Olisikohan mainitsemallasi epäkohdalla jotain tekemistä sen tosiasian kanssa että lähihistoriassa niitä naisten töitä ei ole arvostettu, ja arvostetaankohan vieläkään.
Jotain mutta mitä tekemistä? Tekijän arvostus tai työn arvo? Voisi luulla että arvostettua työtä halutaan tehdä ja sitä voisi tehdä mielellään jos sitä joku arvostaisi. Pitävätkö naiset mm. tiskaamista arvokkaana työnä? Arvostavatko naiset ns. naisten töitä?
Käske nainen tiskaamaan koska se on naisten hommaa niin käsket alempiarvoista alempiarvoisten tehtäviin.
Jostain syystä miehen tiskaamaan käskeminen ei kai toimi. Jos naiset eivät arvosta tiskaamista, miksi käskeä miehiä tiskaamaan? Jos naiset arvostavat tiskaamista miksi he eivät tekisi mielellään arvostamaansa ts. arvostettua työtä?
Jos taas nainen vaihtaa itse renkaat niin se on jotain ihan hirveän hienoa kaikkien mielestä.
Voisiko olla kysymys osaamisesta ja tietotaidon arvostuksesta? Tai perinteisten osaamisalueiden rajojen ja samalla itsensä ylittämisestä?
Joidenkin vanhempien patujen mielestä on taas hirvittävä loukkaus jos mies joutuu naisten töihin.
Ehkä vanhojen ihmisten vanhoillisuus ja perinteinen työnjako on aikansa elänyttä, kuten sen ajan ihmisetkin ovat sen ajan eläneet? Nyt on nyt, mutta perinteitäkin voidaan arvostaa???
Myös jotkut miehet käsittääkseni ovat mielellään vaimonsa apuna ja tuntevat itsensä oikein miehekkäiksi auttaessaan, KUNHAN kyse on niistä miesten töistä.
Apua siis tarjotaan tietyin edellytyksin, mutta mitkä ovat avun saamisen ehdot? Mitä ihmiset toiminnallaan tavoittelevat ja mitä he voivat tämän valitsemansa tehtävän tekemisellä saavuttaa?
Kai nainenkin haluaisi tekemisistään mielummin kunniaa kuin dissausta?
Tiskaaminen on toisarvoista renkaiden vaihtoon nähden.
Kunnia on arvonantoa, mutta sillä on määrän lisäksi yksi erityinen ominaisuus - laatu. Kunnia on siveelliseksi ajateltua arvoa. Onko tiskaamisella ja renkaanvaihdolla sellaista laadullista eroa tai ominaisuutta, joka voidaan katsoa siveelliseksi? Jos niillä on sukupuolisiveellistä eroa ja tekijälleen arvoa tuottavaa ominaisuutta, voi toinen olla kunniaksi miehelle ja toinen naiselle, mutta onko vaiko eikö?
Aivan käsittämättömän vaikeaa tuntuu olevan joidenkin miesten ymmärtää että liitto voisi kaikenkaikkiaan paljon paremmin jos alentuisi niihin naistenkin töihin kun ei niitä miesten töitä enää sillä tavalla ole, vaikka kyse on samasta arkeen osallistumisesta kuin olisi se pellon kyntökin.
Pellonkin voi kyntää käsivoimin ja käsityönä tehtyä tuotetta voidaan arvostaa, siinä missä perinnetöinäkin tehtyjä käsitöitä yleensä (naistenkin tekemiä).
Vaikea asia voi olla alentuminen tai alentaminen. Alennusmyynteihinkin voi tulla ryntäyksiä jos arvokkaiksi miellettyjä tuotteita ajatellaan voivan saada poikkeuksellisesti halvennettuna.
Nimimerkki: "Tiskivuorten kultaryntäyksiä odotellessa"