Kuinka "hyvin" pystyt jäämään töistä tilapäiselle sairaan lapsen hoitovapaalle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kölli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kölli"

Vieras
Eli siis tilanteessa, jossa lapsesi on vaikkapa kuumeessa. Tuleeko sinulle huono omatunto tai podetko muuten tunnontuskia, kun joudut jäämään töistä sairasta lastasi hoitamaan?

Minua korpeaa se, että joka kerta tunnen osittain huonoa omaatuntoa. Lapseni eivät ole mitenkään usein sairaina, mutta silti... Tietenkin lapseni ovat minulle ne kaikkein tärkeimmät, ja mielelläni jään heitä hoitamaan.

Mutta esimerkiksi tänään iltapäivällä soitettiin päiväkodilta, että viisivuotiaani on kuumeessa. No, huomenna olisin pitänyt äitiys- ja lastenneuvolaa (lääkärinä), joten terveydenhoitajan piti perua asiakkaille annetut ajat. Sijaista ei saada, joslääkäri on kipeänä. Ja ajoista muutenkin huutava pula :( Mieskin on työmatkalla ja hoitoapuna joskus toimivat sukulaiset joko töissä tai toisella puolella Suomea.

Siksi minusta tuntuu usein kamalalta, kun jään töistä pois. Tiedän, ettei systeemin toimimattomuus ole minun vikani, mutta usein huono omatunto vaivaa. Lisäksi kun terveydenhoitaja huokaillen ottaa tiedon poissaolosta vastaan, ei se ainakaan yhtään auta asiaa. Toki tiedän hänen huokailevan vain työmäärälleen.

Onko tällaista kenelläkään muulla?
 
No on todellakin huono omatunto. Olen töissä pienessä pankissa enkä niin vaan voi ilmoittaa, etten pääse töihin. Mulla on kaikki turva-avaimet sun muut, joten jokatapauksessa on mentävä työpaikalle ainakin käymään. Ja sitten täytyy perua kaikki asiakasajat ja pomo kiittelee :( Meille on vielä tosi vaikea hankkia sijaista.

Siinä mielessä olisin mieluummin vähän isommassa firmassa töissä, että mun poissaoloni ei välttämättä vaikuttaisi juuri mihinkään.
 
En murehdi. Työ tästä maailmasta ei lopu töitä tekemällä ja asiat vaativat vain priorisointia ja järjestelyä.

Kotiin jää se, jolla on vähemmän kiireellistä. Toki meillä on vielä mahdollisuus toisen tehdä etänä töitä ja antaa toisen näin osallistua johonkin *superhyper*tärkeään palaveriin hetkeksi.
 
[QUOTE="vieras";25032893]meidän 3 hengen työpaikalla vain minä osaan mulle kuuluvat hommat joten vähän vaikee olla pois, töihin on mentävä vaikka pää kainalossa[/QUOTE]

Eikös tuossa tilanteessa kannattaisi opettaa muita hoitamaan edes osa asioista tai sopia toinen ratkaisu? Musta tämä väittämä on hyvä: "työnnä sormi vesilasiin, jos siihen jää kuoppa, niin olet korvaamaton." Asioille löytyy aina muitakin ratkaisuja :)
 
Olen asiantuntijatehtävissä, eikä mun töitäni tee kukaan muu, vaikka olisinkin poissa, vaan teen ne itse sitten töihin palattuani. Käytännössä se tarkoittaa, että jos olen pois, turhimmat hommat jätän kokonaan tekemättä, akuuteimpia teen etänä kotoa käsin ja ne muut sitten jollain aikataululla joskus kun aikataulu normalisoituu... Ja stressaan itseni ihan mutkalle sen takia.
 
[QUOTE="mie";25032881]No on todellakin huono omatunto. Olen töissä pienessä pankissa enkä niin vaan voi ilmoittaa, etten pääse töihin. Mulla on kaikki turva-avaimet sun muut, joten jokatapauksessa on mentävä työpaikalle ainakin käymään. Ja sitten täytyy perua kaikki asiakasajat ja pomo kiittelee :( Meille on vielä tosi vaikea hankkia sijaista.

Siinä mielessä olisin mieluummin vähän isommassa firmassa töissä, että mun poissaoloni ei välttämättä vaikuttaisi juuri mihinkään.[/QUOTE]

Itse olen isossa firmassa ja silti on huono omatunto. Onneksi lapseni ei ole ollut kuin pari kertaa sairaana.
 
Meillä kanssa pieni porukka ja asiantuntijatehtävissä. Ei minun töitäni kukaan tee vaan täällä ne odottaa, kun tulen takaisin. Entistä isompi kiire sitten vaan.

Ja huono omatunto on silti aina.

Mutta eihän sitä sairasta lasta yksinkään voi jättää, joten ei paljon vaihtoehtoja.
 

Yhteistyössä