Kuinka hemmetissä te pystytte käymään töissä??? Ja kuka hullu tekee enemmän kuin yhden lapsen?? PAHOINVOINTI!

[tämä äiti]

Tsemppiä sinne sinulle. Toivottavasti olo helpottaa pian.

Raskaudet on onneksi erilaisia, itsellä on ollu helpot. Kummastakin oksensin vain kerran, pientä kuvotusta ja heikotusta oli lisäksi.
Esikoisen aikana en ollut päivääkään poissa töistä ja kuopuksen aikana oli vauva (esikoinen) täyspäiväisesti hoidettavana. En tiedäkään, miten olisin selvinnyt, jos olisin kovasti pahoinvoinut.

 

[ap]

Oksensin kummastakin raskaudesta monen monta PITKÄÄ viikkoa ja kyllä kävi mielessä (kummallakin kerralla) että kuka hullu itsetuhoinen tähän touhuun lähtee. Saikulla olin ekaa odottaessa varmaan 2kk kun ei siitä asiakaspalvelusta oikein mitään tullut kun välillä jouduin konttaamaan vessaan oksentamaan (luojan kiitos oli erittäin hyvä työhenki pikkuisella työpaikalla).Eihän se oksentelu siihen rv 12 täyttymiseen todellakaan loppunut mutta sen jälkeen pystyin vähän paremmin hallitsemaan oloani ja tarvi käydä vähän harvemmin eli pystyin töissäkin olemaan jotenkuten.

Toista odottaessa olin kotiäitinä joten turha oli saikusta haaveilla. Lastenhuoneen lattialle patja jossa makasin aamusta iltaan ja siinä välissä kävin oksentamassa ja luulen (/toivoin) että kuolen. Aivan järkyttävä olo. Öisin ei oikein saanut nukuttua vaikka sitä unta olisi tarvinut kun kesken unienkin heräsin siihen että on pakko juosta vessaan oksentamaan. Luojan kiitos anoppi asuu tässä lähellä ja esikko olikin siellä hoidossa päivisin todella paljon kun mies oli töissä, haki sitten töistä tullessaan kotiin pojan.

Oi luoja, osaan kuvitella mielessäni tuon kakkosraskauden. Voi sua poloista! :hug: Meillä ei ole kuin koira, mutta tuntuu etten senkään kanssa uskalla lähteä pitkälle lenkille, oksennus voi tulla matkalla. Mies käyttää töiden jälkeen. Inhottavaa olla näin avuton!

 

[vieras]

Minulla on yksi lapsi. Kävin töissä, vaikka koko alkuraskauden oli pahoinvointia. Oksensin joka aamu joko jo kotona tai sitten töissä. Yleensä pahaolo loppui siihen yhteen oksennukseen. Tsemppiä sulle eiköhän se jossain vaiheessa helpota

 

[oksu lensi]

no mä jouduin välillä olemaan sairaslomalla kun yrjösin ja pyörtyilin niin paljon... Ite en olis tajunnu että voi pitää sairaslomaa ennenku neuvolantäti ja lääkäri sitä ehdotti...

 

[a]

Neljäs tulossa ja kaikista olen voinut pahoin 24/7 3kk ajan. Oksennellut päivittäin ja ollut ihan sikasairas. Yhdestä olen käynyt töissä ja urheasti jaksoin vaikka luulin että kuolen. Olin juuri palkattu määräaikainen joten en vain kehannut jättäytyä pois. Oli muuten olympiasuoritus

Päivä kerrallaan ja kyllä se suurimmalla osalla päättyy aikanaan. Mulla päättyi viim. rv 22.

 

[m]

Nii-i ja entäs sitten se valvominen lapsen synnyttyä... Mutta ymmärrät kyllä miksi jotkut tekee sen moneen kertaan kun lapsesi tulee pussaamaan ja halaamaan ja sanoo rakastavansa. On se sen arvoista.

No mun mielestä se valvominen on ihan eri asia. Kun oikeasti on niin kipeänä, että ei esim pysty muista lapsista huolehtimaan. Minä en vaan voi kuvitellakaan enempää lapsia tekeväni, ainakaan ennen kuin nuorin sen ikäinen, että huolehtii itse itsestään. En oikeasti päässyt sängystä ylös, milläs siinä sitten hoidat muut lapset?

No jaa.. Mulla toinen lapsi nukkui 10-20 min pätkiä kolme eka kuukauttaan, mies reissutöissä ja esikoinen oli 1v 10kk. Oli sekin ihan pikkuisen rankkaa.

 

[Maine Coon/]

5 raskautta, kuudes päättyi puolivälissä.Ei ole pahoinvointi juurikaan odotusaikoina vaivannut.Lievää kuvotusta joskus ehkä,mutta eipä tarvinnut onneksi oksennella.

 

[mun muru]

Odota sit ku vauva syntyy ja et saa nukkua montaa tuntia putkeen, jos koliikkia niin vielä vähemmän. Se on pahempaa ku paha olo!

heh. Oli tosi helppoa kun vauva syntyi ja oli pikkuinen. Raskauspahoinvointia ei voita mikään. Sen raskaampaa taakkaa ei lapsen hankkimisessa ole.
Ihmettelen etten saanut potkuja töistä silloin.

Vauvan vauvaikä on maailman helpoin asia liittyen lapsiin ja niiden hankintaan.

 

[Meritähti]

Mulla oli kova pahoinvointi mutta vain aamuisin. Sovin työajat myöhemmäksi, ettei tarvinnut olla saikulla.

 

[mun muru]

Se että oksettaa ja oksentaa 24/ 7 n. 2-3kk ajan niin sanoisin että se on vaikeampaa kuin se että saa nukuttua vuorokauden edes pätkissä voimatta pahoin. Se joka muuta väittää voi koittaa miettiä mille tuntuisi noro oksennustauti joka ei lopukkaan 2 vrk jälkeen

t: kokenut pahan noron juuri ja 2 raskaudessa mielipuolisen pahan ja pitkän raskauspahoinvoinnin ja niitä voi verrata... paitsi ajallisesti.

Kuinkahan moni pystyy täyteen työpanokseen norossa?

 

[m]

Se että oksettaa ja oksentaa 24/ 7 n. 2-3kk ajan niin sanoisin että se on vaikeampaa kuin se että saa nukuttua vuorokauden edes pätkissä voimatta pahoin. Se joka muuta väittää voi koittaa miettiä mille tuntuisi noro oksennustauti joka ei lopukkaan 2 vrk jälkeen

t: kokenut pahan noron juuri ja 2 raskaudessa mielipuolisen pahan ja pitkän raskauspahoinvoinnin ja niitä voi verrata... paitsi ajallisesti.

Kuinkahan moni pystyy täyteen työpanokseen norossa?

Minä näin ja kuulin harhoja tuon valvomisen aikana ja pudotin vauvan sylistä pari kertaa kun nukahdin jaloilleni. Oletko joutunut ikinä valvomaan noin? En saanut edes tuntia nukkua putkeen vuorokaudessa. Nukuin pikku pätkissä pari tuntia vrk:ssa. Lopulta tärisin, en saanut unta ollenkaan ja sain lääkityksen. En halua tehdä tästä kilpailua, mutta koittakaa tajuta että on valvomista ja valvomista. Enkä missään vaiheessa väittänytkään, että jossain norossa tai kamalassa pahoinvoinnissa voisi olla töissä.

 

[Lumo]

Mä en ole oksentanut raskauden takia kertaakaan... Kaikilla ei samoja oireita

 

[suvi]

yksi lapsi ja yksi raskaus takana. Oksensin rv:lle 20 asti päivittäin, olinkin melkein koko tuon ajan saikulla. Kävin välillä kokeilemassa 2-3 kertaa töissäoloa, mutta kun siitä ei mitään tullut, pahoivointia kun oli läpi vuorokauden. Että jos pahoinvointia on todellakin, niin ettei kykene käymään töissä, niin jää kotiin lepäämään. Mä elin aika pitkälti tuon ajan mehukeitolla ja vaniljajäätelöllä, kaikki muu ällötti. Ja kun pahoinbvointi vähän väheni ja alkoi muukin eväs pysyä vatsassa, niin vältin sellaisia ruokia, mitkä on ikävä oksentaa, tulevat paloina pois esim. leipä.
Tsemppiä, kyllä se jossain välissä vähän helpottaa. Ja nyt kun on vuoden ikäinen lapsi, niin aika hyvin on jo unohtanut sen olon ja vauvakuume vaivaa

 

[Zinaida]

Minä olen oksentanut ja voinut pahoin 24/7 kolmessa raskaudessani niin, että se lysti helpotti vasta raskauksien puolivälissä. Neljäs oksennutti ja kuvotutti synnytyssaliin asti. Luojan kiitos älysin täyttää sterilisaatiokaavakkeen. Vauvoja tekisi kovasti mieli, mutta joku tolkku tässä pitää olla. En ymmärrä, miten jaksoin sen rumban, kun jaloissa pyöri kolme pientä ja itse makasin sängyssä ja itkin ja oksensin ja itkin ja kaikki kuvotti. Välillä olin sairaalassa tipassa. Joka ei ole hyperemesistä itse kokenut, ei voi tulla sanomaan, että aatteles kuinka lyhyt aika se 9kk on!!!!

 

[Juu]

meikäläinen istui ekassa raskaudessa ensimmäisen kolmanneksen työpaikan vessan lattialla oksulla ja loput raskaudesta olin saikulla ennenaikaisten supistuksien vuoksi
Toinen oli hieman helpompi mut ei paljoo

 

[Wicked Mary]

no mulla on ollut ympärivuorokautinen pahoinvointi joka raskaudessa, ekalla kertaa kesti viikolle 20, tyttöjä odottaessa oksentelin vielä pari päivää ennen vauvan syntymää, eli pahoinvointia kesti viikoille 32+3 ja 27+2, molemmat tytöt ovat siis syntyneet keskosina

 

[manda]

oksensin 16viikolle asti enkä todellakaan pystyny käymään töissä! Jäi tosiaan pienet traumat ku makasin meidän pienen vessan lattialla ja luulin kuolevani niihin mahakipuihin. Joo, enkä todellakaan oo ihan äkkiä raskautumassa uudelleen =)

 

[Gluteus maximus]

kertaakaan en oksentanut kumpaakaan lasta odottaessani. En muutenkaan ole oksentanut kuin muutaman kerran ja senkin punaviinin takia. Olen ilmeisesti ihminen joka ei oksenna :/