen paikkaan kylään, jossa ei ole lapsia, niin varoitan aina puhelimessa ennen menoamme, että nostava särkyviä ylemmäs.

Ja sitten siihen rikkomiseen. Riipuu kenen luona olemme ja minkälainen/arvoinen rikottu tavara on. Jos jotain rikkuu esim. mummolassa, niin eipä kävisi mieleenkään korvata, lastenlasten aiheuttamat vahingot kun kuuluvat asiaan ja kun mummolassa vähän väliä kuljetaan, niin oletan, että älyävät itsekin nostaa arvotavaransa ylös. Jos taas olemme esim. tuttavaperheen luona ja rikottu tavara on arvokas, niin tottakai se korvataan ellei erikseen nimenomaan kielletä. Jos taas rikottu esine on joku tusina-tiimari-hömpötys, niin ensisijaisesti yritämme korjata sen ja sitten vasta kysymme, että haluavatko uuden tilalle.

Rehellisyys kunniaan tässäkin asiassa ja asiaan kuuluvat anteeksipyynnöt kehiin sekä aikuisilta, että lapsilta. Onneksi ei ole meidän termiiteiltä paljon kuitenkaan hajonnut, alkaisi muuten käydä äiteen kukkaron päälle ennen pitkää...
Mutta tässä ei äiti sanonut että lapset olisivat ihan vauvoja vielä, siis vaikka ½ vuotta ja 1 ½ vuotta, vaan sanoi, että lapset ovat "tutkivaista sorttia". Eli tuli vaan mieleen, että antaa samalla tavalla räpeltää kaapit ym. paikat kuin kotonaan olisivat.

aika asiatonta mun mielestä jättää korvaamatta. Suurin osa ihmisistä kun ei ystävilleen kehtaa sanoa, että tottakai maksat, mutta harmittamaan jää varmasti kovasti. Varsinkin jos perheen lasten leluja rikkovat niin lapsia harmittaa.
 
Meillä itsellä on kotona kaikki sellainen siiretty joko piiloon tai ylös hyllyyn mitä ei saa rikkoa. JA kyllä mie aina kylässäkin olen kaikki rikki menevät siirtänyt hyllyssä ylöspäin. Ku ne kuitenkin saa aina siirrettyä takaisin.
 
uusi tai vastaava

tietinkin kuuluu ostaa jotain tilalle. miksi kyläpaikan tarvitsisi maksaa siitä jos sinun lapsesi rikkoo jotain!

en minä oleta että jos jonnekin mennään kaikki rikkimenevät siivotaan pois on minun vastuulla ettei lapseni mitään riko. Jos näin ikävästi pääsisi joskus käymään on minun vastuulla hoitaa asia!

Ja on aivan sama vaikka isäntä perhesanoisi mitä. Kyllä omat vanhemmat vastaa lapsensa käytöksestä
 
hmmm
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.07.2006 klo 21:33 Naana kirjoitti:
Meillä on kaksi lasta, jotka ovat hyvin tutkivaista sortttia. Muutaman kerran kun olemme olleet kylässä lapsiltamme on mennyt joku esine rikki kyläpaikassa.Itselle ja lapsillekkin tulee hyvin kiusautunut olo tilanteesta.Isäntäväki ei ole asiaa yleensä ottanut rankasti. Kuinka toimisitte?Ostaisitteko te uuden esineen tai vastaavan kyläpaikkaan?
Mistä tiedät että isäntäperhe ei ottanut rankasti?

En itse ala itkemään vaikka harmittaisi pirusti. Eivät lapsenikaan, vaikka myöhemmin muistelevat rikkimennyttä lelua lempilelukseen, jonka kyläilijä rikkoi.

Itse en kehtaa vaatia uutta, mutta olisi todella asiallista ja kunnollinen ihminen tarjoutuu ostamaan uuden tilalle. Ja ostaa vaikka toinen kieltäytyisi, koska suomalaiset ovat mitä ovat.
 

Yhteistyössä