Kuinka selvitä eteenpäin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

surullinen

Jäsen
03.08.2004
199
0
16
Keskenmenosta vielä... eilen ultrassa saimme tietää pienokaisemme kuolleen kohtuun, viikkoja sikiöllä oli 10 joten viikon hän on mahassani ollut, eikä oireita juurikaan minulla ole ollut... vaistosin vain jotain.
Kysyisinkin kokemuksia tulevasta kaavinnasta...sikiö on kuulemma sen verran kookas, ettei lähde lääkityksellä. Huomenna se olisi sitten edessä... pelottaa ja kauhistuttaa. Miksi juuri meille kysymys pyörii mielessä vaikka tiedämme ettemme ole ainoita jotka tämän kokevat...
 
Olen pahoillani keskenmenostasi. Aika parantaa haavat, aluksi voi tuntua raskaalta, koskaan sitä ei unohda, mutta ajan myötä siitä toipuu.
Kaavinta tehdään nukutuksessa ja kestää 10min.
Itselläni ei jälkeenpäin ollut mitään kipuja, mutta erittäin tyhjä olo.
Olen saanut keskenmenon viikoilla 6 ja 13, toinen tuli itsestään ulos ja toinen kaavittiin.
Rv 13 keskenmenoa itkin 2kk, ennen kuin alkoi yhtään helpottaa.
Aina kun yrittää uutta raskautta, niin usein silloin tunteen palaa pintaan.
Tsemppiä kuitenkin uuteen yritykseen! :hug:
 
minulla oli myös kaavinta rv 12 ja risat. itse toimitus ei ole kamala. aamulla sairaalaan. nukutus. heräät ja pääset jonkin ajan päästä kotiin. kipuja ei ollut kuin suru kun lapsi kuitenkin toivottu.

itse yritin ajatella positiivisesti että onneksi ainakin meni näin aikaisin. aina kamalampaa mitä pidemmälle raskaus ehtii ja lapsi on todellisempi.
 
Voi teitä, olen todella pahoillani. :'(

Olemme kokeneet saman. Ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon rv. 11+6 ja sikiö oli kuollut kohtuun noin viikkoa aiemmin. Seuraavana päivänä sikiötä tutkittiin ja otettiin mm. lapsivesinäyte. (Olen ihmetellyt jälkeen päin, miksi tämä tehtiin, mutta ihan hyvä niin.) Sikiössä ei ollut mitään erityisen poikkeavaa, syytä ei siis löydetty. Poika olisi ollut tulossa.

Minullekin tehtiin kaavinta kaksi päivää ultraamisen ja sikiön kuolleeksi toteamisen jälkeen. Se oli tavallaan helppo toimenpide, koska se tapahtui nukutuksessa ja pääsin yöksi kotiin.

Suru on surtava ja anna sille aikaa ja tee niin kuin sinusta hyvältä tuntuu. Sure omalla tavallasi, toivottavasti sinulla on ihmisiä, joille voit puhua, jos siltä tuntuu? Kaikki tuntuu nyt pahalta, mutta aika parantaa. Se ei nyt lohduta, mutta yrittäkää jaksaa! :hug: Toivon teille uutta mahdollisuutta vanhemmuuteen sitten kun se sinulle ja teille sopii ja oikein megapaljon voimahaluksia täältä jostakin! :hug: :hug: :hug:
 

Yhteistyössä