Vierailija
ristiäisten jälkeen reilun vuorokauden jälkeen järjestää isoäidin 85-vuotispäivälliset luonaan?
Olen vajaan 3-vuotiaan ja 3kk ikäisen lapsen yh.Järjestin yksin lapsen ristiäiset,enkä saanut käytännössä apua keneltäkään.Rahatilanteen vuoksi leivoin kaiken itse.
Siskoni on lapseton ja halusi,että emme mene isoäidin syntymäpäivän kunniaksi ravintolaan syömään,vaan järjestämme juhlat itse.Tämä kuitenkin tarkoitti sitä,että tullaan minun luokseni ja hän tekee alkupalat,minä saan tehdä muun.Olin ajautsta vastaan jo etukäteen,koska kahden heräilijän kanssa olen väsynyt muutenkin saati ristiäisjärjestelyjen jälkeen.Sain siskolta ja hänen mieheltään huutoa siitä,kuinka itsekäs olenkaan ja että kuinka jaksan kyllä omat juhlani järjestää,mutta en iäkkään ja rakkaan isoäidin.Kävikin sitten niin,että olin kamalassa päänsäryssä ristiäisten jälkeen,oli rankkaa yrittää siivoilla paikkoja ja kun en heti aamusta jaksanut syntymäpäivänä alkaa kakkua koristella ja pöytää kattaa,huusi siskoni minulle jälleen itsekkyydestä ja kuinka aina olen ollut niin kamala.
Olen kovasti pohtinut sitä,millainen tilanne olisi toisin päin.Jos siskoni olisi yh,niin uskoisin,että olisin auttanut häntä ristiäisjärjestelyissä,enkä missään nimessä olisi vaatinut häntä vielä lisäponnistuksiin ristiäisten jälkeen,vaan olisin järkännyt isoäidin juhlat itse.
Olenko liian herkkänahkainen,kun olen todella pahoittanut mieleni ja kokenut,että minulle huudetaan väärin perusteun.
Olen vajaan 3-vuotiaan ja 3kk ikäisen lapsen yh.Järjestin yksin lapsen ristiäiset,enkä saanut käytännössä apua keneltäkään.Rahatilanteen vuoksi leivoin kaiken itse.
Siskoni on lapseton ja halusi,että emme mene isoäidin syntymäpäivän kunniaksi ravintolaan syömään,vaan järjestämme juhlat itse.Tämä kuitenkin tarkoitti sitä,että tullaan minun luokseni ja hän tekee alkupalat,minä saan tehdä muun.Olin ajautsta vastaan jo etukäteen,koska kahden heräilijän kanssa olen väsynyt muutenkin saati ristiäisjärjestelyjen jälkeen.Sain siskolta ja hänen mieheltään huutoa siitä,kuinka itsekäs olenkaan ja että kuinka jaksan kyllä omat juhlani järjestää,mutta en iäkkään ja rakkaan isoäidin.Kävikin sitten niin,että olin kamalassa päänsäryssä ristiäisten jälkeen,oli rankkaa yrittää siivoilla paikkoja ja kun en heti aamusta jaksanut syntymäpäivänä alkaa kakkua koristella ja pöytää kattaa,huusi siskoni minulle jälleen itsekkyydestä ja kuinka aina olen ollut niin kamala.
Olen kovasti pohtinut sitä,millainen tilanne olisi toisin päin.Jos siskoni olisi yh,niin uskoisin,että olisin auttanut häntä ristiäisjärjestelyissä,enkä missään nimessä olisi vaatinut häntä vielä lisäponnistuksiin ristiäisten jälkeen,vaan olisin järkännyt isoäidin juhlat itse.
Olenko liian herkkänahkainen,kun olen todella pahoittanut mieleni ja kokenut,että minulle huudetaan väärin perusteun.
