kuinka pahaksi voi MASENNUS mennä?

Kertokaa mulle, millaisia oireita teillä on ollut masennuksesta? Että missä vaiheessa olette lähteneet lääkärille asiasta?

Kun itselläni on ollut tässä vuoden sisällä vaikka minkälaista suurta muutosta elämässä, mm. muutto vieraalle paikkakunnalle mieheni vuoksi (siis ilman omaa halua muutto), täällä yksinäisyyttä, stressaava työpaikka ja kaikkea muutakin inhottavaa ja nyt tuntuu siltä, että elämä ei välillä tunnu yhtään mitään. Että iloa ei löydy enää paljookaan, elämänilo on pääosin kadonnut, ei jaksaisi aina tätä elämää...että voisko tässä olla jotain masennusta ilmassa?

voipi olla.käy lekurilla.

 

Mulla masennus, tiedän sen vaikken ole käyny terapeutilla. Pelkään psykoosia. Hoitamaton masennus voi johtaa siihen ja miehän en hoida masennustani lääkkeillä nyt kun imetän.

huiiiii,miä juoksisin jo tukka putkella lääkäriin jos pelkäisin psykoosia.oon sen kaverilla nähny... mut mitenkä siä jaksat hoitaa lapsia masennuksen kanssa.miä olin yhen pienen erittäin kiltin vauvan kanssa jo ongelmissa :ashamed: ja siihen loppu kyllä se vähäinen imetys kokonaan,mikä oli sekii mulle helpotus.sai vähän nii ku mukamas "hyvällä omalla tunnolla" lopettaa sen

Niin siis pelkään siksi, että se on mahdollista. En siksi, että olisi mitään oireita. Sehän voi paukahtaa milloin vain. :/

juu eipä tuo kaverillakaan pahemmin ilmotellu tulostaan ei taida sen lääkitys ihan kohillaan olla vai voikoha sitä välttämättä lääkkeillä kokonaan estääkkää?
mut siis tarkotin että jos ei olis lääkitystä ja olis masennus ja sit viel miettis sitä psykoosia ni mulla leviäis pää ku jokisen eväät

 

Mulla masennus, tiedän sen vaikken ole käyny terapeutilla. Pelkään psykoosia. Hoitamaton masennus voi johtaa siihen ja miehän en hoida masennustani lääkkeillä nyt kun imetän.

huiiiii,miä juoksisin jo tukka putkella lääkäriin jos pelkäisin psykoosia.oon sen kaverilla nähny... mut mitenkä siä jaksat hoitaa lapsia masennuksen kanssa.miä olin yhen pienen erittäin kiltin vauvan kanssa jo ongelmissa :ashamed: ja siihen loppu kyllä se vähäinen imetys kokonaan,mikä oli sekii mulle helpotus.sai vähän nii ku mukamas "hyvällä omalla tunnolla" lopettaa sen

Niin siis pelkään siksi, että se on mahdollista. En siksi, että olisi mitään oireita. Sehän voi paukahtaa milloin vain. :/

ei psykoosi koskaan iske kuin salama kirkkaalta taivaalta pahana vaan se kehittyy

 

Oisko teidän paikkakunnalla mahdollista päästä vaikka psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille nyt pikaisesti esim. pari kertaa viikko? Tällaista akuuttihoitoahan on oltava kunnilla.

 

miten se kehittyy....mä vaan itken nyt, kun en saa ketään tänne...soitin exällekkin että tulisi yöksi (sinkkuja ollaan molemmat) sekin helpottaisi oloa kun saisi aamulla nukkua pitkään...

 

Oisko teidän paikkakunnalla mahdollista päästä vaikka psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille nyt pikaisesti esim. pari kertaa viikko? Tällaista akuuttihoitoahan on oltava kunnilla.

ja mtt:llä on monella paikkakunnalla joka päivä päivystysaika jolloin voi mennä juttelemaan

 

Mulla masennus, tiedän sen vaikken ole käyny terapeutilla. Pelkään psykoosia. Hoitamaton masennus voi johtaa siihen ja miehän en hoida masennustani lääkkeillä nyt kun imetän.

huiiiii,miä juoksisin jo tukka putkella lääkäriin jos pelkäisin psykoosia.oon sen kaverilla nähny... mut mitenkä siä jaksat hoitaa lapsia masennuksen kanssa.miä olin yhen pienen erittäin kiltin vauvan kanssa jo ongelmissa :ashamed: ja siihen loppu kyllä se vähäinen imetys kokonaan,mikä oli sekii mulle helpotus.sai vähän nii ku mukamas "hyvällä omalla tunnolla" lopettaa sen

Niin siis pelkään siksi, että se on mahdollista. En siksi, että olisi mitään oireita. Sehän voi paukahtaa milloin vain. :/

juu eipä tuo kaverillakaan pahemmin ilmotellu tulostaan ei taida sen lääkitys ihan kohillaan olla vai voikoha sitä välttämättä lääkkeillä kokonaan estääkkää?
mut siis tarkotin että jos ei olis lääkitystä ja olis masennus ja sit viel miettis sitä psykoosia ni mulla leviäis pää ku jokisen eväät

:/ Ei tähän voi muuta kuin laittaa halaushymiön. :hug:

 

miten se kehittyy....mä vaan itken nyt, kun en saa ketään tänne...soitin exällekkin että tulisi yöksi (sinkkuja ollaan molemmat) sekin helpottaisi oloa kun saisi aamulla nukkua pitkään...

mulla meni yksityiselämässä moni asia päin veetä.sitten se vaikutti mun työhön ja pahensi asiaa. :/

 

noin vain en pääse koska on lapset ja hoitajat todella harvassa...

 

Oisko teidän paikkakunnalla mahdollista päästä vaikka psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille nyt pikaisesti esim. pari kertaa viikko? Tällaista akuuttihoitoahan on oltava kunnilla.

ja mtt:llä on monella paikkakunnalla joka päivä päivystysaika jolloin voi mennä juttelemaan

Tätä tarkoitin =). Pääsääntöhän on se ettei masennusta hoideta pelkästään lääkkeillä vaan mukana hoidossa on oltava terapiaa.... Tämä terapia ei tarvitse lääkäriaikaa vaan suoran yhteyden mielenterveystoimistoon. Luulen, että akuutteja aikoja on varattu kalenteriin joka tapauksessa.

 

ja suurilla kaupungeilla on päivystäviä puhelimia kunnassa, meilläkin on 23 asti joka päivä

 

noin vain en pääse koska on lapset ja hoitajat todella harvassa...

Jos pienet lapset, otat ne mukaan.....

 

mulla myös tullut ruokahaluttomuus...en ole 5pvä syönnyt oikeastaan kuin pari hedelmää per päivä ja paino pudonnut 4kg...

mäkin kokeilen tota laihista

hyyyi sua, ei saa nauraa vakavalla asiaalla! =)

 

oletko ap miltä paikkakunnalta?

 

oletko kysynyt päivähoidosta saisitko heidät hoitoon vaikka puolipäiväisenä tälläisessä tilanteessa?MLL:n lastenhoitopalvelukin on aika edullinen..

Täh? 6 euroa tunti. Eihän monella jää sen vertaa verojen ja työssäkäynti kustannusten jälkeen itselläkään, edes korkeakoulutuetuilla. Kallista on. sillähän syö perhe päivä tai pari.

 

eteläsuomesta

 

SIEPPARI: millaisia sinulla tuli keskivaikeasta masennuksesta...siis oireita? miten lääkkeet auttoivat?

ei huvita tehdä mitään,herään öisin monta kertaa,joskus en saanut heti nukutuksi uudelleen,kämppä retuperällä,kavereiden tapaaminen ei kiinnosta,työ ei kiinnosta..
olen syönyt puoli vuotta lääkkeitä.nyt olen vähän virkeämpi.

Mitä jos ei ole koskaan ollut kiinnostunut kyläilyistä, ja työkin on viimeinen paha, mutta muuten tuntuu ihan ok.

 

Mitä jos ei ole koskaan ollut kiinnostunut kyläilyistä, ja työkin on viimeinen paha, mutta muuten tuntuu ihan ok.

en osaa sanoa.voipi olla lievää masennusta.

 

Minulta on joka ikinen neuvolakäynti tentattu, olenko masentunut. Olen vastannut etten ole.
Ja kun luen kuvauksia masentuneesta ihmisestä, en todellakaan ole, enkä ole ollut.
Olen täysin toimintakykyinen, näen tulevaisuuden ihan hyvänä, jaksan nousta ylös, nukun yöt hyvin enkä ole väsynyt päivällä, jaksan tehdä kotityöt MUTTA ihan samalla volyymillä en käy, ihan samaan en pysty, mihin pystyisin ja mitä jaksaisin - yhtä tarmokas en ole kuin olin ennen kun lapset syntyi.
Ja kuluneet kuukaudet ovat olleet aika vaativia, on ollut paljon kaikenlaista. SILTI en ole ollut masentunut.

SILTI minut on haluttu ja minut halutaan nähdä masentuneena ja ette usko miten ärsyttää !!!

 

itselläni psykoosi meni niin pahaksi että makasin "vihanneksena" sängyssä josta minut vietiin sairaalaan diaknoosi oli vakava psykoottinen masennus joka on nyt uusinut
jos sinulla on paha olla voit mennä myös päivystykseen

Mitkä seikat johtivat psykoosiin? Mitkä masennukseen siis? Minne lapset joutuivat? oletteko nyt kotipalvelun tai jonkun vastaavan sosiaalipuolen palevelun piirissä tai lastensuojelun piirissä?
Ihan uteliaisuuttani kysyn... kun lähellä tapahtumaa ollut...

 

Minulta on joka ikinen neuvolakäynti tentattu, olenko masentunut. Olen vastannut etten ole.
Ja kun luen kuvauksia masentuneesta ihmisestä, en todellakaan ole, enkä ole ollut.
Olen täysin toimintakykyinen, näen tulevaisuuden ihan hyvänä, jaksan nousta ylös, nukun yöt hyvin enkä ole väsynyt päivällä, jaksan tehdä kotityöt MUTTA ihan samalla volyymillä en käy, ihan samaan en pysty, mihin pystyisin ja mitä jaksaisin - yhtä tarmokas en ole kuin olin ennen kun lapset syntyi.
Ja kuluneet kuukaudet ovat olleet aika vaativia, on ollut paljon kaikenlaista. SILTI en ole ollut masentunut.

SILTI minut on haluttu ja minut halutaan nähdä masentuneena ja ette usko miten ärsyttää !!!

no kyllä uskon. sulla taitaa olla tavallista väsymystä.mutta ei se mikään paha juttu ole.

 

Jotenkin tuo sinun tilanteesi ap pitäisi saada tosiaan purkautumaan. Varmaan kunnon unet ja aikuiskontaktit voisivat auttaa. Olipa se sitten vaikka exä kenen kans sais olla ja puhua. Tarvitset apua!

Psykoosista voin sanoa sen verran, että jos sen kokee, siitäkin selviää. On kyllä tärkeää että saadaan nopeasti apua kun todellisuuden taju alkaa hämärtyä. Rauhottavat lääkkeet on hyvä ensiapu. Sillon olis kyllä hyvä saada joku lapsia hoitamaan. Ensi- ja turvakoditkin on olemassa sitä varten, jos ei ole läheisiä ketkä auttais.

 

Minulta on joka ikinen neuvolakäynti tentattu, olenko masentunut. Olen vastannut etten ole.
Ja kun luen kuvauksia masentuneesta ihmisestä, en todellakaan ole, enkä ole ollut.
Olen täysin toimintakykyinen, näen tulevaisuuden ihan hyvänä, jaksan nousta ylös, nukun yöt hyvin enkä ole väsynyt päivällä, jaksan tehdä kotityöt MUTTA ihan samalla volyymillä en käy, ihan samaan en pysty, mihin pystyisin ja mitä jaksaisin - yhtä tarmokas en ole kuin olin ennen kun lapset syntyi.
Ja kuluneet kuukaudet ovat olleet aika vaativia, on ollut paljon kaikenlaista. SILTI en ole ollut masentunut.

SILTI minut on haluttu ja minut halutaan nähdä masentuneena ja ette usko miten ärsyttää !!!

Minulla lähes sama tilanne, vaikka väsymys on ollut joskus valtava. Henkisesti raskas työ, ei lainkaan vapaata aikaa, vain lapsenhoitoa ja palkkatyötä. Tai pelkkää lastenhoitoa hoitovapaalla. Ei vapaata.

Jos olen varmuuden vuoksi halunnut käydä verikokeissa valtavan väsymyksen vuoksi, lääkäri on aina kirjoittamassa masennuslääkkeitä.

VAIKKA tunnen iloa, en ajattele itsetuhoisia ajatuksia, käyn töissä, hoidan lapset, kodin, leivon laitan ruokaa siivoan, tai olen kotiäitinä, ja nousen ylös ja hoidan lapset.

Jostain syystä miespuoliset lääkärit ovat aina kirjoittamassa masennuslääkkeitä. Vaikka ainoa oire väsymys. Ja se hiipinyt vähitellen, ei omaa aikaa koskaan. Lapsia 2.

 

itselläni psykoosi meni niin pahaksi että makasin "vihanneksena" sängyssä josta minut vietiin sairaalaan diaknoosi oli vakava psykoottinen masennus joka on nyt uusinut
jos sinulla on paha olla voit mennä myös päivystykseen

Mitkä seikat johtivat psykoosiin? Mitkä masennukseen siis? Minne lapset joutuivat? oletteko nyt kotipalvelun tai jonkun vastaavan sosiaalipuolen palevelun piirissä tai lastensuojelun piirissä?
Ihan uteliaisuuttani kysyn... kun lähellä tapahtumaa ollut...

ensimmäiseen psykoosiin altisti synnytys ja sen jälkeinen raskas aika sekä se että en tunnistanut psykoosin oireita, tai en halunnut tunnistaa. poika meni isälleen asumaan ja minä sairaalaan, onneksi tämän romahduksen aikana poika oli isällään vkl. tällä hetkellä olen mtt:n kirjoilla ja minulle etsitään sitä oikeaa soitomuotoa tähän hetkeen