Kuinka monta lemmikkiä on liikaa?

lapsiperheeseen 1-2 eläintä.

 

sehän riippuu aika monesta asiasta. yksi kriteeri on että jokaiselle eläimelle, joka sinulla on pitää olla aikaa, jokainen pitää hoitaa hyvin. rahaa tarvii ruokaan ja eläinlääkäriin. ja sitten tilaa pitää olla riittävästi.

 

sehän riippuu aika monesta asiasta. yksi kriteeri on että jokaiselle eläimelle, joka sinulla on pitää olla aikaa, jokainen pitää hoitaa hyvin. rahaa tarvii ruokaan ja eläinlääkäriin. ja sitten tilaa pitää olla riittävästi.

Tuo aikakin on niin suhteellista. Jos on esim. vain yksi koira, niin sen kanssa tulee vietettyä melkein puolen vuorokautta, mutta jos onkin vaikka kolme koiraa ja yksikään niistä ei saa omistajan kanssa kahdenkeskistä aikaa kuin ehkä muutaman tunnin viikossa, niin ei nes siitä kärsi, kun lajitoverista on kuitenkin sitten kanssa seuraa. Sama pätee kissoihin ja muihinkin seuraeläimiin. Jos sulla on esim. yksi gerbiili, niin sitä voi seurailla loputtomiin, sen häkkiä sisustella jne vaikka koko viikon jokaisena päivänä monta tuntia, mutta jos niitä on 15 ja lisänä muita niin ehkä tunti pari viikossa on se mikä huoltoon todellisuudessa menee, vaikka enemmänkin saisi menemään. En ottaisi esim. 15 kania, koska ne nauttii ihmisten seurasta ja on niin lemmikkejä, että jos ne saisivat vain pakolliset hoitotoimenpiteet, niin ne kärsisivät. Mutta 15 hamsteria ei ole mikään mahdottomuus, koska ne eivät erityisesti ihmisen surasta nauti, vaan lajinomaisesta ympäristöstä, rauhasta ja ruuasta.

 

Lemmikkien ekologinen jälki on valtava , kun maailman 1000 miljoonaa kissaa ja koiraa ruokitaan , metsiä kaadetaan , rehu tuotannon ja karjan tieltä , ja sitten omistaja sanoo olevansa luonnon ja eläinten ystävä .Taitaa lihan tuotannon päästöt ylittää jo lentoliikenteen päästöt . Sitä paitsi lentokone ala kehittyy koko ajan on odotettavissa päästöjen pienentämistä , sen sijaan lemmikkejä tulee aina vaan lisää ja lihan tuotanto ei kehity , kun luomua tarjotaan , sehän vain pahentaa asiaa .

 

Meillä oli heppa, pukki, 2 kania, 2 koiraa about 12 rottaa, hamsteri, kissa ja vielä papukaija. Joo en hoitanut yksin vaan oli myös vanhemmat hoitamassa. Kun muutin omaan kämppään jäi papukaija, rotat ja hamsteri mulle. Nyt on koira, papukaija ja 16 gerbiiliä ja tuntuu, että näitä on ihan riittämiin nyt. Gerbiilejä tosin voi olla enemmän, mutta ei kiitos enää uutta eläinlajia.

Lapinlehmä, pari olisi ollut viisaampi kokeilu

 

sehän riippuu aika monesta asiasta. yksi kriteeri on että jokaiselle eläimelle, joka sinulla on pitää olla aikaa, jokainen pitää hoitaa hyvin. rahaa tarvii ruokaan ja eläinlääkäriin. ja sitten tilaa pitää olla riittävästi.

Niin on. Nyt ollaan menty kurjuuden kuninkaan tielle.

 

Minulla on ollut eläinten hamstraus ongelmaa ja siihen puuttui lopulta eläinsuojelu. Nyt ei ole enää montaa lemmikkiä ja tiedän rajani kuinka monesta pystyn huolehtimaan hyvin. Ennen en tajunnut omia rajojani.

 

Yksikin on liikaa. Asia aukenee kun mietit haluaisitko viettää elämäsi vangittuna kerjäten makupaloja.

 

Meillä koira. Aikoinaan oli koira ja marsu. Se on suhteellista, määrä on oikea kunhan lemmikeistä voi huolehtia ja rahat riittää ruokintaa + on hieman sukan varressa jos yllätyksiä tulee, ikinä ei voi tietää mitä voi käydä.
Toisesta koirasta haaveilen ja varsinkin kun tuon meijän koiran myötä rakastunut noihin kahteen rotuun, mitä meijän höppänässä on. Meillä on haastetta, kun koira pelkää ukkosta, poran ääntä, kaikkia yllättäviä kovia ääniä, ihmisiä jotka on vihaisia ja huutaa. Koira menee ihan luisuna piiloon ja tärisee. Meillä on totaali rauha kotona ja tyttärelle mm. sanonut että hillitsee itsensä vihaisena, koska koira pelkää ihan todella. Muuten meijän koira on sen mamman kulta ja kulkee mun kannoilla kuin varjo, ulkona tarkistaa monesti että olen paikalla ja käy jaloissa kiehnäämässä ja haluaa rapsutuksia. Sisällä on koko ajan ihan kiinni minussa ja jos olen hetken jossakin muualla ja tulen takaisin niin uikuttaa ja tulee vastaan, hyvä ettei syliin änkeä. Mä rakastan eläimiä ja viihdyin eläinten kanssa paljon paremmin kuin ihmisten. En välitä juurikaan ihmisistä ja heidän seurastaan. Ihmiset on näyttänyt liian usein mun kohdalla sen, mitä ovat todelliselta luonteeltaan, joten en jaksa enää yhtään sitä p.rseilyä, ylimielisiä, ahneita, mun asema ja titteli on se ja se ( v.ttu ihan tosi), ollaan muka ystävällisiä ja jauhetaan paskaa selän takana, nämä pellet joilla ei itsellään ole ikinä ollut flunssaa kummempaa antavat ohjeita ja neuvoja, eli olen vammautunut koko lantion alueelta eli kaikki mitä lantiolla on, on vammautunut ulottuu alaselkään jossa muutama nikama väli on puristunut kasaan, Si-nivelet vaurioitunut lonkat nousee alimpiin kylkiluihin uumaa ei juurikaan ole koska yläkroppa läsähtänyt kasaan, oikea sääri vääntynyt päin peetä (pitkä lista, en jaksa kaikkea luetella), alavatsalla hermovaurioita molemmin puolin leikkauksesta, mulla on kivut 24/7, yöt valvon, koska kivut häiritsevät unentuloa ja yössä nukun 2-3 tuntia, univaje ihan älytön ja aiheuttaa aikamoisia haasteita. Vammojen ja kipujen takia liikkuminen on vaikeaa, kivuliasta ja hidasta ja kuljen etukumarassa. En pysty kunnolla istumaan, en liikkumaan, seisomaan ja hyvin usein en pysty kunnolla syömään, koska kipujen takia en tunne nälän tunnetta ollenkaan. Sairauksia ja yhdestä sairaudesta epäilys menossa ja hyvin todennäköistä on että mulla on se. Koirani läsnäolo on ollut piristävää ja on oppinut mieheni hakemaan paikalle jos mulla on kipujen takia hätä. Jos itken nousee etutassujen varaan sänkyä vasten ja lipasee nenästä ja alkaa uikuttaa, ryntää miehen luokse ja juoksee meidän väliä niin kauan että mieheni tulee katsomaan mikä mulla on. Eli on apua juurikin tuossa, koirani vahtii mua vaikkei vahti viettiä noissa kahdessa rodussa paljoa ole. Mun terapiaa on kun ollaan tuntikausia koirani kanssa aivan lähekkäin. Rakastan niin paljon tuota tuhina nenää ja sitä, että vahtii kaiken aikaa lähellä.

 

sitten on liikaa, kun niille ei ole asian mukaista tilaa elää. tai omistaja ei jaksa hoitaa niitä enää kunnolla.
on ihmisiä, joiden pitää saada jos ja vaikka minkälaista eläintä johon sitten kenties kyllästytään ja hommataan taas uusi ja tilanne ryöstätyy lopulta käsistä