Toivottavasti löydät tukea jostain. Tiedän, kun hyvä ystäväni sairasti parantumatonta syöpää, kuinka tärkeää hänelle oli läheisten ja ystävien tuki. Itseäni harmittaa näin jälkeen päin, että olisi pitänyt vielä enemmän yrittää tukea. Yritin kyllä näiden kahden vuoden aikana esim. joka kerran kun oli menossa hoitoihin, laitta tsemppiviestiä ja kyselin aina kuulumisia ja mielialaa. Onneksi ehdin kertoa hänelle, kuinka tärkeä hän minulle oli.
Voimia sinulle kovasti ! Toivottavasti ei mitään pahempaa kuitenkaan ole, vaan on kyse vaan epäilystä. Moni varmaltakin näyttänyt diagnoosi on monella kääntynyt muuksi.
Mutta muista, että jos kyse syövästä, niin kuitenkin on hyvät paranemismahdolliauudet tuolla syövällä ja hoidoista selviät varmasti.
Ymmärrän hädän, kun noin pienet lapset. Ainahan olisi helpompaa sairastaa, jos ei olisi hätä läheisistä, mutta toisaalta juuri nämä pienet ihmiset voivat olla se suurin voimanvara. Halaus!