Kristityt varastivat joulun (alunperin Yule) muinaisgermaanisilta pakanoilta 😤

Pakanalliset juhlapäivät eivät suinkaan ole pyhien häpäisyjä. Päinvastoin pakanalliset pyhät ovat entisaikoina olleet tärkeitä luonnonkiertoa juhlistavia merkkipäiviä, joille mm. kristinuskon tulo on luonut uusia merkityksiä. Tiesitkö, että joulu on alunperin ollut auringon syntymäpäivä, tonttulakki vapauden pipo ja kuusenkoristeet hengille tarkoitettuja makupaloja?


Teksti: Saaga Saarnisola

Käsitteenä Joulu herättää paljon erilaisia tunteita ja näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. Ne kaikki ovat ihan yhtä oikein, sillä jokaisella tulisi olla oikeus viettää jouluaan juuri sillä tavalla tai mittakaavalla kuin tahtoo.

Jos nykyjoulu ei kuitenkaan syystä tai toisesta sytytä ollenkaan, tai sille ei vain omassa elämässä ole tilausta, tästä artikkelista löydät hauskaa tietoa sekä vinkkejä yhteen erilaiseen vaihtoehtoon – Talvipäivänseisauksen tai Yulen juhlistamiseen.

Tässä jutussa

• Joulun pakanallista historiaa
• Yulen ajankohta
• Jouluperinteiden pakanallisia alkuperiä
• Vinkkejä Talvipäivänseisauksen juhlistamiseen
• Yuleen liitettyjä elementtejä

Joulun pakanallista historiaa
Joululla on kaukana muinaisuudessa ollut moninaisia erilaisia piirteitä aina pimeyden ja kuoleman juhlasta valoon ja iloon. Valoisimmillaan joulu (Yule) on ollut Auringon syntymäjuhla, jota on vietetty talvipäivänseisauksen tienoilla (myös Voittamattoman auringon päivä, Sol Invictus 25.12.), ennen kuin kristinusko päätti vuonna 325 alkaa viettää Jeesuksen syntymäpäivää tänä ajankohtana.

“Yule (engl.) on muinainen germaanien talvijuhla. Kuukalenterin vuoksi yulen paikka vaihteli joulukuun alusta tammikuun alkuun.

Kristinuskon leviämisen myötä Yulen sisältö korvattiin kristillisellä sisällöllä, mutta juhlan nimi säilyi Yulesta suomennettuna jouluna.

Englannin kielessä sanaa yule käytetään nimityksen Christmas (”Kristusmessu”) rinnalla tai asemesta. Suomessa kaikki keskitalven juhlaperinteet ovat olleet joulu-nimellä. Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana, joka juontuu keskitalven juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.” – Wikipedia

 

Pakanalliset perinteet - Joulu eli Yule - Kolmassilma.net

Pakanalliset perinteet: Joulu on alunperin ollut auringon syntymäpäivä ja lähes kaikilla jouluperinteillä on pakanallinen tausta.

kolmassilma.net

 

YULE ENNEN JA NYT

Yule ennen
Joulun ajan pyhiä vietetään monissa pakanapiireissä, mutta tämä kirjoitus painottuu nyt blogin aihealueeseen eli nimenomaan aasauskoisten tai sinne kallellaan olevien pakanoiden jouluun.

Yulen alkuperäinen ajoitus on hämärän peitossa ja osa uskoo sitä vietetyn talvipäivänseisauksen aikaan joulukuun lopussa ja osan mielestä ajankohta on ollut myöhäisempi eli tammikuun puolessa välissä. Myöhempää ajankohtaa on perusteltu sillä, että viikinkiaikana keskitalven katsottiin ajoittuvan tammikuun puoleen väliin. Yulena (jouluna, winter solstices) vietettiin valon voittoa pitkän pimeän syksyn jälkeen ja monet nykyiset joulunviettoperinteet juontavatkin juurensa viikinkiajasta. Usein ei esimerkiksi Lucianpäivää mielletä pakanallisjuuriseksi päiväksi, mutta alun perin se on Skandinaviassa symboloinut juuri valon voittoa pimeydestä ja jo tuolloin kynttilät symboloivat tätä valoa.

Jouluaattona puolestaan syötiin ruhtinaallisesti ja se taas symboloi Valhallan ylenpalttisia juhlia juomineen ja ruokineen. Joulukinkku muistuttaa siasta, joka teurastettiin joka ilta uudestaan Valhallan sankarivainajien ruoaksi. Osa tutkijoista on epäillyt joulukinkun symboloivan mahdollisesti myös Freyn kultaista villisikaa.
Useissa kodeissa jouluna tänäkin päivänä esillä olevat olkipukit edustivat viikinkiaikana Thorin pukkeja.

Itse Odinin on puolestaan katsottu olevan joulupukin esikuva. 1100-luvulla

Orkneyn piispa asetti kuolemantuomion niille, jotka joulun aikaan pukeutuivat pukeiksi, mutta perinne piti pintansa vielä pitkälle 1900-luvullekin. Ruotsissa ja suomenruotsalaistenkin keskuudessa vielä nykyäänkin joulunaikaan, ja erityisesti juuri Lucianpäivän aikaan, leivotut ns. lussekatit eli s-kirjaimen muotoon leivotut sahramipullat ovat myös vanha viikinkiaikainen tapa ja kirjain s symboloi riimua, joka tarkoittaa auringonkehrää.

Sanana lussekatt puolestaan on tulkittu tarkoittamaan Freijan kissoja (katt). Yulebloteissa juhlittiin usein Thoria ja hänen kunniakseen poltettiin tammipölkkyjä. Nykyinen joulukuusi on jäljitetty 1400-luvun saksaan, mutta valaistu puu on viikinkiaikanakin juhlistanut pyhiä.

Tonttu liittyy useisiin muinaisuskoihin, ja Skandinaviassa tonttujen katsottiin olevan eräs ihmisen ohella luotu laji, jonka kanssa tuli elää sovussa. Jokaisessa talossa oli kotitonttu, jolle jouluna ”uhrattiin” puurolautanen. Oli tärkeää, ettei lusikka ollut metallinen vaan puinen ja lautasen ylle ei missään nimessä saanut tehdä ristinmerkkiä, koska siitä tonttu suuttui ja saattoi kostoksi tappaa tilan kaikki eläimet.

Pyhä Birgitta varoitti ruotsissa ihmisiä palvomasta jouluna tonttujumalia, mutta siitä huolimatta tontut kuuluvat vieläkin perinteisiimme.
Joulublottiin osallistui koko yhteisö. Kaikki toivat paikalle syötävää ja juotavaa, joka yleensä oli simaa tai olutta. Paikalle tuotiin myös sikoja, lehmiä ja lampaita, jotka teurastettiin paikan päällä. Veri kerättiin maljoihin ja uhrattiin jumalille ja liha kypsennettiin. Yleinen uhripaikka oli paikallisen hallitsijan sali, jonka ympärille uhrien veri siunattuna ripoteltiin. Uhrauksen jälkeen pidettiin yleensä suuri juhla, jossa uhrieläinten ruhot syötiin.

Snorri Sturlussonin mukaan bloteissa juotiin juomauhrina jumalien kunniaksi simaa, joka oli tuolloin hienointa juomaa. Snorrin mukaan juomauhri aloitettiin aina juomalla ensimmäinen pikarillinen Odinille ja seuraavat hedelmällisyyden jumalille Njördin ja Freyn kunniaksi ja hyvän sadon toivossa. Seuraavaksi juotiin Bragin kunniaksi ja tämän maljan yhteydessä kuului antaa jokin lupaus tulevalle vuodella. Lupauksen katsottiin olevan erityisen sitova, koska se oli annettu jumalien edessä. Viimeiset maljat juotiin esi-isien kunniaksi.

Jouluyönä ajateltiin vainajien erityisesti palaavan takaisin maan päälle katsomaan mitä heidän omaisensa olivat saaneet aikaiseksi. Vainajille saatettiin kattaa ruoat ja juomat valmiiksi, ja jopa pedata sängyt odottamaan heidän tuloaan. Mikäli onni oikein potkaisi, niin saattoi kuulla muminaa tai hengitystä pedatuista sängyistä jouluyönä. Yulena myös jätettiin aina ruoat ja juomat pöydälle, jotta vainajien lisäksi myös kaikki muut henget saivat syödäkseen.

 

Yule nykyään

Osa tutkijoista näkee alvablotin (vastaa kristittyjen pyhäinmiestenpäivää) alun perin olleen eräänlainen jouluun valmistautumisjuhla. Vuodenvaihteeseen ja joulun odotukseen liittyy modernissakin asauskossa kuuden viikon jakso, joka ajoittuu alvablotin ja yulen väliin. Viikot lasketaan kynttelikön avulla eli jokaisen viikon päättyessä, sytytetään yksi kuusihaaraisesta kynttelikön kynttilästä. Kynttilä sytytetään usein torstaina, jolloin se yhdistetään Thorin juhlintaan.

Nykyään yulea vietetään samoihin aikoihin kristittyjen joulun kanssa, usein juuri talvipäivänseisauksen aikaan eli muutama päivä ennen jouluaattoa. Sana Yule on kärsinyt pienen inflaation pakanoiden keskuudessa, ja varsinkin täällä pohjolassa ja osittain se johtuu siitä, että yule sanana liitetään usein nimenomaan wiccojen pyhien viettoon. Moni pakana kutsuukin Yulen aikaa nykyään ihan jouluksi, siinä missä kristitytkin. Onhan sana joulu johdettu yulesta (joka tarkoittaa auringonpyörää).

Yulena juhlitaan auringon paluuta ja talven murtumista. Yulen aika on sitä aikaa, jolloin kuolleet esi-isät ovat kaikkein lähimpänä meidän maailmaamme, siksi heitä muistetaan erityisesti jumaluuksien ohella. Heille viedään esimerkiksi kynttilä haudalle ja/tai katetaan paikat juhlapöytään. Jumalista juhlitaan erityisesti Odinia, joka on Jolnirin hahmossa pyhien aikaan pitkällä metsästysmatkallaan, Thoria, joka taistelee jättejä vastaan ja suojelee ihmisiä pimeimpänä aikana ja hedelmällisyyden jumalia, jotta tuleva vuosi olisi hyvä sekä tietysti Sunnaa (tai myös Sol), auringon jumalatarta. Völuspa saagassa kerrotaan miten Fenrir-suden poika Hate syö auringon jumalattaren, mutta juuri ennen kuolemaansa hän synnyttää tyttären, joka jatkaa äitinsä tehtävää kuljettaen aurinkoa perässään hevosten vetämissä vaunuissa. Juhlapyhät kestävät noin kaksi viikkoa ja niiden aikana mm. poltetaan ulkotulia (esim. ns. jätkänkynttilää), joka alun perin oli siis tammea ja sitä poltettiin Thorin kunniaksi. Ulkotulia tosin poltettiin myös siksi, että niillä saatiin kuolleet pysymään poissa niin kauan, kunnes elävät menivät nukkumaan. Useimmilla on sisällä jokin vihreä puu, kuten joulukuusi, joka symboloi uuden elämän alkua (vihreys) tai Yggdrasilia. Talon haltioille tarjotaan vieläkin vaikkapa lautasellinen puuroa ja pihan- sekä luonnon eläimille tarjotaan tavallisesta ruokinnasta poiketen juhla-ateriat.

Yuleblot on kaikista juhlista juhlallisin. Juhlassa uhrataan edelleen meidänkin aikana jumalille, jotta he siunaisivat tulevan vuoden ja sadon. Juhlassa poltetaan paljon kynttilöitä, jotka symboloivat aurinkoa. Blotin jälkeen nautitaan usein runsas perinteinen jouluateria. Perinteisellä ei tässä tarkoiteta kristittyjen jouluateriaa, vaikka ne hyvin samankaltaiset ovatkin, vaan skandinaavisen muinaisuskon mukaista perinteistä jouluateriaa. Viikinkien tiedetään syöneen hyvin paljon lihaa mm. naudanlihaa, sikaa, lammasta, riistaa ja vuohta. Eläimet teurastettiin yleensä syksyllä, mutta suuria juhlia, kuten yulea varten teurastettiin eläimiä erikseen. Kalaa, erityisesti suolattua kalaa, syötiin lihan lisäksi paljon. Perunaa ei tunnettu viikinkiajan Skandinaviassa vaan kasviksina syötiin muun muassa metsästä kerättyjä pähkinöitä, marjoja, nokkosia ja villiomenia. Myös juureksia, kuten porkkanoita, nauriita ja palsternakkoja tiedetään tuolloin syödyn. Mausteina käytettiin ilmeisesti yrttejä ja sipulia. Hautalöytöjen perusteella on myös arveltu, että viikingit leipoivat leipänsä hiivataikinasta, ainakin hiiva aineena oli tunnettu jo tuolloin, koska tiedetään, että viikingit joivat mm. hunajasimaa ja olutta, jotka oli käytetty hiivalla. Viikingeillä ei ollut mitään erityisesti kiellettyjä ruokia tai juomia.

Aivan kuten aikoinaan esi-isät täällä pohjolassa tekivät, niin tehdään vieläkin eli juhlan päätyttyä pöydän antimet jätetään paikoilleen yön yli, jotta esi-isät, henget, haltiat ja vaikkapa alisten koko väki voi käydä nauttimassa juhlayön aterian.

 

Yule ennen ja nyt

Yule ennen Joulun ajan pyhiä vietetään monissa pakanapiireissä, mutta tämä kirjoitus painottuu nyt blogin aihealueeseen eli nimenomaan aasauskoisten tai sinne kallellaan olevien pakanoiden jouluun.…

mjolnir.fi

 

Pakanat on ainoita oikeita uskovaisia!

 

Pakanat on ainoita oikeita uskovaisia!

No ei ole. Palvovat luotua. Onko joku aurinkokaan muuta kuin kaasupallo?
Tai halailet puuta jonka kohta kaadat ja hakkaat klapeiksi, jonka poltat takassa, "hups, poltin jumalan?" Tai metsänhoitoyhdistys istuttaa keväisin jumalia metsään?

Tai jos jätät jouluruokaa lautaselle yöksi johonki kuistille niin tasan tarkkaan siellä käy harakat ja supikoirat sitä pöllimässä, eivät tontut ja maahiset. Jos taas peität sen sapuskasi tiiviisti, ei tapahdu mitään.

Jumaluus on tätä maailmankaikkeuttakin suurempaa. Se ei ole joku onneton puunpökkelö tai kivi.

 

- Jos Raamattua lukee, niin apostoleilta ei löydy riviäkään joulun viettämisestä
-Jeesuksen syntymä on todennäköisesti ollut syksyllä

-> Katolinen kirkko yhdisti kristinuskon ja pakanauskonnot. Katolisuutta saamme syyttää joulun muotomenoista, joulun väärästä ajankohdasta, auringonpalvonnasta jne.

-On sanottu, että jouluna uskoontulojen määrä on vähäinen. Koska sen korvaa "joulutunnelma". Joulukuusi, tontut, joulusadut, jouluruoka jne. Kauneimmissa joululauluissa kirkossa ei julisteta uskoontulokutsua vaan hymistellään ihan muuta.

Kyllä meillä kotona joulua vietetään hyvin tyypillisin menoin, mutta se on siksi, koska emme tiedä Jeesuksen oikeaa syntymäpäivää, eli pääasia että jossain vaiheessa vuotta sitä vietetään.

Ja tärkeää on, ettemme usko joulukuusen ja pallojen taikajuttuihin.
Ne ovat koristeita ja tapoja, ihan kuin vappuna vappupallot ja munkit ja uutenavuotena raketit.

 

- Jos Raamattua lukee, niin apostoleilta ei löydy riviäkään joulun viettämisestä
-Jeesuksen syntymä on todennäköisesti ollut syksyllä

-> Katolinen kirkko yhdisti kristinuskon ja pakanauskonnot. Katolisuutta saamme syyttää joulun muotomenoista, joulun väärästä ajankohdasta, auringonpalvonnasta jne.

-On sanottu, että jouluna uskoontulojen määrä on vähäinen. Koska sen korvaa "joulutunnelma". Joulukuusi, tontut, joulusadut, jouluruoka jne. Kauneimmissa joululauluissa kirkossa ei julisteta uskoontulokutsua vaan hymistellään ihan muuta.

Kyllä meillä kotona joulua vietetään hyvin tyypillisin menoin, mutta se on siksi, koska emme tiedä Jeesuksen oikeaa syntymäpäivää, eli pääasia että jossain vaiheessa vuotta sitä vietetään.

Ja tärkeää on, ettemme usko joulukuusen ja pallojen taikajuttuihin.
Ne ovat koristeita ja tapoja, ihan kuin vappuna vappupallot ja munkit ja uutenavuotena raketit.

Sensuroitu- kirja luettu?

 

Sensuroitu- kirja luettu?

Mikä sensuroitu kirja?
Tää mitä kerron on ihan perustietoa.

Katolisuudessa on oikeitakin uskovia. Mutta kirkkona se on aikalailla kujalla.

 

eräs väitti somessa eilen että 25.12. on aluperin horus jumalan juhla
ihmiset irstailivat pääsiäisenä ja vauvoja syntyi paljon joulun aikaan
näitä vastasyntyneitä uhrattiin verisesti tuolle haukanpäiselle jumalalle

joulu on uskonnollinen ja hirvittävän raaka juhla siis

hän myös sanoi todisteena että jeesus on syntynyt muuhun vuodenaikaan eikä siksi jeesuksen syntymää voida juhlia nyt

 

eräs väitti somessa eilen että 25.12. on aluperin horus jumalan juhla
ihmiset irstailivat pääsiäisenä ja vauvoja syntyi paljon joulun aikaan
näitä vastasyntyneitä uhrattiin verisesti tuolle haukanpäiselle jumalalle

joulu on uskonnollinen ja hirvittävän raaka juhla siis

hän myös sanoi todisteena että jeesus on syntynyt muuhun vuodenaikaan eikä siksi jeesuksen syntymää voida juhlia nyt

Isis, Horus, and the Holy Day of December 25th

It doesn’t take much of an internet search to discover the “fact” that the Goddess Isis bore the Holy Child Horus on December 25th. Frequently, the statement is used to dismiss th…

isiopolis.com

 

Esim. papit puhuvatko siitä? Tai puhutaanko kouluissa? Siis pakanallisuudesta.

tässä puhutaan

 

Zaatanan ruåtsalaiset!!!

 

Mulle joulu on ollut viimeiset parikymmentä vuotta keskitalven juhla.

Hetki jona levätään, ollaan sisällä lämpimässä, poltetaan tulia valon ja lämmön vuoksi ja syödään, nautitaan syksyllä kerätyistä antimista.

Ja nyt mennään vauhdilla kohti kesää. Uutta!

 

Mulle joulu on ollut viimeiset parikymmentä vuotta keskitalven juhla.

Hetki jona levätään, ollaan sisällä lämpimässä, poltetaan tulia valon ja lämmön vuoksi ja syödään, nautitaan syksyllä kerätyistä antimista.

Ja nyt mennään vauhdilla kohti kesää. Uutta!

yule | Etymology of yule by etymonline

"Christmas Day, Christmastide," which is cognate with Old Norse jol (plural), the name of… See origin and meaning of yule.

www.etymonline.com

 

Mulle joulu on ollut viimeiset parikymmentä vuotta keskitalven juhla.

Hetki jona levätään, ollaan sisällä lämpimässä, poltetaan tulia valon ja lämmön vuoksi ja syödään, nautitaan syksyllä kerätyistä antimista.

Ja nyt mennään vauhdilla kohti kesää. Uutta!

Joulu on joku neljä päivää talven alkupuolella, ei mikään keskitalven juhla.

Mitä, jos ottaisit kalenterin käteesi.

 

Joulu on joku neljä päivää talven alkupuolella, ei mikään keskitalven juhla.

Mitä, jos ottaisit kalenterin käteesi.

Valon kannalta se on keskitalvea.

 

Joulu on joku neljä päivää talven alkupuolella, ei mikään keskitalven juhla.

Mitä, jos ottaisit kalenterin käteesi.

Wintersonnenwende: Bald werden die Tage wieder länger

Der 22. Dezember ist der kürzeste Tag des Jahres 2023. Er ist zugleich der Tag der Wintersonnenwende und kalendarischer Winteranfang. Die Tage werden danach langsam wieder länger und heller.

www.ndr.de

 

Valon kannalta se on keskitalvea.

Ok, no siinä tapauksessa…

 

Valon kannalta se on keskitalvea.

Siksi pakanat juhli sitä ennenkuin oli kristittyjä olemassakaan ja ennenkuin ihminen ’loi’ tyhjästä jumalan ja jessen
ja joka poika olikin samalla isänsä
että sillälailla lahjattomia uunotetaan kybällä

 

Siksi pakanat juhli sitä ennenkuin oli kristittyjä olemassakaan ja ennenkuin ihminen ’loi’ tyhjästä jumalan ja jessen
ja joka poika olikin samalla isänsä
että sillälailla lahjattomia uunotetaan kybällä

Zaatanan ruåtsalaiset!

 

Zaatanan ruåtsalaiset!

Mihin viittaat jo toisella samanlaisella kommentilla?

 

Joulu on joku neljä päivää talven alkupuolella, ei mikään keskitalven juhla.

Mitä, jos ottaisit kalenterin käteesi.

Jossain vaiheessa kanat lopettaa munimisen mut onhan muitakin lintuja/munia syöty kautta aikojen

 

Ok, no siinä tapauksessa…

Ootko sie opetellut saksaa nuorena?