Kuinka tärkeää teille on,että lapsi on teidän oma biologinen lapsenne?

Onko tärkeää,että olisi edes jomman kumman biologinen?
Minulle ei ole biologisuudella merkitystä. Miten sen hoitaisi jos sinulle ei ole merkitystä?
Itselläni on lapsi saanut alkunsa alkioadoptiolla.

 

Minulle on erittäin tärkeää. Jos en olisi lasta helposti saanut, en olisi edes yrittänyt asiaa tutkia. Olisin tyytynyt lapsettomuuteen.

 

biologisuus tärkeää. Hoidoissa käydään tälläkin hetkellä omilla soluilla. Jos ei tärppiä tule niin siihen sitten asennoidutaan. Adoptiota en voisi harkita.

 

Minulle ei ole tärkeää. Moni tälläkin palstalla vois jättää geeninsä monistamatta! Ainakin Riepu, Röppö ja Anatolia.

 

On se aika tärkeää. Mutta tärkeintä olisi se, että lapset on itse omassa kohdussa kasvatettu & itse synnytetty. Lapsettomuuteen en olisi tyytynyt, adoptiota en näe omalla kohdallani myöskään vaihtoehtona.

Se taas ei ole tärkeää, että toisten ihmisten lapsilla on minun perimäni munasolunluovutusten myötä. Mutta se siis on aika tärkeää, että omilla lapsillani on minun perimäni. Ristiriitaista? Ei minusta

 

Ei ole väliä. Minulle kelpaisi hyvin myös adoptiolapset jos adoption saaminen ei olisi niin vaikeaa.

 

Ei ole väliä. Minulle kelpaisi hyvin myös adoptiolapset jos adoption saaminen ei olisi niin vaikeaa.

Mitä tarkoitat vaikealla?

 

Meillä oli adoptio alusta asti tasavertaisena vaihtoehtona, kun alettiin perheenperustamista miettimään. Biologisen tien kannalle kallistuttiin, koska adotoiminen on niin järjettömän hankalaa. Adotio oli sitten vahvana kakkosvaihtoehtona, jos induktiohoidot eivät olisi tepsineet. Raskaat laspettomuushoidot olisivat olleet viimeinen oljenkorsi.

Eli vastauksena kysymykseen: Ei ratkaisevan tärkeää. Biologisissa keinoissa on se plussa, että pääsee kokemaan raskauden ja synnytyksen, mutta se ei ole lapsen kanssa elämisessä ja perheen olemisessa olennaista.

 

^Raha. koulutus. ikä. niihin on aika suuret vaatimukset

 

[QUOTE="vieras";26179685]Mitä tarkoitat vaikealla?[/QUOTE]

Rahaa ja aikaa vievä juttu, lisäksi on monia vaatimuksia varallisuuden, asumismuodon, naimisissaolon suhteen jne.

 

Rahaa ja aikaa vievä juttu, lisäksi on monia vaatimuksia varallisuuden, asumismuodon, naimisissaolon suhteen jne.

Eikö ne kuitenkin ole ihan asiallisia vaatimuksia?

 

Totta kai se on tärkeää. Ihana huomata, että joku piirre on itseltä tai mieheltä peritty. Rakkaudesta syntynyt ja omista aineksista "tehty". Toki jos niitä biologisia ei olis saanut, niin ajattelisin varmaan toisella tavalla. Eli haluaisin varmasti lapsen tavalla tai toisella.

 

[QUOTE="vieras";26179705]Eikö ne kuitenkin ole ihan asiallisia vaatimuksia?[/QUOTE]

Läheltä seuranneena adoptioprosessi tuntuu kohtuuttomalta. Asumisella ja siviilisäädyllä ei esim tulis olla merkitystä. Kotitarkastus on aika 60-lukulaista meininkiä.

 

[QUOTE="vieras";26179705]Eikö ne kuitenkin ole ihan asiallisia vaatimuksia?[/QUOTE]

Ei mielestäni aina ole. Osassa maista saatetaan vaatia tietyn pituinen avioliitto tai rahaa täytyy olla tietty määrä, tai jopa uskontokin voi vaikuttaa adoption saamiseen. Tai tietysti jokaisella maalla on oikeus määrätä vaatimuksensa, mutta ns. luonnolliseen raskauteen verrattuna adoptio on huomattavasti hankalampaa ja adoption saaminen kestää usein vuosia.

 

Ei olis biologia mulle välttämättömyys, adoptio olis ollu ihan varteenotettava vaihtoehto jos ei biologista lasta olis saatu.

 

Ei ole tärkeää.
Oma perheenjäsen on oma perheenjäsen siitä huolimatta, mistä syntymäänsä johtaneet sukusolut tulevat.

 

Ei mielestäni aina ole. Osassa maista saatetaan vaatia tietyn pituinen avioliitto tai rahaa täytyy olla tietty määrä, tai jopa uskontokin voi vaikuttaa adoption saamiseen. Tai tietysti jokaisella maalla on oikeus määrätä vaatimuksensa, mutta ns. luonnolliseen raskauteen verrattuna adoptio on huomattavasti hankalampaa ja adoption saaminen kestää usein vuosia.

Pitäisikö niitä lapsia sitten antaa kenelle vain? Kun sattuu nyt haluamaan pienen vauvan, niin ota tuosta, ota kaksi samantien? No ei varmaan sinunkaan mielestäsi. Mutta ihan itse tekemällä saisit lapsen etkä tarvitse siihen kenenkään lupaa.

 

[QUOTE="vieras";26179726]Pitäisikö niitä lapsia sitten antaa kenelle vain? Kun sattuu nyt haluamaan pienen vauvan, niin ota tuosta, ota kaksi samantien? No ei varmaan sinunkaan mielestäsi. Mutta ihan itse tekemällä saisit lapsen etkä tarvitse siihen kenenkään lupaa.[/QUOTE]

En minä sanonut, että pitäisi kenelle tahansa antaa, mutta kyllä kansainvälisessä adoptiossa on edelleenkin paljon turhaa paperinpyörittelyä. Olen kuullut mm. siitä, että jos perheellä on jo adoptiolapsi olemassa ja ovat sen koko prosessin käyneet läpi ensimmäisellä kerralla ja kaikki on mennyt hyvin lapsen kanssa, niin joutuvat käymään uudestaan koko jutun läpi kun hakevat toista adoptiolasta myöhemmin. Mielestäni esimerkiksi tuossa tuhlataan aivan turhaan aikaa ja rahaa, jos kerran vanhemmat on jo kerran todettu sopiviksi vanhemmiksi ja kaikki on mennyt hyvin ensimmäisen lapsen kanssa.

 

En minä sanonut, että pitäisi kenelle tahansa antaa, mutta kyllä kansainvälisessä adoptiossa on edelleenkin paljon turhaa paperinpyörittelyä. Olen kuullut mm. siitä, että jos perheellä on jo adoptiolapsi olemassa ja ovat sen koko prosessin käyneet läpi ensimmäisellä kerralla ja kaikki on mennyt hyvin lapsen kanssa, niin joutuvat käymään uudestaan koko jutun läpi kun hakevat toista adoptiolasta myöhemmin. Mielestäni esimerkiksi tuossa tuhlataan aivan turhaan aikaa ja rahaa, jos kerran vanhemmat on jo kerran todettu sopiviksi vanhemmiksi ja kaikki on mennyt hyvin ensimmäisen lapsen kanssa.

Ja minusta esim tällaiset ehkäisyvaatimukset adoptioprosessin aikana ovat todella järkyttäviä ja sotivat ihan perusoikeuksia vastaan. Ehkäisy tai ehkäisemättömyys on henkilökohtainen asia, joka ei saisi vaikuttaa adoptioon. 15v lapsettomuudesta kärsinyt joutui laitattamaan kierukan.

 

Ja minusta esim tällaiset ehkäisyvaatimukset adoptioprosessin aikana ovat todella järkyttäviä ja sotivat ihan perusoikeuksia vastaan. Ehkäisy tai ehkäisemättömyys on henkilökohtainen asia, joka ei saisi vaikuttaa adoptioon. 15v lapsettomuudesta kärsinyt joutui laitattamaan kierukan.

Mun mielestä taas on kohtuullista olettaa, että adoptioneuvontaan lähtevät sitoutuvat siihen sen verran, että tekevät kaikkensa pysyäkseen mukana loppuun asti. Jos siinä ensin käydään neuvontaa, kotiselvityksiä, paperinpyörittelyä, haetaan adoptiolupa ja saadaan lapsiesitys JA sitten huomataankin että oho, hups. Perutaanpa tämä, kun me ollaankin raskaana! niin ollaan kyllä aika tehokkaasti kulutettu nytkin rajallisia resursseja, viety joltakulta toiselta halukkaalta aikaa ja poljetaan myös sen perhettä odottavan lapsen oikeuksia.

Kenenkään ei ole pakko sitoutua ehkäisemättömyyteen, mutta silloin kannattaa ehkä kysellä itseltään motivaatiota lähteä adoptioprosessiin.

 

On hyvin tärkeää.

 

Mun mielestä taas on kohtuullista olettaa, että adoptioneuvontaan lähtevät sitoutuvat siihen sen verran, että tekevät kaikkensa pysyäkseen mukana loppuun asti. Jos siinä ensin käydään neuvontaa, kotiselvityksiä, paperinpyörittelyä, haetaan adoptiolupa ja saadaan lapsiesitys JA sitten huomataankin että oho, hups. Perutaanpa tämä, kun me ollaankin raskaana! niin ollaan kyllä aika tehokkaasti kulutettu nytkin rajallisia resursseja, viety joltakulta toiselta halukkaalta aikaa ja poljetaan myös sen perhettä odottavan lapsen oikeuksia.

Kenenkään ei ole pakko sitoutua ehkäisemättömyyteen, mutta silloin kannattaa ehkä kysellä itseltään motivaatiota lähteä adoptioprosessiin.

Mä taas ajattelen, että suurin osa näistä ihmeraskautuneista ottais kyllä ilolla vastaan molemmat lapset. Minusta se on sitä motivaatiota.

 

Ei ole tärkeää.
Oma perheenjäsen on oma perheenjäsen siitä huolimatta, mistä syntymäänsä johtaneet sukusolut tulevat.

Sinä kanssa olisit voinut jättää lisääntymisen

 

Mä taas ajattelen, että suurin osa näistä ihmeraskautuneista ottais kyllä ilolla vastaan molemmat lapset. Minusta se on sitä motivaatiota.

Varmasti juu, mutta adoptiossa ajatellaan erityisesti sen adoptoitavan lapsen etua. Adoptio on pikkulapselle melkoinen mullistus, kriisi ja vaatii vanhemmilta erityistä huomiota ja paljon voimavaroja. Vastasyntyneen kanssa adoptoitu ei saisi kaipaamaansa huomiota.

 

Eikö sitten alkioadoptio ole vaihtoehto jos ja kun adoptio on niin pikäaikainen prosessi ja kallis