Kuinka moni on miettinyt, kuinka paljon helpompaa elämä olisi yksin?

Joskus juu. Mutta tyytyväinen olen kuitenkin että on se kumppani vierellä :heart: niin myötä kuin vastamäessäkin. Välillä tarvii sitä ukkoakin kasvattaa, että tää yhteiselämä rullais paremmin. ja kas kummaa, kyllä sekin on oppinut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rapanhapakko:
Tokihan sitä on tullut mietittyä, useemmankin kerran.
Onko pahastikkin sukset ristissä? :hug:

Kaipa tämä yhteisen lapsen syntymän lähestyminen stressaa meitä molempia; miestä vaan vielä enemmän...se pitää kaiken sisällään, kun ei halua minua raskaanaolevaa stressata, ja sitten kun se kuppi menee nurin, niin kaikki tulee yhtenä isona ryöppynä ulos... :/

 
jäin liian pitkäksi aikaa roikkumaan epäterveeseen suhteeseen jossa sain monet itkut itkeä.Nyt olen ollut omillani laste kanssa kaksi kuukautta ja mieli on ollut huomattavasti perempi. Toki välillä tekee kipeää että perhe on hajonnut ja unelmat murentunut mutta uskon selviäväni tästä voittajana kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Sitä sanotaan että ihminen ei tiedä mitä hanellä on ollut ennenkuin menettää sen mutta ei myöskään tiedä mitä on todella kaivannut ennenkuin saa sen. Uskon vielä pystyväni jonain päivänä rakastamaan ja rakentamaan uuden suhtes missä on kaksi tervettä aikuista jotka ei vaadi toisiltaan mitään muuta kuin hyvää yhdessäoloa.Voimia sinulle.
 
mietin kun olin suhteessa...
erosta nyt reilu vuosi ja tän paremmin ei voisi mennä!
elämä hymyilee ja ei tartte tapella jatkuvasti eikä ketään pomppimassa tiellä.
paitsi tuo 2vee neiti =)
olen todella helpottunut ja kokonaan toipunut erosta :wave:

ja uutta ukkoa en ole ettimässä....ei edes mielessä :whistle:
 
Sukset saa ristiin vaikka ei seurustelisi ja on inhottavaa, kun ei tiedä tuleeko jutusta mitään vai onko kaikki toivo mennyttä! |O :headwall: |O

Mutta ei se ole kivaa olla yksin :|
 
en mieti. Mulla ihana mies ja melkein täydellisyyttä hipova suhde :heart:
Yksi syy tähän varmaan on että miehen kanssa me molemmat osaamme arvostaa mitä meillä on. Mä joka päivä kerron miehelle etä on ihana ja rakas ja hän kertoo minulle myös kuinka rakastaa minua ja ihanaa kun hänelle on minut
:heart:
 
Mulla risoo tässä avoliitossa eniten se,ettei ole mitään omaa ja mitään isompia päätöksiä ei voi tehdä omin päin. Ja pitää konsultoida monessa pienemmässäkin päätöksessä ukkoa.
Jos mullon tilinsaldo nollilla ja mies ei kerro mikä sen saldo on totta vatussa ärsyttää ja tekee mieli potkasta pellolle. Eniten risoo just se etten tiedä missä mennään taloudellisesti ja sitte ukko vielä kehtaa riidellessä aina jankata että kun minä en ymmärrä miten hän stressaa rahasta ja ite pihtaa tietoja prkl..

Mutta on se silti rakas kaikkine vikoineen. Paljon isoja plussia ja paljon pieniä miinuksia. Mutta tuskinpa tuo vaihtamalla kovin kummosesti paranis. Pidetään vaan tuo, joka tykkää minusta olin minkä muotonen tahansa, ulkoa ja sisältä.. :whistle: :heart:
 
Exän kanssa päivittäin ainakin "viimeisinä vuosina" ja eroon päädyin.
Nykyisen kanssa todella harvoin, lähinnä silloin kun itse on ihan puhki poikki väsyny ja kaikki pienetkin asiat nyppii :/ :ashamed:

En kyllä vaihtais tätä suhdetta yksinoloon vaikka välillä onkin hankalaa omien lasten, miehen esikoisen ja yhteisten lasten ja exien kanssa "luoviessa". :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja merenneitonen:
Tää parisuhde-elämä on niin vaikeeta välillä, vaikka kuinka rakastaisi... :'(

Joka ainoa ilta mietin, ku nukkumaan laitan, että miksi en tajunnut arvostaa yksin ollessani öitä, kun sai nukkua. Mutta jospa nämä valvomiset joskus helpottaisi.
 

Yhteistyössä