Ennen join jonkinlaiseen ahdistukseen ja eskapismiin.
Olen kai helposti sellainen yliajattelija, kaiken suhteen, ja kerran viikossa nollaus ja rentoutus oli mukavaa/tarpeellista/itselääkintää.
Sitten menin terapiaan ja sain lääkkeet, nyt oikein nautin siitä ajattelusta, analysoinnista ja näin ollen yhden "saunaoluen" nauttiminen tuntuu turhalta ja olen lopettanut kavereiden tapaamisen baareissa. En halua tehdä sitä itselleni, se on tarpeetonta, tein tyhmiä asioita ja kontrolli katosi.
En usko että nykyään käyttäyisin niin, mutta en tarvitse alkoholia.
Sitten viime pikkujoulujen, olen yhteensä juonut pari lasillista. Nyt siis hieman jännittää kun taas oletetaan että juon ja olen äärimmäisen seurallinen. Mutta ei kiinnosta alkoholi, eikä oikeastaan ne samat ihmisetkään enään.
Sääli että minua ei juurikaan enää edes pyydetä ulos.
