Kuinka opetella keskustelemaan parisuhteessa?

[Huspati Huta]

Minusta tuo alkuasetelma, jota ap kuvaa: hän osaa keskustella, mies ei, on jo sellainen, ettei siinä minuakaan huvittaisi paljon keskustella.

Luuletko, että tälläistä menen laukomaan miehelle.
ASia nyt vain on näin, tai no osaan on väärä sana, yritän on ehkä oikeampi.

Niin mutta mistä sinä tiedät, että osaat keskustella? Siis miten sitä mitataan? En tarkoita keljuilla, mutta voihan se olla ihan toisinkin, sinun tavassasi voi olla jotain ärsyttävää, voi tuntua, että tivaat ja vaadit analysointia ja itse kuitenkin olet sitä mieltä, että olet taitava keskustelija. Ehkä se onkin niin, että sinä haluat keskustella, mutta oletko hyvä keskustelija, voi olla ihan toinen juttu. Siinä olen kyllä ihan samaa mieltä, että mieltä painavista asioista pitäisi saada jutella ja ilojakin jakaa ja tuntea se yhteys.

 

[ap]

Miehesi on lukossa! Koita avata häntä pienin askelin tai menkää parisuhdeterapiaan.

Olen ehdottanut, mutta arvaa mikä oli vastaus: En halua, siellä pitää puhua.

Sairauteni toteamis vaiheessa kävin muutaman kerran psykologilla, kuului hoitoprosessiin. Mieheni oli kerran mukana, ja jopa psykologi sanoi, ettei ole koskaan tavannut ihmistä, josta saa noin vähän irti, kuin mieheni.

 

[ap]

Minusta tuo alkuasetelma, jota ap kuvaa: hän osaa keskustella, mies ei, on jo sellainen, ettei siinä minuakaan huvittaisi paljon keskustella.

Luuletko, että tälläistä menen laukomaan miehelle.
ASia nyt vain on näin, tai no osaan on väärä sana, yritän on ehkä oikeampi.

Niin mutta mistä sinä tiedät, että osaat keskustella? Siis miten sitä mitataan? En tarkoita keljuilla, mutta voihan se olla ihan toisinkin, sinun tavassasi voi olla jotain ärsyttävää, voi tuntua, että tivaat ja vaadit analysointia ja itse kuitenkin olet sitä mieltä, että olet taitava keskustelija. Ehkä se onkin niin, että sinä haluat keskustella, mutta oletko hyvä keskustelija, voi olla ihan toinen juttu. Siinä olen kyllä ihan samaa mieltä, että mieltä painavista asioista pitäisi saada jutella ja ilojakin jakaa ja tuntea se yhteys.

Huomaatko, korjasin asian, että yritän, on oikeampi sana.

 

[Huspati Huta]

Huomaatko, korjasin asian, että yritän, on oikeampi sana.

Joo, huomasin, kun olin jo kirjoittanut ja lähettänyt viestini.

 

[suski]

lapsen asioista voimme puhua, ja käytännön asioista. Mutta se onkin ainoa asia.

Ehkä mä sitten olen vain liian vaativa, kun tahtoisin kertoa miehelle mitä mun mielessä liikkuu, ja mitä asioita joudun käymään läpi sopeutuakseni elämään sairauden kanssa. Nyt tuntuu, ettei koko asia kosketa häntä lainkaan.

Kerro hänelle, että sinusta tuntuu ettei miehesi välitä ollenkaan ja että se loukkaa sinua. Miehet haluavat aina keksiä ongelmaan ratkaisun, muuten heille tulee avuton olo. Miehille ongelmat, joista ei puhuta, lakkaavat olemasta. Tee miehellesi selväksi, että parhaiten mies voi auttaa sinua kuuntelemalla, kun puhut asiasta.

Älä kuitenkaan oleta, että mies jaksaa asiasta puhua, tyydy siihen, että hän antaa sinun puhua.

 

[suski]

http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=1447

Tää on ihan hirveän hyvä kirja.

 

[ap]

ei se lue kirjoja, ja juuri sitä mä inhoan, että jos asia mene siihen pisteesen, että mä puhun yksin ja mies vaan kuuntelee. Se on silloin esitelmän pitoa, tylsää, etkä mistään voi tietää onko sanoma tavoittanut kuulijansa.

 

[ap]

Huomaatko, korjasin asian, että yritän, on oikeampi sana.

Joo, huomasin, kun olin jo kirjoittanut ja lähettänyt viestini.

 

[Kuunteles tää]

Tänään tulee Yle puheesta Perheen aika jonka aiheena on "PARISUHTEESSA PITÄÄ PUHUA", joten voisi olla jotain apua.

 

[suski]

ei se lue kirjoja, ja juuri sitä mä inhoan, että jos asia mene siihen pisteesen, että mä puhun yksin ja mies vaan kuuntelee. Se on silloin esitelmän pitoa, tylsää, etkä mistään voi tietää onko sanoma tavoittanut kuulijansa.

Ei sun miehesi sitä tarvitse lukea (vaikka hyödyllistä se olisikin). Siitä on hyötyä, vaikka olisit ainoa, joka sen lukee .

 

[suski]

Tänään tulee Yle puheesta Perheen aika jonka aiheena on "PARISUHTEESSA PITÄÄ PUHUA", joten voisi olla jotain apua.

Paitsi että miehet ja naiset puhuvat eri tavalla.

 

[Huspati Huta]

Tänään tulee Yle puheesta Perheen aika jonka aiheena on "PARISUHTEESSA PITÄÄ PUHUA", joten voisi olla jotain apua.

Paitsi että miehet ja naiset puhuvat eri tavalla.

Ja ihmiset yleensä, eivät kaikki naiset ja kaikki miehet puhu samalla tapaa.

 

[suski]

Tänään tulee Yle puheesta Perheen aika jonka aiheena on "PARISUHTEESSA PITÄÄ PUHUA", joten voisi olla jotain apua.

Paitsi että miehet ja naiset puhuvat eri tavalla.

Ja ihmiset yleensä, eivät kaikki naiset ja kaikki miehet puhu samalla tapaa.

Ei tietenkään. Mutta jos otetaan keskivertomies ja -nainen, niin he puhuvat aivan eri tavalla. Ero ei johdu vain kasvatuksesta, vaan fysiologiasta.

 

[ap:lle]

Itse olin tuollainen mies vielä vähän aikaa sitten. Luulin etten halua eikä kiinnosta jutella jolloin aina ahdisti kun nainen halusi puhua vaikeista asioista: oli helpompi vaan sulkea korvat kun kuunnella ja keskustella. Mutta nyt kun on oppinut kuuntelemaan ja puhumaan niin itselläkin on tosi paljon parempi olo ja ymmärtää miksi se voi olla naiselle todella kova pala jos ei halua puhua vaikeista/kipeistä asioista. Koita saada miehesi puhumaan ja välittämään sinulle tärkeistä aiheista.

 

[Hä!]

voi olla ettei uskalla. Ja voi olla ettei koe tarvetta puhua tunteistaan.
Mutta MINULLA on tarve puhua tunteista ja ajatuksistani, haluan miehenikin tietävät mitä mun päässä liikkuu. Elämässäni on tapahtunut suht suuria asioita, niitä sen kummemmin tässä en erittele, enkä voi niistä miehelle puhua. Tai voinhan mä puhua, mutta yhtä paljon ymmärrystä ja reagointia tulee tiiliseinältä.

Me ei edes jutella pahemmin huvikseenkaan, emme siis harrasta mitään smalltalkia. Minä saatan rupatella niitä näitä miehelle, mutta lopulta turhaudun, kun joudun kysymään, kuuliko edes mitään mitä sanoin, kun muuten ei millään tavoin osoita kuulleensa minun puhuneen.

Minä en pysty olemaan onnellinen, jos olen sidottu puhumattomuuteen kotonani.[/QUOTE

Meillä sama "joojaa" mies. Harrastan kotona monologia ja esitelmän pitoa, jota mieheni kuuntelee toisella korvalla televisota katsoen. Urheilu ja sunnuntainpäiväleffat ovat ne aikuisen miehen aivotoiminnan herättäjät. Muitten asioita voidaan kyllä pohtia, mutta kun pitäisi miettiä millä maalilla ulkoseinä maalataan tai mitä muuten tehdään niin vastauksen saa pitkän tyhjän toljotuksen jälkeen, että mä mietin. Todellisuudessa mitään miettimistä ei koskaan tapahdu ja tämäkin asia jää leijumaan.

Jotain ruumillista tyyötä hän voi joskus tehdä, kunhan siinä voi heittää aivot narikkaan. Apua ei voi keltään pyytää, mutta omaa tietotaitoakaan ei koskaan ole mistään kertynyt nyt oimii kuin robotti.

Itse olen sitä mieltä, että yhtenä syynä ovat amalgaamipaikat, jotka ovat tuhonneet keskushermostoa ja ne muutamat aivosolut vaan ei kykene pyörittään sitä suurta ajattelukeskusta nimeltää AIVOT!!!