Kuinka monta km:ää jaksaa?

Takana kolme keskenmenoa, testit tehty eikä löydy mitään.... miten selviätte tästä tilanteesta. Mul on vaikeuksia jaksaa töissä, ne ystävät joilla on lapsia tuntuvat tosi ahdistavilta...
Pelko ja toive uudesta raskaudesta saa miltei paniikin aikaiseksi. Olisko kellään hyviä apuja? Oletteko miettineet mikä on se raja mihin asti näitä yrittää? Olen lukenut Eve Hietamiehestä hänellä oli 9 km:ää... ja sitten onnistui hepariinihoidolla saamaan lapsen, mutta oli kai aika pitkään myös sairaslomalla välillä....
Kertokaa tuntemuksia/kokemuksia!!!

 

sain esikoispojan 1999. 2004 alettiin yrittämään toista lasta.... sain kolme tuulimunaa peräkkäin vuoden sisällä ja neljännestäkin oli epäilys mutta sitten vihdoin onnisti. nyt meillä tuhisee sängyssä kohta 4kk pojan vesseli. joten älä luovu toivosta,minultakaan ei löytynyt syytä toistuville keskenmenoille. iloistakevättä! :hug:

 

Niin.. sen kun tietäisi..

V.00 ja 01 keskenmenot. Terve täysiaikainen tyttö syntyi 02, tosin raskausaika meni kuin pumpulissa. Seksiäkään miehen kanssa ei uskallettu harrastaa

V.04 keskenmeno. 05 syntyi 2 kk enennaikaisena tyttö, joka onneksi terve. Taas seksittömät 9 kk. Ennenaikaisuus johtui tod.näk. taipumuksesta keskenmenoihin.

V.06 keskenmeno. Eiköhän me jäädä tähän.. :'(

Mitään syytä ei ole koskaan löytynyt.

 

minulla tyttö 2001 poika 2003 ja nyt kaksi km puolen vuoden sisällä ...vaikka onkin lapset ja kiitollinen niistä olen pelkoa jäytää mieltä...voimia sulle

 

lapset v.97 ja 00, takana 2 km, v.-04 ja tänä aamuna.
Kaikki nämä vuodet yritystä ja toivoa..ei ole kovinkaan hyvä nyt olla.

 

Yhdellä kaverillani oli 4km peräjälkeen ja nyt heillä on poika toinen rv 35. Itselläni oli yksi km ja sen jälkeen tuli vain entistä kovempi toivo ja halu saada vauva. Nyt 2 tyttöä.

 

mä olen saanut 2 km puolen vuoden sisään. samat oireet kun ap:llä. en jaksa enää... pakko silti kuumeilla, mut paniikki tulee aina, ja karsee olo ku näkee odottavia :'(

 

Kyllä pelottaa nähä km.jen jälkeen odottavia äitejä,mutta minä sovin treffit heidän kansa pakolla,en voi heitä pakoilla,kova halu päästä elämää eteenpäin.
Mulle kaikki sanoo että ethän enää 4 km jälkeen edes haaveile vauvasta....rasittaa kun muut määräilee minun ja meidän elämää....itehän me ne km. kärsitään...käskevät tehä sterilisaation...

 

Tosi kauheaa kuulla että jotkut käskee lopettaa yrittämisen....ja tehdä sterilisaation...jos mulle joku sanois noin, suuttuisin varmaan ikuisesti. Aivanko muuten ei olisi rankkaa. Onhan sitä kuullut tarinoita että 9 km ja sitten terve lapsi. Onko teille yritetty esim asperiini hoitoa? Itse olen taas raskaana (3 km takana), olen tutkimusryhmässä jossa saan tuota asperiinia ja kävin viikolla 5 ja 6 ultrassa, ja menossa ensi tiistaina vk 7 ultraan, noissa kahdessa näkynyt ruskuaispussi mutta ei vielä sikiötä, mutta jotenkin helpottaa se että tietää pääsevänsä koko ajan tsekkaukseen vaikka ennen ultraa jännittää hirveästi.
Elä kuuntele toisten pahoja puheita, yritetään vaan jaksaa. Itse olen päässyt työterveyslääkärin kautta psykologin kanssa puhumaan asioista ja on hiukan auttanut.

 

Jaa-a.. jos osaisin sanoa, olisin rikas.

Nyt kun pää on panacod sumuissa, on helppo olla. Mulla lääkkeellinen tyhjennys tänään kun todettiin että eipä siellä ole ketään rv10+4. Aikaisemmat kaksi keskemenoa ovat olleet spontaaneja ja vuotaneet itse ulos.
Ennestään kaksi tervettä lasta ja nyt kolmas antaa näköjään kidutusta...

 

Entisellä työtoverilla kahdeksan perättäistä keskenmenoa ennenkuin sai pojan. Toista lasta eivät uskaltaneet enää edes harkita, pelkäsivät että taas alkaisi sama meno...