Kuinka paljon lasten isovanhemmilta löytyy lastenhoitotarvikkeita ym.?

[IamWeasel]

Jotenkin mietin vaan noita miehen vanhempia, meneeköhän jo pikkasen yli tuo tavaran ostelu, kaikki uusina kaupasta ostettu ja siis turhaakin, asuvat kuitenkin tuossa parin kilsan päässä ja tarvittaessa tietyt asiat olisi helppoa ottaa meiltäkin mukaan.

Heiltä löytyy lapsia varten:
-matkasänky
-syöttötuoli
-autossa istuimet (two way elite ja turvavyöistuin)
-rattaat
-polkupyörään istuin (eikä kertaakaan käytetty eikä käytetä)
-leluja varmaan enempi kuin meillä..
-lapsille omat mukit ja lautaset ja härpäkkeet
-reumaa sairastavalle pojalle tarpeita esim kylmäpakkaukset (en ymmärrä tätä kun jos kipua ilmaantuu lapsi tulee kotiin eikä sinne jäädä kipuilemaan!)
-uusi polkupyörä (jonka poika sai synttärilahjaksi ja jäi mummilaan, sillä ehkä ajettu korkeintaan 10 kertaa 2 vuoden aikana)
-2 potkumopoa
-1 poljettava raktori
-keinu
-uima-allas
ym ym pientä tarviketta..

 

[vieras]

Meillä on mummolassa rattaat ja turvaistuin, joku vanha polkupyöräkin taitaa olla ja minun ja sisaruksieni vanhoja leluja. Keinu.

 

[Keittiönoita]

Meillä on ollut mun vanhoja leluja sekä syöttötuoli. Muut pienen kanssa tarvittavat olen vienyt aina mukanani.

 

[Taevahan Tosi]

No meillä eivät ole kummallekkaan puolelle ostaneet mitään erikseen että jos jotain on ne on vanhoja tai saaneet jostain tai löytäneet kirpputorilta. Meillä kulkee aika paljon tavaraa mukana kun mummolaan mennään.

 

[vieras]

Kaikilta löytyy potat, jotka olen sinne itse ostanut. Leluja ja astioita löytyy jotain.

 

[stella-av]

Anoppi on kyllä ryöstänyt koko lastentarvikeliikkeen, kaikki löytyy, myös ne mitä kukaan EI OLE IKINÄ käyttänyt eikä käytä.

No joka päivä siellä joku lapsenlapsi on, joten ihan hyvä, että löytyy pinnistä, syöttistä, bumboo, sitterii, keinuu, nokkamukii, reimatekkiä, varavaatteita, kumpparia jne...

En mä kyllä jaksais koko aikaa tavaroiden siirtelyy eestaas, vaikka asutaankin muutaman kilometrin säteellä. Nyttenkin meillä on 4v siellä eikä tarvinut ottaa edes hammasharjaa eikä yövaatteita mukaan, kun sellaiset siellä mummilassa on aina odottamassa.

Anopille ja apelle lastenlapset ovat hyvin läheisiä, rakkaita ja tärkeitä ja haluavat viettää aikaa heidän kanssaan ja panostaa heihin. Se on heidän asiansa eikä oikeestaan kuulu edes mulle.

 

[nikitön]

Meillä muutamat varavaatteet ja nekin poikien vanhoja vaatteita mitä en nyt välttämättä tarvitse... siinäpä ne olikin itse vien kaiken tarpeellisen mennessäni.. ai niin vanhat vaunut löytyy vintin perältä, joita ei ole varmaan kun kerran käytetty esikoisen aikaan eli noin kuusi vuotta sitten.

 

[IamWeasel]

Oon ehkä outo mutta mua ahdistaa tuo.. :ashamed: Nämä lapsethan syntyi meille eikä heille, ei siellä minusta tarvis kaikkea roinaa olla kun kyläillään, eihän niitä tule edes käytettyä. Jotenkin minusta ovat liian yli-innokkaita isovanhempia :ashamed: Vaikea selittää kokonaisuudessaan mutta mielestäni ovat jo muutenkin liikaa mukana meidän elämässä, kaikki pitäis tietää meidän asioista ja huolehtia, kun osataan itsekkin kyllä hoitaa asiamme. En tiedä miten tässä sais vähän välimatkaa ja saatais ihan rauhassa elää ilman että ollaan hönkimässä niskaan, velvoitteet tulee kyläilyyn ja reissailuun kun ovat nuo istuimetkin ostaneet. Minä kun en lapsia halua muiden kanssa reissuille antaa, en omille vanhemmillenikaan vaikka ovat monesti pyytäneet poikia mukaan kesämökille.

 

[samperi]

Ei niillä oo mitään tavaroita lasta varten :/

 

[Anne]

No meillä on vasta vuoden ikäinen lapsi ja vanhempani ovat jo ostaneet sille kaikenlaista.

Anna heidän hemmotella pientä.
Äitini alkoi ostamaan lapsen synnyttyä kaikkea tavaraa ja intoili lapsesta. Kysyin häneltä että eikö pienempikin hemmottelu ja into riittäisi, niin hän sanoi, että silloin kun minä synnyin hänen äitinsä (mummini) oli ollut myös ihan sekaisin onnesta (muistankin kuinka hän aina oli kanssani ja antoi kaikkea kivaa) .
Äitini oli silloin häneltä kysynyt myös tästä intoilusta niin mummi oli sanonut hänelle saman kuin äitini minulle: Oma lapsi kun syntyy on maailman ihanin ja rakkain, mutta kun on äiti ja pienen lapsen kanssa on työkiireitä ja arkea siinä samalla. Kun lapsenlapsi syntyy ja hänet saa syliinsä niin se tuntuu ihmeellisemmältä ja suuremmalta kuin oman lapsen syntymä. Silloin on kaikki maailman aika vain sille pienelle vauvalle.
Sanoi vielä, että sitten kun minusta tulee isoäiti niin ymmärrän ja jos en muista toppuuttelujani hemmottelussa niin hän voi muistuttaa kun sitä pientä nyyttiä hellin : )

 

[Emilyn]

Meilläkin on aika innokas mummo ja sieltä löytyy aikalailla kaikki mitä tarvitsisi löytyä, jos lapsi asuisi siellä 24/7 Käytettynäkin hankkivat, mm. turvaistuin ja matkarattaat. En ole kerennyt vielä itse ostaa tytölle kesävaatteitakaan, kun niitä on ilmestynyt meille pikkuhiljaa sen verran että mietin, tarvinneeko minun enää ostaakaan! Tytöllä on jo niin monta mekkoa, paitaa ja hametta.. Eilenkin mummi kävi tytön kanssa shoppailemassa, ostivat uikkarit, pienen uima-altaan, taas mekon ja shortsiasun - viidenkympin edestä. En tosin valita :saint:

 

[peppuliini]

ehkä menee hiukan liiottelun puolelle.. :saint:

meillä pappa asuu naapurissa joten siellä ei sen kummemmin mitään, jotain leluja on ja peitto ja tyyny.

Mummin ja ukkin luona on jotain leluja ja siellä tytöllä on oma sänky (ei tosin häntävarten hankittu vaan mun vanha) ja on siellä lasten astioitakin.. itse olen ne joskus hankkinut kun kummipoika oli pieni. Ja heillä on autossa istuin tytölle (kuten myös pappalla), mutta meillä ei ookkaan itellä ollenkaan autoa.

isomummilassa löytyy myös leluja ja petivaatteet ja on sielläkin lasten astiat.. samatjoista oon ite syöny aikoinaan. =) :heart:

Ja potat taitaa löytyy joka paikasta.. ei tosin oo tyttö enää pariin vuoteen niitä käyttäny. Jaa juu ja mummilassa on myös amme.

 

[Emilyn]

Oon ehkä outo mutta mua ahdistaa tuo.. :ashamed: Nämä lapsethan syntyi meille eikä heille, ei siellä minusta tarvis kaikkea roinaa olla kun kyläillään, eihän niitä tule edes käytettyä. Jotenkin minusta ovat liian yli-innokkaita isovanhempia :ashamed: Vaikea selittää kokonaisuudessaan mutta mielestäni ovat jo muutenkin liikaa mukana meidän elämässä, kaikki pitäis tietää meidän asioista ja huolehtia, kun osataan itsekkin kyllä hoitaa asiamme. En tiedä miten tässä sais vähän välimatkaa ja saatais ihan rauhassa elää ilman että ollaan hönkimässä niskaan, velvoitteet tulee kyläilyyn ja reissailuun kun ovat nuo istuimetkin ostaneet. Minä kun en lapsia halua muiden kanssa reissuille antaa, en omille vanhemmillenikaan vaikka ovat monesti pyytäneet poikia mukaan kesämökille.

Meillä on 10km välimatkaa ja minä olen enemmän kuin onnellinen, että on tällaiset isovanhemmat, etenkin kun minun tyttäreni ei ole edes heidän lihaansa ja verta, silti pitävät "kuin omanaan" Ihan kiva mennä heille tai viedä tyttö hetkeksi hoitoon, kun ei tartte muuta mukaan kuin vaihtovaatteet Meillä onneksi on se raja selkeänä, etteivät mitenkään tuppaudu elämäämme *koputtaa puuta* Nähdään yleensä 1-2krt viikossa. Itselläni kun ei ole käytännössä koskaan ollut läheisiä sukulaisia, muita kuin oma jo edesmennyt mummoni, niin arvostan ihan hirveästi mieheni vanhempia ja siskoa, innokasta tätiä

 

[IamWeasel]

No meillä on vasta vuoden ikäinen lapsi ja vanhempani ovat jo ostaneet sille kaikenlaista.

Anna heidän hemmotella pientä.
Äitini alkoi ostamaan lapsen synnyttyä kaikkea tavaraa ja intoili lapsesta. Kysyin häneltä että eikö pienempikin hemmottelu ja into riittäisi, niin hän sanoi, että silloin kun minä synnyin hänen äitinsä (mummini) oli ollut myös ihan sekaisin onnesta (muistankin kuinka hän aina oli kanssani ja antoi kaikkea kivaa) .
Äitini oli silloin häneltä kysynyt myös tästä intoilusta niin mummi oli sanonut hänelle saman kuin äitini minulle: Oma lapsi kun syntyy on maailman ihanin ja rakkain, mutta kun on äiti ja pienen lapsen kanssa on työkiireitä ja arkea siinä samalla. Kun lapsenlapsi syntyy ja hänet saa syliinsä niin se tuntuu ihmeellisemmältä ja suuremmalta kuin oman lapsen syntymä. Silloin on kaikki maailman aika vain sille pienelle vauvalle.
Sanoi vielä, että sitten kun minusta tulee isoäiti niin ymmärrän ja jos en muista toppuuttelujani hemmottelussa niin hän voi muistuttaa kun sitä pientä nyyttiä hellin : )

Niin, kyllä musta on ihanaa että isovanhemmat rakastaa lapsenlapsiaan ja haluavat auttaa, mutta kieltämättä vähempikin riittäisi. Synttäreillä tulee isot kassit tavaraa, nytkin kun poika on kerännyt noita bioniclen robotteja niin mummi ostaa jatkuvasti niitä, monesti saa 2-3 robottia kerralla. Mä kun en tota tavaraa ja roinaa halua nurkkia täyteen, vaatteitakin on ihan liikaa. Ja nyt haluavat ostaa pojille taulu-tv:n :O Siis kun minä haluan ostaa tuollaiset asiat ITSE sillä kun joku muu noin isoja hankintoja ostelee niin ei ne sitte tunnu omilta. Ja sitten niitä ihaillaan ja kailotetaan synttärinä että kun ovat tuon ja tuon ja tuon ostaneet meille :/

 

[peppuliini]

Oon ehkä outo mutta mua ahdistaa tuo.. :ashamed: Nämä lapsethan syntyi meille eikä heille, ei siellä minusta tarvis kaikkea roinaa olla kun kyläillään, eihän niitä tule edes käytettyä. Jotenkin minusta ovat liian yli-innokkaita isovanhempia :ashamed: Vaikea selittää kokonaisuudessaan mutta mielestäni ovat jo muutenkin liikaa mukana meidän elämässä, kaikki pitäis tietää meidän asioista ja huolehtia, kun osataan itsekkin kyllä hoitaa asiamme. En tiedä miten tässä sais vähän välimatkaa ja saatais ihan rauhassa elää ilman että ollaan hönkimässä niskaan, velvoitteet tulee kyläilyyn ja reissailuun kun ovat nuo istuimetkin ostaneet. Minä kun en lapsia halua muiden kanssa reissuille antaa, en omille vanhemmillenikaan vaikka ovat monesti pyytäneet poikia mukaan kesämökille.

No onhan tuo aika turhaa jos on pyöriä ja muitakin mitä ei ees tuu käytettyä.. :/

Mutta tuohon loppuun niin mä taas nään asian niin että olen enemmän kuin tyytyväinen,kun lapsilla on isovanhemmat jotka haluavat olla lapsen kanssa ja ottaa mukaan. Ihanaa että lapsella on lämpimät välit heihin, ihan jo senkin takia että jos mulle joskus jotain sattuisi. :ashamed:

Mutta emmäkään pientä ole aina antanut niin paljoa kuin olisivat ottaneet..tosin ollaan äidin kanssa oltu aika samoilla linjoilla et yhden yön kyläilyjä yleensä vaan.Nyt 3- ja 4-vuotiaana on jo ollut 2-3 yötäkin esim just mökillä.

 

[stella-av]

Minusta on ihanaa, kun lapsilla on isovanhemmat jotka ovat näin paljon mukana lasten elämässä. Kun monen lasten kaverin isovanhemmat ovat: a) kuolleet, b) eivät välitä lapsista, c) asuvat kaukana (esim 400km päässä), d) ovat vanhoja/huonokuntoisia. Se on rikkaus, että lapsilla on läheiset isovanhemmat.

Tottakai meillä on oma elämä, enkä ole koskaan kokenut, että esim anoppi puuttuu meidän elämään liikaa tai että se on haitaksi.

 

[peppuliini]

No meillä on vasta vuoden ikäinen lapsi ja vanhempani ovat jo ostaneet sille kaikenlaista.

Anna heidän hemmotella pientä.
Äitini alkoi ostamaan lapsen synnyttyä kaikkea tavaraa ja intoili lapsesta. Kysyin häneltä että eikö pienempikin hemmottelu ja into riittäisi, niin hän sanoi, että silloin kun minä synnyin hänen äitinsä (mummini) oli ollut myös ihan sekaisin onnesta (muistankin kuinka hän aina oli kanssani ja antoi kaikkea kivaa) .
Äitini oli silloin häneltä kysynyt myös tästä intoilusta niin mummi oli sanonut hänelle saman kuin äitini minulle: Oma lapsi kun syntyy on maailman ihanin ja rakkain, mutta kun on äiti ja pienen lapsen kanssa on työkiireitä ja arkea siinä samalla. Kun lapsenlapsi syntyy ja hänet saa syliinsä niin se tuntuu ihmeellisemmältä ja suuremmalta kuin oman lapsen syntymä. Silloin on kaikki maailman aika vain sille pienelle vauvalle.
Sanoi vielä, että sitten kun minusta tulee isoäiti niin ymmärrän ja jos en muista toppuuttelujani hemmottelussa niin hän voi muistuttaa kun sitä pientä nyyttiä hellin : )

Niin, kyllä musta on ihanaa että isovanhemmat rakastaa lapsenlapsiaan ja haluavat auttaa, mutta kieltämättä vähempikin riittäisi. Synttäreillä tulee isot kassit tavaraa, nytkin kun poika on kerännyt noita bioniclen robotteja niin mummi ostaa jatkuvasti niitä, monesti saa 2-3 robottia kerralla. Mä kun en tota tavaraa ja roinaa halua nurkkia täyteen, vaatteitakin on ihan liikaa. Ja nyt haluavat ostaa pojille taulu-tv:n :O Siis kun minä haluan ostaa tuollaiset asiat ITSE sillä kun joku muu noin isoja hankintoja ostelee niin ei ne sitte tunnu omilta. Ja sitten niitä ihaillaan ja kailotetaan synttärinä että kun ovat tuon ja tuon ja tuon ostaneet meille :/

No joo.. tuommosesta en mäkään tykkää. Mä sanoin jo heti kun tyttö oli pieni, että meille ei mitään roinaa hankita ja haluan kerätä lapselle vaan laadukkaita leluja (kuten legoja, brion junaraaa ym). Samoin vaatteista on tehty sopimus että yleensä kysyvät mun mielipidettä. Ja joka kerta ei tarvii jotain ostaa, vaan lasta voi hemmotella antamalla hänelle aikaa, pelaamalla ja leikkimällä hänen kanssaan tai viemällä puistoon. Lapsi nauttii niistä paljon enemmän kuin tavaralahjoista. Jutelkaa tekin isovanhempien kanssa tästä.

 

[rusinantte]

meijän porukoilla on. matkarattaat ja tuplat.on keinua ja leikkimökkiä,pyörä ja muita leluja,matkasänky ja syöttötuoli. nuo nyt tuli mieleeni

 

[Pinnea laiskana]

Molemmista mummoloista löytyy syöttötuolit ja potat, ei muuta.

 

[IamWeasel]

Oon ehkä outo mutta mua ahdistaa tuo.. :ashamed: Nämä lapsethan syntyi meille eikä heille, ei siellä minusta tarvis kaikkea roinaa olla kun kyläillään, eihän niitä tule edes käytettyä. Jotenkin minusta ovat liian yli-innokkaita isovanhempia :ashamed: Vaikea selittää kokonaisuudessaan mutta mielestäni ovat jo muutenkin liikaa mukana meidän elämässä, kaikki pitäis tietää meidän asioista ja huolehtia, kun osataan itsekkin kyllä hoitaa asiamme. En tiedä miten tässä sais vähän välimatkaa ja saatais ihan rauhassa elää ilman että ollaan hönkimässä niskaan, velvoitteet tulee kyläilyyn ja reissailuun kun ovat nuo istuimetkin ostaneet. Minä kun en lapsia halua muiden kanssa reissuille antaa, en omille vanhemmillenikaan vaikka ovat monesti pyytäneet poikia mukaan kesämökille.

No onhan tuo aika turhaa jos on pyöriä ja muitakin mitä ei ees tuu käytettyä.. :/

Mutta tuohon loppuun niin mä taas nään asian niin että olen enemmän kuin tyytyväinen,kun lapsilla on isovanhemmat jotka haluavat olla lapsen kanssa ja ottaa mukaan. Ihanaa että lapsella on lämpimät välit heihin, ihan jo senkin takia että jos mulle joskus jotain sattuisi. :ashamed:

Mutta emmäkään pientä ole aina antanut niin paljoa kuin olisivat ottaneet..tosin ollaan äidin kanssa oltu aika samoilla linjoilla et yhden yön kyläilyjä yleensä vaan.Nyt 3- ja 4-vuotiaana on jo ollut 2-3 yötäkin esim just mökillä.

No mä en tonne mökille anna just siks että tiijän että omat vanhemmat ja varsinkin mun isä on sellanen ettei jaksa keskittyä siihen vahtimiseen. Siis niin että sitä lasta katotaan oikeasti kokoajan siellä mökillä. Järven pohjakin on sellasta sakkaa että jos laps sattuu laiturilta putoamaan niin sitä ei hetkeen sieltä löydetä jne. Pelkään vaan niin että jotain tuollasta sattuu kun ovat vähän sellasia "huolettomia" noiden kanssa.

Ja sitten nää toiset isovanhemmat ois halunneet lähteä 2-3-vuotiaan kanssa viikoksi viroon, no never ever annan niin pitkää reissua. Jossain lähistöllä nyt vielä meniskin päivän reissut..

 

[aijaa]

Meillä on yksi pappala, sieltä ei löydy ainoatakaan lastenhoitoon liittyvää tavaraa meidän lapselle

 

[peppuliini]

Oon ehkä outo mutta mua ahdistaa tuo.. :ashamed: Nämä lapsethan syntyi meille eikä heille, ei siellä minusta tarvis kaikkea roinaa olla kun kyläillään, eihän niitä tule edes käytettyä. Jotenkin minusta ovat liian yli-innokkaita isovanhempia :ashamed: Vaikea selittää kokonaisuudessaan mutta mielestäni ovat jo muutenkin liikaa mukana meidän elämässä, kaikki pitäis tietää meidän asioista ja huolehtia, kun osataan itsekkin kyllä hoitaa asiamme. En tiedä miten tässä sais vähän välimatkaa ja saatais ihan rauhassa elää ilman että ollaan hönkimässä niskaan, velvoitteet tulee kyläilyyn ja reissailuun kun ovat nuo istuimetkin ostaneet. Minä kun en lapsia halua muiden kanssa reissuille antaa, en omille vanhemmillenikaan vaikka ovat monesti pyytäneet poikia mukaan kesämökille.

No onhan tuo aika turhaa jos on pyöriä ja muitakin mitä ei ees tuu käytettyä.. :/

Mutta tuohon loppuun niin mä taas nään asian niin että olen enemmän kuin tyytyväinen,kun lapsilla on isovanhemmat jotka haluavat olla lapsen kanssa ja ottaa mukaan. Ihanaa että lapsella on lämpimät välit heihin, ihan jo senkin takia että jos mulle joskus jotain sattuisi. :ashamed:

Mutta emmäkään pientä ole aina antanut niin paljoa kuin olisivat ottaneet..tosin ollaan äidin kanssa oltu aika samoilla linjoilla et yhden yön kyläilyjä yleensä vaan.Nyt 3- ja 4-vuotiaana on jo ollut 2-3 yötäkin esim just mökillä.

No mä en tonne mökille anna just siks että tiijän että omat vanhemmat ja varsinkin mun isä on sellanen ettei jaksa keskittyä siihen vahtimiseen. Siis niin että sitä lasta katotaan oikeasti kokoajan siellä mökillä. Järven pohjakin on sellasta sakkaa että jos laps sattuu laiturilta putoamaan niin sitä ei hetkeen sieltä löydetä jne. Pelkään vaan niin että jotain tuollasta sattuu kun ovat vähän sellasia "huolettomia" noiden kanssa.

Ja sitten nää toiset isovanhemmat ois halunneet lähteä 2-3-vuotiaan kanssa viikoksi viroon, no never ever annan niin pitkää reissua. Jossain lähistöllä nyt vielä meniskin päivän reissut..

No ei tietenkään silloin jos ei voi sataprosenttisesti luottaa isovanhempiin. Tylsä juttu sekin. :/ No isompana sitten kun eivät enää niin tarvitse vahtimista.

ja meillä on tosiaan menty sillä periaattella että alle kolmevuotiaana on ollut vaan yhden yön kerrallaan hoidossa, muutaman kerran kaksi. ja tää on tehty isovanhemmilleki selväks ja ollu heille ookoo.

 

[IamWeasel]

Minusta on ihanaa, kun lapsilla on isovanhemmat jotka ovat näin paljon mukana lasten elämässä. Kun monen lasten kaverin isovanhemmat ovat: a) kuolleet, b) eivät välitä lapsista, c) asuvat kaukana (esim 400km päässä), d) ovat vanhoja/huonokuntoisia. Se on rikkaus, että lapsilla on läheiset isovanhemmat.

Tottakai meillä on oma elämä, enkä ole koskaan kokenut, että esim anoppi puuttuu meidän elämään liikaa tai että se on haitaksi.

Nojuu, mitenhän tän nyt sanoisin. Minun vanhemmat asuu kanssa lähellä n.10 kilometrin päässä. Heillä onneksi on muutakin tekemistä kuin miettiä meidän asioita Tykkäävät nähdä lapsia, ottavat hoitoon, touhuuvat heijän kanssaan. Mutta eivät tyrkytä ja tyrkkää itteään joka paikkaan ja antavat meidän elää omaa elämää omalla tavalla, tulevat siinä sujuvasti rinnalla. Eivätkä sentäs ostele kokoajan jotain, minusta se on sellasta lapsen rakkauden ostamista, se kun pitää minun mielestä jollain muulla tavalla ansaita.

 

[Valaja]

Ei yhtään mitään.

 

[Kylkiluu]

Anoppilasta löytyy syöttötuoli, potta, lasten vessakoroke (tai mikä sen muovisen pallin nimi onkaan...) ja jotain pientä kuten nokkamukeja ja leluja. Sängyn ja rattaat meinasivat sinne hommata mutta me oltiin miehen kanssa sitä mieltä että roudataan ne omasta puolestamme kun tullaan käymään. Anoppi kyllä mielellään laittais tytölle "kakkoskodin" heille :/ Mua pisti ajatus vähän ahdistamaan, jotta ymmärrän hyvin ap:n fiilikset... Muutenkin meillä on välillä ollut vähän vääntöä siitä, kuka tekee lasta koskevat päätökset.