Koululaiset jättävät kasvisruoat syömättä

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Mutta nyt pitää huomata että kuituhamppu ja öljyhamppu ovat kaksi eri asiaa.

Kuituhampulla voidaan tarkoituksella putsata maaperästä raskasmetalleja koska sitä ei syödä.

Hampunsiemenet, jotka syödään, eivät tietenkään saa sisältää kyseisiä aineita.
Eli meniskö vaikeeks jos niit olisi niin et kuituhamppui olisi pellon ympäril autoteiden varressa ja ne puhdistais ni ei siemeniin mitä syödään pääsisi myrkkyi? Ja hampusta voi tehdä kaikenlaista muutenkin taloi. Laukkui jnee maailman hyödyllisin kasvi. Ja sit tietty thc sätkä jossa on myös lääkinmälistä cbd.
 
vierailija
no ei oo herne nenässä. Lispetti vaan linkitti et mitkä väittämät oli väärin ja sillä perusteli et lihan syöntikin on huijausta ettei lehmät kuluttaisi ilmastoo ja niiden laitumet vaatii massiivisen paljon tilaa. Siinä missä kasvit lisää happea eläimet syövät niitä ja tuhotaan metsiä. Te aina tartutte lillukan varsiin toi 10kg oli vain esimerkki. Nyt kaikki tietää et hampun siemen on hyvä protskun lähde ja muidenkin mitä keho tarvitsee joten lihaa voi vähentää. Ja tohon kiloasiaan voidaan tehdä uudetkin laskelmat mut jos kaikki siirtyisi vaan lihaan ni ei ne eläimet riittäisi kauaa.
Ketkä ^^te ja kirjoitit että ^^aina? Aika vahvoja väitteitä?
Väität jotain mikä ei pidä paikkansa, sitten kun joku huomauttaa sulle siittä niin se on lillukan varsiin tarttumista😁
Mainostat hampunsiemeniä. Selvä.
Kyllä toi kasvisviljely ja roudaaminenkin saastuttaa täytyy sekin ottaa huomioon. Täällä Suomessa syödään kotimaista lihaa. Metsiä ja öaitumia tuhotaan kasviviljelysten ja rakentamisen alta. Laidun on ihan luonnon oma ja eläimet syö laidunruohoa ja lannottaa. Öhm miten maapallo on sit säilyny kun täällä oli villinä eläimiä pallo täynnä😆
 
vierailija
Eli meniskö vaikeeks jos niit olisi niin et kuituhamppui olisi pellon ympäril autoteiden varressa ja ne puhdistais ni ei siemeniin mitä syödään pääsisi myrkkyi? Ja hampusta voi tehdä kaikenlaista muutenkin taloi. Laukkui jnee maailman hyödyllisin kasvi. Ja sit tietty thc sätkä jossa on myös lääkinmälistä cbd.
Onks nää hamppujutut jotain trendijuttuja https://www.apu.fi/kysymykset/onko-hamppu-terveellista-apu-klinikka-vastaa
 
vierailija
Näitä muoteja ja trendejä tosiaan tulee ja menee. Yleensä hypetys menee ohi parissa kolmessa vuodessa, ja niin saattaa käydä myös hampun tapauksessa. Vieläkö joku muuten muistaa raakasuklaa-, vehnänalkio- tai soijalesitiinihypetyksen menneinä vuosina ja vuosikymmeninä? Niistäkin kuultiin melkoisia tarinoita, mutta näin ne ovat painumassa unholaan.
 
vierailija
Eli meniskö vaikeeks jos niit olisi niin et kuituhamppui olisi pellon ympäril autoteiden varressa ja ne puhdistais ni ei siemeniin mitä syödään pääsisi myrkkyi? Ja hampusta voi tehdä kaikenlaista muutenkin taloi. Laukkui jnee maailman hyödyllisin kasvi. Ja sit tietty thc sätkä jossa on myös lääkinmälistä cbd.
Söisitkö thc sätkiäkin? - huumeita?
 
Näitä muoteja ja trendejä tosiaan tulee ja menee. Yleensä hypetys menee ohi parissa kolmessa vuodessa, ja niin saattaa käydä myös hampun tapauksessa. Vieläkö joku muuten muistaa raakasuklaa-, vehnänalkio- tai soijalesitiinihypetyksen menneinä vuosina ja vuosikymmeninä? Niistäkin kuultiin melkoisia tarinoita, mutta näin ne ovat painumassa unholaan.
Niinno.

Hamppua (sen siemeniä) on käytetty ympäri maailmaa ravintona jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Se mainitaan myös raamatussa ja sitä on viljelty myös suomessa jo kivikaudella.
 
vierailija
Ketkä ^^te ja kirjoitit että ^^aina? Aika vahvoja väitteitä?
Väität jotain mikä ei pidä paikkansa, sitten kun joku huomauttaa sulle siittä niin se on lillukan varsiin tarttumista
Mainostat hampunsiemeniä. Selvä.
Kyllä toi kasvisviljely ja roudaaminenkin saastuttaa täytyy sekin ottaa huomioon. Täällä Suomessa syödään kotimaista lihaa. Metsiä ja öaitumia tuhotaan kasviviljelysten ja rakentamisen alta. Laidun on ihan luonnon oma ja eläimet syö laidunruohoa ja lannottaa. Öhm miten maapallo on sit säilyny kun täällä oli villinä eläimiä pallo täynnä
Joo se kilomäärä oli esimerkki. Et jos et sitä tajua ni ei jaksa tinkaa. Mä sanoin et lehmät pilaa ilmastoo ja lispe vastasi väittämillä jossa menty pieleen ni mä totesin et vaik jossain ennustuksissa ei oo menty oikeeseen ei se tarkoita et julkinen totuus olisi kaikessa väärässä et aina ei voi perustella sillä et joku ennustus oli väärässä tai turhaa hysteriaa. Ehkä eläimillä oli hyvä balanssi silloin. Nyt esim monet kalakannat vähentyneet. Me mässäillään liikaa. Ja ihmiset syö mitä monta kiloa viikos.
 
vierailija
Joo se kilomäärä oli esimerkki. Et jos et sitä tajua ni ei jaksa tinkaa. Mä sanoin et lehmät pilaa ilmastoo ja lispe vastasi väittämillä jossa menty pieleen ni mä totesin et vaik jossain ennustuksissa ei oo menty oikeeseen ei se tarkoita et julkinen totuus olisi kaikessa väärässä et aina ei voi perustella sillä et joku ennustus oli väärässä tai turhaa hysteriaa. Ehkä eläimillä oli hyvä balanssi silloin. Nyt esim monet kalakannat vähentyneet. Me mässäillään liikaa. Ja ihmiset syö mitä monta kiloa viikos.
selityksen makua.
 
vierailija
Näitä muoteja ja trendejä tosiaan tulee ja menee. Yleensä hypetys menee ohi parissa kolmessa vuodessa, ja niin saattaa käydä myös hampun tapauksessa. Vieläkö joku muuten muistaa raakasuklaa-, vehnänalkio- tai soijalesitiinihypetyksen menneinä vuosina ja vuosikymmeninä? Niistäkin kuultiin melkoisia tarinoita, mutta näin ne ovat painumassa unholaan.
Tämä! Ei hampun siemeniä täällä ole käytetty tai syöty yleisesti.
 
vierailija
kasvisruokien tekeminen vaatii taitoa, kotona sitä on mutta laitoskeittiössä ei

siinä syy miksi vege ei kelpaa koulussa
Kyllä siellä koulussa on hyviä kasvisruokia, joista lapset tykkäävät. Pinaattiletut ikisuosikki. Jotkut porkkananapit (?) kuulemma tosi hyviä. Mutta kavereiden asennevammoilla ikävä vaikutus tuossa pelkän lihan ihannoinnissa. Eihän nuo tunnu edes tajuavan tykkäävänsä kasvisruuista, kun papukaijana toistelevat vaan lihahehkutusta. Kritisoin tässä siis yksipuolista kohkaamista (niin liha- kuin kasvisfanaatikoilta).

Puuropäivät muuten yllättävän suosittuja oman lapseni kohdalla. 😁
 
vierailija
kasvisruokien tekeminen vaatii taitoa, kotona sitä on mutta laitoskeittiössä ei

siinä syy miksi vege ei kelpaa koulussa
Kyllä siellä koulussa on hyviä kasvisruokia, joista lapset tykkäävät. Pinaattiletut ikisuosikki. Jotkut porkkananapit (?) kuulemma tosi hyviä. Mutta kavereiden asennevammoilla ikävä vaikutus tuossa pelkän lihan ihannoinnissa. Eihän nuo tunnu edes tajuavan tykkäävänsä kasvisruuista, kun papukaijana toistelevat vaan lihahehkutusta. Kritisoin tässä siis yksipuolista kohkaamista (niin liha- kuin kasvisfanaatikoilta).

Puuropäivät muuten yllättävän suosittuja oman lapseni kohdalla. 😁
 
vierailija
Kannattaa näiden proteiinia korostavien lukea tämäkin. Ei niiden lasten tarvitse joka käänteessä popsia proteiinipatukoita ym. Opettakaa syömään kouluruoka monipuolisesti. Kyllä ne teidän mussukat pärjäävät, ei se ole kouluruoasta kiinni vaan aika pitkälti ilmeisesti nykyvanhempien asenteista.

Suomalaiset tankkaavat proteiinia, vaikka ei kannata – Runsasproteiininen ruokavalio lisää uusien tutkimusten mukaan diabeteksen riskiä ja suolistovaikutuksia selvitetään


Liian vähän proteiinia saavia suomalaisia on työikäisten keskuudessa nolla prosenttia. Runsasproteiininen ruokavalio voi olla haitaksi sokeriaineenvaihdunnalle, munuaisille ja suolistolle.

KYMMENIÄ erilaisia proteiinirahkoja, päälle proteiinivanukkaita ja -jugurtteja. Kuivattuja papuja, patukoita, pirtelöitä ja muita juomia, jauheita sekä tabletteja. Kananmunan valkuaista smoothien muodossa.


Proteiinipitoisesta ruokavaliosta kiinnostuneella on ruokakaupassa mistä valita. Lihan, kalan, munan, palkokasvien ja perinteisten maitotuotteiden rinnalle on syntynyt laaja valikoima proteiinia korostavia tuotteita, jotka kilpailevat kuntoilijoiden ja painonpudottajien suosiosta.

Menekkiä on: proteiinibuumi on jyllännyt jo useita vuosia.

Jo kauan on tiedetty, että pitkäaikainen runsasproteiininen ruokavalio rasittaa munuaisia. Nyt on saatu useissa tutkimuksissa näyttöä, jonka mukaan se haastaa myös joidenkin ihmisten sokeriaineenvaihduntaa.

Yli 2-vuotiaiden lasten ja työikäisten aikuisten pitäisi suositusten mukaan saada 10–20 prosenttia energiasta proteiinista. Se tarkoittaa 1,1–1,3 grammaa painokiloa kohden päivässä. Nyt suomalaiset ovat suositusten ylärajoilla: keskimäärin 18 prosenttia energiasta tulee proteiinista.

Olennaista kylläisyyden saavuttamisessa ei Schwabin mukaan kuitenkaan ole se, että lisätään proteiinin osuutta ruokavaliossa vaan se, että joka aterialla olisi proteiinin lähde.

”Nyt ajattelu on mennyt suoraan sanottuna ihan keturalleen. Eikä se ole ihmisten vika, vaan se on ihan se, miten on markkinoitu”, hän sanoo.

”Runsasproteiiniset dieetit eivät ole tarpeen, niistä ei ole hyötyä ja ne saattavat pitkään käytettynä olla jopa joillekin haitallisia”, kiteyttää ravitsemusfysiologian emeritaprofessori Marja Mutanen Helsingin yliopistosta.


Edes urheilevilla ei ole hänen mukaansa tarvetta erityisille proteiinivalmisteille. Aterioiden lautasmalli sopii urheilijoillekin.

Vähähiilihydraattisten ja runsasproteiinisten dieettien sijaan on parempi syödä kuitupitoisia ruokia kuten täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja."


 
  • Tykkää
Reactions: -roosaruusa-
vierailija
Kyllä siellä koulussa on hyviä kasvisruokia, joista lapset tykkäävät. Pinaattiletut ikisuosikki. Jotkut porkkananapit (?) kuulemma tosi hyviä. Mutta kavereiden asennevammoilla ikävä vaikutus tuossa pelkän lihan ihannoinnissa. Eihän nuo tunnu edes tajuavan tykkäävänsä kasvisruuista, kun papukaijana toistelevat vaan lihahehkutusta. Kritisoin tässä siis yksipuolista kohkaamista (niin liha- kuin kasvisfanaatikoilta).

Puuropäivät muuten yllättävän suosittuja oman lapseni kohdalla.
👍
 
vierailija
Kannattaa näiden proteiinia korostavien lukea tämäkin. Ei niiden lasten tarvitse joka käänteessä popsia proteiinipatukoita ym. Opettakaa syömään kouluruoka monipuolisesti. Kyllä ne teidän mussukat pärjäävät, ei se ole kouluruoasta kiinni vaan aika pitkälti ilmeisesti nykyvanhempien asenteista.

Suomalaiset tankkaavat proteiinia, vaikka ei kannata – Runsasproteiininen ruokavalio lisää uusien tutkimusten mukaan diabeteksen riskiä ja suolistovaikutuksia selvitetään


Liian vähän proteiinia saavia suomalaisia on työikäisten keskuudessa nolla prosenttia. Runsasproteiininen ruokavalio voi olla haitaksi sokeriaineenvaihdunnalle, munuaisille ja suolistolle.

KYMMENIÄ erilaisia proteiinirahkoja, päälle proteiinivanukkaita ja -jugurtteja. Kuivattuja papuja, patukoita, pirtelöitä ja muita juomia, jauheita sekä tabletteja. Kananmunan valkuaista smoothien muodossa.


Proteiinipitoisesta ruokavaliosta kiinnostuneella on ruokakaupassa mistä valita. Lihan, kalan, munan, palkokasvien ja perinteisten maitotuotteiden rinnalle on syntynyt laaja valikoima proteiinia korostavia tuotteita, jotka kilpailevat kuntoilijoiden ja painonpudottajien suosiosta.

Menekkiä on: proteiinibuumi on jyllännyt jo useita vuosia.

Jo kauan on tiedetty, että pitkäaikainen runsasproteiininen ruokavalio rasittaa munuaisia. Nyt on saatu useissa tutkimuksissa näyttöä, jonka mukaan se haastaa myös joidenkin ihmisten sokeriaineenvaihduntaa.

Yli 2-vuotiaiden lasten ja työikäisten aikuisten pitäisi suositusten mukaan saada 10–20 prosenttia energiasta proteiinista. Se tarkoittaa 1,1–1,3 grammaa painokiloa kohden päivässä. Nyt suomalaiset ovat suositusten ylärajoilla: keskimäärin 18 prosenttia energiasta tulee proteiinista.

Olennaista kylläisyyden saavuttamisessa ei Schwabin mukaan kuitenkaan ole se, että lisätään proteiinin osuutta ruokavaliossa vaan se, että joka aterialla olisi proteiinin lähde.

”Nyt ajattelu on mennyt suoraan sanottuna ihan keturalleen. Eikä se ole ihmisten vika, vaan se on ihan se, miten on markkinoitu”, hän sanoo.

”Runsasproteiiniset dieetit eivät ole tarpeen, niistä ei ole hyötyä ja ne saattavat pitkään käytettynä olla jopa joillekin haitallisia”, kiteyttää ravitsemusfysiologian emeritaprofessori Marja Mutanen Helsingin yliopistosta.


Edes urheilevilla ei ole hänen mukaansa tarvetta erityisille proteiinivalmisteille. Aterioiden lautasmalli sopii urheilijoillekin.

Vähähiilihydraattisten ja runsasproteiinisten dieettien sijaan on parempi syödä kuitupitoisia ruokia kuten täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja."


Asiaa!
 

Yhteistyössä