Ä
Äiti unelmissaan
Vieras
Valvon jo toista yötä putkeen. Eilen alko pieni vuoto ja kovat supistelut. Käytiin sairaalassa, jossa todettiin tod. näk. tuulimunaraskaus. Pieni sikiö ehkä näkyvissä mutta ei vastannut viikkoja (7) eikä sydänääniä kuulunut.
Pahimmillaan supistukset oli yhtä #&%?$!*ä, huusin ja kirosin. Vuoto koko ajan niukkaa. Nyt ei enää kipuja ja vuoto tosi niukkaa, mutta kirkasta.
Kauanko teillä on mennyt ennen kuin kunnollinen keskenmeno tuli eli iso vuoto alkoi. Lääkäri ja kätilö antoi ikävä kyllä pienen toivonkipinän, et toisinaan seuraavalla viikolla on kuuluneet sydänäänet kuitenkin. Viikon päästä uusi aika, kävi miten kävi.
En jaksa tai uskalla toivoa, mahdollisuuden täytyy olla häviävän pieni, kun ei edes kunnon sikiötä viimeksi näkynyt. Miksi voi miksi edes sanoivat tuosta? Nyt tää on yhtä odotusta. Toisaalta pelkää, että vuoto alkaa ja pienikin toivo on menetetty. Toisaalta toivoo, että se alkais, ettei joutus lääke/kaavintatyhjennykseen. Mikä lie pahinta?
Miten te olette kestäneet tämän epätietoisuuden? En saa unta, en tiedä mitä ajatella. Lapsi olisi ollut todella toivottu ja rakas. Mies auttaa parhaansa mukaan, mutta en osaa surra, kun sitä ei vielä oikeasti ole tapahtunut. Tyhmää toivoa, satuttaa itseään lisää...
Pahimmillaan supistukset oli yhtä #&%?$!*ä, huusin ja kirosin. Vuoto koko ajan niukkaa. Nyt ei enää kipuja ja vuoto tosi niukkaa, mutta kirkasta.
Kauanko teillä on mennyt ennen kuin kunnollinen keskenmeno tuli eli iso vuoto alkoi. Lääkäri ja kätilö antoi ikävä kyllä pienen toivonkipinän, et toisinaan seuraavalla viikolla on kuuluneet sydänäänet kuitenkin. Viikon päästä uusi aika, kävi miten kävi.
En jaksa tai uskalla toivoa, mahdollisuuden täytyy olla häviävän pieni, kun ei edes kunnon sikiötä viimeksi näkynyt. Miksi voi miksi edes sanoivat tuosta? Nyt tää on yhtä odotusta. Toisaalta pelkää, että vuoto alkaa ja pienikin toivo on menetetty. Toisaalta toivoo, että se alkais, ettei joutus lääke/kaavintatyhjennykseen. Mikä lie pahinta?
Miten te olette kestäneet tämän epätietoisuuden? En saa unta, en tiedä mitä ajatella. Lapsi olisi ollut todella toivottu ja rakas. Mies auttaa parhaansa mukaan, mutta en osaa surra, kun sitä ei vielä oikeasti ole tapahtunut. Tyhmää toivoa, satuttaa itseään lisää...