Äidinisäni oli sodissa ja tuli osittaisena invalidina takaisin. Äidinäitini menetti sodassa ainoan veljensä, joka samalla oli mummon ainoa sisarus. Isänisäni kuoli ennen toista maailmansotaa ja oli ensimmäiseen liian nuori.
Pienenä yritin kysyä papalta millaista sodassa oli. Hän sanoi yksikantaan: "Et halua tietää enkä minä sinulle kerro. Älä kysy toiste."
Äiti kertoi miten pelottavaa oli odottaa uutisia rintamalta, papasta ja enosta. Äiti kertoi myös, millaista oli kun juna rintamalta tuli ja toi vaunun täydeltä ruumisarkkuja. Kun niitä oli laskettu junasta laiturille, oli selvästi voinut kuulla, miten arkun sisällä kolisi. Siitä tiesi, että vainaja ei ollut arkussa yhtenä kappaleena.
Kunnioitan syvästi kaikkia suomalaisia sotaveteraaneja. Suomi maksoi ehkä sotavelat ulkomaisille valloille, mutta on epäonnistunut surkeasti vastuussaan omilleen.
