Uudessa kaksplussassa oli painettu lehteen mun kommentti meidän kotitöiden jakamisesta otsikoituna "pahimmillaan voi olla näin:"...
Tykkään silti olla kotona, ja haluaisin hoitaa keskosvauvamme kotona pari vuotiaaksi, jos se taloudellisesti olisi mahdollista. Esikoinen piti viedä hoitoon aikanaan ja tuntui pahalle.
Nyt hoidan kokonaan meidän kodin asiat ja maksan vähistäni kaiken, loppukuun olen itse syömättä jos vaan muulle perheelle saan ruokaa lautaselle, pysynpähän ainakin hoikkana itse!

Olen sinut kuolleen vauvani kanssa, koska odotusaikana tein kyllä kaikkeni, että hänellä olisi ollut hyvä olla vatsassa. Pikkukeskosvauvan kanssa on ollut erittäin raskasta, enkä saa öisinkään nukkua, mutta silti haluan olla hänen luonaan kotona, samoin esikoisen.
Joskus tulee raivostunut olo, kun miehellä on kyllä aikaa olla sohvalla ja minä vaan pyykkään ja tiskaan, mutta silti, rakastan tätä elämääni juuri nyt!