Mies muistaa minua aina jotenkin, sillä meillä oli ensitreffit kahdeksan vuotta sitten ystävänpäivänä. :heart:
Naimisiin mentiin kolme vuotta sitten kaksi päivää ennen ystävänpäivää.
Kukkia tulee, joskus koruja. Syömässä on käyty ja elokuvissa. Minä annan kortin, itselleni kortit ovat tärkeitä. Mies ei kortteja jaksa väsätä, jos joskus harvoin sellaisen saa aikaiseksi, vaalin sitä ikuisesti! Ja siis mieheni on myös ystäväni. Hän se tietää syvimmät syöverini ja hänen kanssaan jaan kaiken.
Mun ei mies yleensä muista ellen vihjaa hänelle et on jokin merkityksellinen päivä, ja sit saattaa kukkia tuodakkin jos vihjaan No hän kyllä välillä muutenkin ostelee nuit kukei vaikkei mittää ihmeellist päivää oliskaan
Olis ostanu mulle ruusuja tänään kun käytiin kaupassa mutta mie en huolinu :kieh: Ärsyttää kun ne nuupahtaa heti päivän päästä ja rahat menee hukkaan.
Sitten kattelin sellasia ystävänpäivä-nalleja niin isäntä vaan sanoo että et kai sie nyt tommosta halluu No en varmaan joo |O Se ei älyy yhtään mitään :headwall:
Minä olen parisen kertaa saanut ystävänpäivänä kyllä lahjan, mutta tänä vuonna jää taatusti saamatta, tosin sain juuri synttärilahjan, joten..
Minulla on kyllä miehelle kortti, jossa kerron rakastavani häntä ja pieni sydän suklaa. Laitan hänen eväiden mukaan huomenna töihin. Hih, ällöttävän imelää, mutta ah, niin ihanaa!
Eipä taida muistaa mitenkään, ukko kun kähtee aamulla reissuun. Laitan jotain pientä aamulla sille mukaan yllätykseks. Mut perjantaina se varmaan tuo jotain pientä tuliaisina.