Kuinka ihmeessä joku voi jäädä hoitovapaalle rahallisesti?

["kolmen äiti"]

Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Meillä on kolme lasta ja olen ollut kuusi vuotta kotiäitinä ja hyvin on pärjätty. On myös asuntolainaa eikä ole lyhennysvapaata käytetty. Mies oli keskimmäisen ollessa pieni 8kk sairaslomallakin, alkoi yhtäaika aminun hoitovapaani kanssa. Ja pärjättiin. Säästöjä käytetään jos jotain isompaa tarvii ostaa esim. jääkaappi on hajonnut tms

 

[Sapfo]

[QUOTE="sondersson";22227160]no menoistahan se on kiinni eikä tuloista. Omia valintoja. Mä en ymmärrä, miksi esim. oma talo pitää saada ennen lapsia. Siinähän sitä sitten ollaan vaikeuksissa. Pitää menot pieninä kun lapset ovat pieniä ja keskittyy niitten hoitamiseen.[/QUOTE]

Mä en taas ymmärrä miksi elämää ei vakauteta ennen lapsien hankintaa. Kyllä se oma talo luo turvallisuuttakin eikä merkkaa vain rahanmenoa. Vuokralla en edes uskaltaisi asua lasten kanssa. Jos vuokranantaja päättää, voimme joutua pihalle.

Ja kyllä se on nimenomaan ensisijaisesti tuloista kiinni joita toki voi tehokkaasti vähentää menoilla.

 

["kirsi"]

No ne valinnat on tehty osittain etukäteen, kun ei oo asuntolainaa tms.

Etkö voi saada lyhennysvapaata?

Näinpä. Olen ollut 6v lasten kanssa kotona ja aion olla edelleenkin. En tosin koko aikaa ole ollut kotihoidon tuella, välillä olen saanut vanhempainpäivärahaa, mutta kuitenkin, tarkoitus on olla edelleenkin kotihoidontuella. Ja tulot ei ole isot, ei miehen palkkakaan, MUTTA on tehty valinnat ja suunnitelmat ETUKÄTEEN. Ostettu iso omakotitalo, sellainen mihin varat riittää. Kaikkea on, mistään ei ole pula. Kyllähän sitä voisi ottaa vaikka millaisen kartanon merenrannalta, mutta tämä on meidän valinta.

Aunnon hinta ja siis asuntolaina on suunniteltu niin, että lapset hoidetaan kotona. Ei ole laskettu alunperinkään sen varaan, että menen töihin. Sitten kun menen niin se on vain plussaa ja nopeuttaa lainanmaksua, mutta huomioitu tämä kotona olo. Elämä on valintoja..

 

["alkup."]

Laskeskelin meidän tulot ja menot kuukaudessa

tulot
miehen palkka 1400
mun tulot ( k.hoitotuki/lapsilisä) 450

Asuntolaina 550
sähkö, vesi 75
autolaina/remppalaina 250
vakuutukset 83
netti/puhelimet 70
elatusmaksu 140
sit tv-lupa + muut laskut 100

Ruokaan/ elämiseen yms jää 582.....kk en käsitä missä nyt sitten mättää..vai oonko unohtanut jonkin oleellisen maksun....

 

["Lissu"]

[QUOTE="alkup.";22227882]Laskeskelin meidän tulot ja menot kuukaudessa

tulot
miehen palkka 1400
mun tulot ( k.hoitotuki/lapsilisä) 450

Asuntolaina 550
sähkö, vesi 75
autolaina/remppalaina 250
vakuutukset 83
netti/puhelimet 70
elatusmaksu 140
sit tv-lupa + muut laskut 100

Ruokaan/ elämiseen yms jää 582.....kk en käsitä missä nyt sitten mättää..vai oonko unohtanut jonkin oleellisen maksun....[/QUOTE]

Oletko hakenut hoitolisää Kelasta? Ja saako teillä kuntalisää? Entä olisko mahdollista laittaa laina vaan koroille vähähksi aikaa?

 

[E]

Lyhennysvapaalla summa olisi huomattavasti pienempi.

Jos kyseessä suurehko annuitettilaina ja ollaan vasta ihan vähän aikaa lainaa makseltu, niin tuossa ei ole juurikaan eroa. Tasalyhtenteisellä lainalla ero on alusta astikin suurempi.

 

["kirsi"]

[QUOTE="vieras";22227176]He ovat osanneet mitoittaa lainansa tuloihinsa ja huomioineet kaikki tilanteet. Lyhennysvapaat sun muut. Ei pitäs olla vaikeeta. Eikä tarvi Olla RIKAS.[/QUOTE]

Näin juuri

 

[E]

Mä en taas ymmärrä miksi elämää ei vakauteta ennen lapsien hankintaa. Kyllä se oma talo luo turvallisuuttakin eikä merkkaa vain rahanmenoa. Vuokralla en edes uskaltaisi asua lasten kanssa. Jos vuokranantaja päättää, voimme joutua pihalle.

Se on se kaikki-tänne-mulle-heti-nyt-mentalitetti. En pidä lasten hankkimista nuorena ollenkaan huonona ajatuksena, jos on myös järkevä suunnitelma siitä, miten niiden lasten kanssa pärjää taloudellisesti, mutta kyllä monella nuorena lapsia hankkivalla on vielä aika hakusessa raha-asioiden hoito.

(Juu, ja en sanonut, että KAIKILLA nuorena lapsia hankkivilla, mutta todennäköisesti tähän kommentoi heti moni...)

 

["alkup."]

[QUOTE="alkup.";22227882]Laskeskelin meidän tulot ja menot kuukaudessa

tulot
miehen palkka 1400
mun tulot ( k.hoitotuki/lapsilisä) 450

Asuntolaina 550
sähkö, vesi 75
autolaina/remppalaina 250
vakuutukset 83
netti/puhelimet 70
elatusmaksu 140
sit tv-lupa + muut laskut 100

Ruokaan/ elämiseen yms jää 582.....kk en käsitä missä nyt sitten mättää..vai oonko unohtanut jonkin oleellisen maksun....[/QUOTE]

Siis tuossa kotihoidontuessa joka on 350kk nettona on laskettu jo se perusosa+hoitolisä minkä saan. Täällä ei saa mitään kuntalisää. Meillä tuore asuntolaina joten varmaan suurinosa lainanlyhennyserästä on jo pelkkää korkoa.

 

["moi"]

Mä saan alle tuon mitä sinä, mies tienaa 1500 kuussa. Ei säästöjä. Hyvin pärjätään. En ikinä veisi hoitoon alle 3v.

 

["eräs"]

no, meillä mun hoitovapaa ja yleensäkin toimeentulo on mahdollista, koska puolisolla on hyvät tulot. Meillä on tällä hetkellä kaksi asuntolainaa ja aika kireällä budjetilla mennään, mutta kaipa se siitä helpottaa, kunhan saadaan vanha koti myytyä. Mä tulen jatkossa olemaan vielä pitkään opiskelija ja sen jälkeenkään tuloni eivät ole suuret, mutta puolison tuloilla pärjätään hyvin.

 

["maija"]

Me pärjätään ihan hienosti, vaikka tulot on tosi pienet. Mä saan käteen noin 360€ kuussa + lapsilisän yhdestä lapsesta, mies on melko pienipalkkainen. Tarkotus on, että mä olen lapsen kanssa kotona kunnes hän täyttää kolme. Asuntolainaa on, kylläkin reilusti alle 100 000€, mut mitään varsinaisia säästöjä meillä ei kyllä ole. Mistään ei olla jääty paitsi, ja lapsellekin on varaa ostaa uusia vaatteita ym. Autokin on. Mitään ulkomaanmatkoja tässä ei kyllä oo varaa tehdä, mut ehtiihän noita sitten kun lapsikin on vähän isompi ja molemmat vanhemmat taas töissä.

 

[Ei voi tajuta]

En ja kanssa ymmärrä. Ja ärsyttää tuo hoettu "ei ne suuret tulot, vaan pienet menot" sanonta, joka kyllä tässä tapauksessa vaikuttaa aivan järjettömältä.
Jos kuussa saa reilut 300 käteen, niin se on ihan sama, vaikka kuinka kituuttaisi, kyllä se on ihan liian vähän.
Olen laskenut, että korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi olen valmis jäämään hoitovapaalle säästöjen turvin, niin että lapsi on sen melkein vuoden ikäinen hoitoon mennessä, mutta sen jälkeen pakko mennä töihin.

 

["Jenis"]

No, jotkut meistä suunnittelee asioita ennakkoon, niin että ne ei sitten tule täysinä shokkiyllätyksinä Me ollaan esim. hommattu suht. hyväpalkkaiset hommat jo kauan ennen lapsia, jotta sitä rahaa on jäänyt vähän säästöönkin. Tuskin sillä pelkällä kotihoidontuella on kenenkään tarkoitus pärjätä, eikä se ole "tulo" vaan "tuki".

 

["kukkis"]

Meillä on kaksi lasta, kolmas tulossa. Olen ollut kotona nyt viisi vuotta. Oma asunto ostettuun 2,5v sitten koska on halvemapaa asua tässä 76neliön kerrostalo asunnossa kuin vuokralla. Asunnosta lainaa 75t, opintolainoja noin 10t ja autolainaa 14t. Hyvin pärjätään Asunto ostettiin peruskuntoisena ja olen jopa pystynyt siitäkotihoidontuesta säästämään parin vuoden aikana sen verran että keittiö on rempattu ja kaikki pinnat asuntoon on uusittu! Miehen palkka on noin 2500 käteen ja mun tulot vaan se kht, (EI kuntalisää )+lapsinlisät Eli kyllä sitä pystyy lapsensa kotona hoitomaan jos vaan haluaa! Ainoa asia mistä meillä on tingitty niin on se iso omakotitalo, kalliit harrastukset ja ulkona syömiset ja baarissa käynnit yms. Kaikki meillä on vakuutettu, eli vakuutuksiin menee todella paljon rahaa, sillä pelkästään lastenhoitokulu vakuutukset on yht. n 400€

 

["kukkis"]

Niin ja säästäjö meillä ei ollut ennakkoon ja lyhennysvapaita on käyetty pari kertaa remonttien aikaan...

 

["vieras"]

Helposti. On se paljon enemmän kuin opintotuki, jota olen saanut jo 4 vuotta.

 

["pöh"]

Niin, sekin taas riippuu juuri siitä missä ja miten asuu vuokralla. Eihän kaikkialla ole samanlaista, aivan kuin kaikki talotkin ovat eri hintaisia. Yhteiskunta tukee vuokra-asumista mm. asumistuen muodossa. Mulla asumiskulut kolmiossa 900e/kk johon saan asumistukea 540e/kk. Tuskinpa saisin vastaavaa asuntoa 360e/kk omaksi + kaikki remonttikulut yms.

Kyllähän sitä asumislisää saa ihan omistusasuntoonkin, kyllä se yhteiskunta sillä lailla tukee omistusasumista. Ja vielä enemmän verotuksessa korkovähennyksenä...

 

["minä"]

Entäs, jos niitä lapsia ei tulekaan sormia napsauttamalla silloin, kun on vuokrakämppä ym. vaan vasta sitten, kun on jo muu elämä valmiina. Lasta odotettiin lähes 10 vuotta ja muu elämä meni onneksi eteenpäin.
Nyt hoitovapaalla ja toimeen tullaan jonkun aikaa asuntolainan lyhennysvapaan ansiosta. Myös säästöjä on, mutta ihan naftisti vaan, koska iso osa viime vuosien ylimääräisistä rahoista on mennyt siihen vauvan "tekemiseen".
Täällä on vielä niin, että jos on vähänkin ansiotuloja hoitovapaalla niin menettää tuon kaupunkilisän eli ei innosta keikkailuun, mitä myös ensin mietin.
Lapsi menossa vuoden alkupuolella hoitoon ja itse sitten olen osittaisella hoitovapaalla siihen asti kun lapsi täyttää 3.

 

[Arwen Undomiel]

Me päätettiin että jätetään asunnon ja auton ostot siihen kun olen palannut töihin ja lapsia ei enää tule lisää. säästöjä ei ole mutta pärjätään.

 

["minä"]

Kukkis. Musta toi 2500 käteen on jo melko hyvin. Meillä mies tienaa 1400 käteen kuussa!

 

[anteeksi?]

Siis hoitorahan suuruushan on ollut vuosikausia luettavissa kelan sivuilta. Ettekö te siis lainaa ottaessanne laske maksukykyyn varalta esim. muutamia äitiysvapaita ja hoitovapaavuosia, ehkä vuoden sairaslomapätkää jne. Kyllä me ainakin vaikkei tiedetty että halutaanko edes lapsia, saati suunniteltu siinä vaiheessa.

Sen lisäksi tietysti mitotettiin laina niin että saatiin pesämuna jätettyä tilille. 10 000 euroa pesämunaakin auttaa hyvin lisärahana asumislisävuosina kun ei tuhlaa vaan pitää sääntönä että esim. 200 euroa kuussa saa sieltä maksimissaan käyttää.

Elämänhallintakoulu olis selvästi tarpeen monelle. pitäskö valtion maksaa lisää tukia sen takia ettei ihmiset osaa järjestellä asioitaan?

 

[Sapfo]

Se on se kaikki-tänne-mulle-heti-nyt-mentalitetti. En pidä lasten hankkimista nuorena ollenkaan huonona ajatuksena, jos on myös järkevä suunnitelma siitä, miten niiden lasten kanssa pärjää taloudellisesti, mutta kyllä monella nuorena lapsia hankkivalla on vielä aika hakusessa raha-asioiden hoito.

(Juu, ja en sanonut, että KAIKILLA nuorena lapsia hankkivilla, mutta todennäköisesti tähän kommentoi heti moni...)

Kaikki-mulle-heti-mentaliteetti ei todellakaan tarkoita sitä että hankitaan ammatti, työpaikka ja oma asunto ennen lapsia.

 

["vieras"]

Mä pystyn helposti olemaan kotona. Töitä ei kuitenkaan ole tarpeeksi, olisin työttömänä jokatapauksessa. Vuokran (500e/kaksio) jälkeen käteen jää n. 600e ruokaan + laskuihin. Meidän 2 henkinen perhe pärjää näin hyvin. Kun tuleva lapsi syntyy aion olla hänen kanssaan kotona 3 vuotta, ja sitten opiskella 3,5 vuotta. Ehkä muutetaan kolmioon/neliöön jossa vuokra sen 600e, mutta enemmän mulla kahden lapsen kanssa jää käteen kuin yhden. Ei vauva-aika oo kallista, nyt isomman kanssa sitä rahaa alkaa kulumaan enemmän. Ja silloin lapsi on jo koulu-ikäinen, ja saanut hyvän perusturvan elämäänsä, kun en ole kiikuttanut 9kk ikäisenä hoitoon. Itsekin olen taas töissä, ja rahaa jää enemmän.

En nyt varsinaisesti tarkoita tätä viestiä juuri sinulle, mutta tämä on vain hyvä esimerkki niin lainaan tätä..

Se on helppo jäädä kotiin kun vuokraan menee se 500 euroa, meillä se on melkein tuplasti sama, ja kyseessä 50 neliöinen kaksio! Kunto kohtuu hyvä, paikka kallis ja keskeinen. Emme kuitenkaan voi muuttaa, sillä sairauteni takia minun on yksinkertaisesti oltava kykenevä pääsemaan Meilahteen kävellen, autolla, sporalla tai pyörällä viidessä minuutissa. Ja vaikka voisimmekkin muuttaa, niin emme siltikään pääsisi kovinkaan paljon halvemmalla esim. espoossa. Ystävämme maksavat siellä samankokoisesta kaksiostaan 800 euroa plus vedet ja sähköt. Eli loppujen lopuksi oikeasti paikkakunnalla on ihan hirvittävä merkitys pärjäämiselle.. ja paikkakunnalla taas on suuria merkityksiä esimerkiksi töiden kannalta.

 

["Mörtsi"]

Mä voin. Itse asiassa mieheni kanssa päätettiin jo "ammoisina aikoina", että mikäli oikeasti meillä on vain hiukankaan mahdollisuus siihe, että voimme kotona hoitaa lapsi/lapsemme, niin hyvä on. Olen siis kotona hoitamassa lapsiamme, ja hyvin pärjätään. Tiukkaa toisinaan on, sitä en kiellä mutta - mä en aiknakaan voi tätä aikaa rahassa mennä mittaamaan. Loppujen lopuksi kyse on niin hävyttömän pienestä ajanjaksosta koko isossa skaalassa mitattuna. Ja ehkä se arvomaailmakin on ihan erilainen kuin muilla....