Kotitöiden jakaminen parisuhteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja v
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

v

Vieras
On varmaan ollut ennenkin esillä tämä aihe. Haluaisin nyt kuitenkin kysyä mielipiteitä. Meillä siis mies töissä ja minä olen ollut kotona opiskelijana ja lasten kanssa. Mies ei tee oikeastaan mitään. Joskus täyttää tiskikoneen tai imuroi ( kerran kuussa). Vauvaa hoitaa jos käyn kaupassa tms ( joka myös on kotityö). Isomman lapsen kanssa käynyt kuukauden sisällä 10 min pyörälenkillä ja siinä se. Minä pyöritän elämäämme, maksan laskut ( hänen TÖISSÄ ansaitsemistaan rahoista kylläkin), hoidan kaikki tarha yms asiat, muistan kaiken mitä nyt arjessa täytyy muistaa ym.
Olen ajatellut, että ok, olenhan kotona ja mulla enemmän aikaa, mutta välillä vaan tuntuu, että kuuluuko se nyt ihan näin mennä...?
 
No mä ajattelen niin, et kun kerta oon kotona niin myös hoidan sitä. Viikonloppusin mieskin osallistuu jos siivotaan tai muuta. Mies tekee ruokaa ja kaikki pihalle tehtävät työt, mä hoidan sisähommat ihan mielelläni. Lasten kanssa se on aina kun vaan ehtii. Niinku nytkin.
 
Eihän se kuulu niin mennä, jos et ole tyytyväinen.
Meillä on esim. viikkosiivous ollut aina yhdessä tehtävä juttu. Olin sitten kotona tai en. Toki kotona ollessani tein enemmän, mutta en kaikkea kuitenkaan.
 
No kyllä mäkin kotihommat hoidan kun kotona lasten kans olen. Ja minusta se kuuluukin mennä niin. Ei miehen tarvitse töiden jälkeen enää niitä alkaa tekemään. Toki joskus tiskikonetta täyttää yms ja vkloppuisin tehdään yhdessä. Mutta on paljon myös ulkohommia joita joutuu tekemään kun omakotitalo on, ja ne on enemmän sit miehen vastuulla. Lasten kanssa kyllä paljon on iltaisin.:)
 
No meillä minä olen kotona ja totta kait teen kotityöt viikolla ja laskunkin maksut jää mulle, mutta viikonloppuisin, kun mies on kotona niin osallistuu kotitöihin ja lasten kanssa touhuaa. Ja kyllä se viikollakin iltasella minkä nyt kerkiää niin hoitaa muksuja apuna.
 
Mä kotona hoidan lapsia ja teen suurimman osan kotihommista. Mies toki hoitaa lapsia jos mä menen jonnekkin. Mun mielestä meidän osat on ok, ku hyvin mä normaalipäivinä ehin kotihommat hoitaa. Tosin sit autojutut aina ja nurmikon leikkuu yleensä on miehen hommia. Sit ku menen töihin niin mieskin saa alkaa tehdä enemmän. Tai no, välillä tulee itelle olo et aina on pyykkäämässä jne ja sellaisina hetkinä mies sit tajuaa pestä pyykkiä ja laittaa tiskiä jne :D
 
Kyllä meillä ainakin mies osallistuu kotitöihin ja lasten hoitoon, vaikka töissä käykin. Tosin suhteutetusti tietenkin, ei niin että itse istuisin esim koneella päivät pitkät tekemättä mitään, ja kun mies töistä kotiutuu pitkän ja raskaan päivän jäklkeen, alan messuamaan mitä hänen pitää tehdä!

Meillä mies mm. imuroi kerran pari viikossa, täyttää ja tyhjää tiskikonetta silloin kun ehtii ja jaksaa (yleensä mä teen sen), hoitaa miesten hommat, tamppaa matot sillon kun se on oleellista jne. Mulla taas yksin vastuu ruuan laitosta, pölyjen pyyhinnästä, wc siivouksesta ym, näitä hommia hoitelen päivän aikana aina hissukseen. Lastenhoitoon mies osallistuu mielellään ja vapaaehtoisesti, ja tajuaa tehdä ihan käskemättä, ei tarvitse usuttaa syöttämään nuorinta lasta tai vaihtamaan vaippoja... Myös vauvan kylvetys on meillä kuulunut aina miehen hommiin.

Tälläinen järjestely ollut meillä aina kun ollaan yhdessä asuttu, eikä koskaan ole tarvinnut tapella kotitöistä tai lastenhoidosta, kun molemmat tietävät juttunsa. Joskin nyt mies joka kerta imuroimaan alkaessa marisee meiän vähemmän hyvästä imurista, joten pitänee vissiin aikas nopeesti mennä uus ostaan! :D
 
Meillä on kotityöt tehtävittäin jaettu, eli esim. että minä pesen pyykit, mies pesee lattiat jne. Ne vastuut on ja pysyy oltiinpa töissä tai ei. Se on kätevää, kun on kummankin omalla vastuulla ihan kokonaan hommat, niin ei tarvi valittaa eikä pyytää eikä kinata.

Tässä kun ollaan molemmat oltu vuorotellen kotona ja töissä ja opiskeluissa, välillä ympäripyöreitä päiviä, välillä lomalla, niin on kätevä että tehtävät silti pysyy. Ei tarvi sumplia.
 
No en mie tiedä miten sen kodin pyörittäminen ja lasten hoito PITÄÄ mennä mutta minä en ainakaan jaksais ehkä tollasta. Vaikka siis teenkin pääsääntöisesti kaiken tän, siis siivoukset ja lasten hoidon/kasvatuksen itse kun mies yrittäjä, eli tekee pitkää päivää, on myös viikonloppuja messuilla tai koulutuksissa tai missä milloinkin... Mutta jos mies oikein ilmoittaisi ettei hän tee kotitöitä tai hoida lapsia koska on päivät töissä niin eipä yhdessä elettäis.
Mies osallistuu kaikkiin kotitöihin ja lastenhoitoon tottakai 100%sti kun vaan on kotona. Ja ihan voin huoletta mennä yksinkin vaikka muutamaksi päiväksi jonnekin, mies kyllä huoltaa sillä aikaa kodin ja lapset eikä narise yhtään. Pikemminkin käskee minua aina menemään kun itse olen aika huono lähtemään.
 
kun olin lasten kanssa ä-lomalla kotona en todellakaan odottanut miehen työpäivän jälkeen alkavan siivota tai laittaa tiskaria. nyt kun molemmat ollaan työelämässä kumpikin tekee mitä sattuu, ei me mitään puoliksi jaeta ja toinen odota täyden tiskarin kanssa kun se olisi toisen vuoro tyhjentää se. mies meillä enemmän käy kaupassa kuin minä ja ihan omasta vapaasta tahdostaan ja ilman minun laatimaa ostoslistaa. yleensä saankin viikonlopuksi kassin tai kaksi ruokaa ja niistä sitten voi kehitellä jotakin pöytään kuten siinä telkkariohjelmassa aikoinaan.
minä teen kotihommia kun inspis iskee, esim siivouksen ja siksi ei todellakaan systeemeihini sovi että odottaisin miestä kotiin ja sitten käsikädessä tai vieretysten kulkisimme kumpikin oman mopin kanssa.
 
Meillä mun työ päivän aikana on ensisijaisesti lapsenhoito, tietysti ruokaa tulee tehtyä ja pyykkiä pestyä siinä ohessa, mutta jos niitä ei ehdi/viitsi tehdä niin sitten jompi kumpi tekee illalla, meillä ei siis ole erikseen miesten tai naisten töitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja coatrack:
Meillä mun työ päivän aikana on ensisijaisesti lapsenhoito, tietysti ruokaa tulee tehtyä ja pyykkiä pestyä siinä ohessa, mutta jos niitä ei ehdi/viitsi tehdä niin sitten jompi kumpi tekee illalla, meillä ei siis ole erikseen miesten tai naisten töitä.

Sama täällä. Mies on ollut osa-aika töissä, joten on ollut paljon kotona ja on tehty hommia yhdessä.
 
ei töissäkäynti ole mikään tekosyy lintsata kotihommista. meillä kumpikin tekee ja käy töissä ja vaikka olin kotonakin, niin mies tekee, koska on oppinut siihen omasta kotoaan. kantis miestä valittaessa kattoa, miten tuleva appi ja anoppi jakaa kotihommat, lapsethan oppii matkimalla.
 
Mun mielestä hommat pitää jakaa niin, että molemmat on mahdollisimman tyytyväisiä.

Mä oon nyt hoitovapaalla, mut en koe kotitöitä vaan mun hommaks. Teenhän mä päivisin täyden työpäivän pojan kanssa ja oon se, joka yöllä nousee tarvittaessa. Iltasin ja viikonloppusin siis jaetaan, mut mitään tiettyä kaavaa toimia meillä ei ole.

Mies vie lähes poikkeuksetta roskat ja imuroi useemmin ku minä. Välillä täyttää ja tyhjää pesukoneita sekä kokkailee. Kaupassa käy vaan pikkuostoksilla... Se on mun homma, koska mies inhoo kauppareissuja ja mä tykkään niistä. Lasta hoidetaan tilanteen ja jaksamisen mukaan... Yleensä mies leikittää enempi ja mä hoidan rutiineja. Ihan tyytyväinen en tilanteeseen ole, mut en oikein tiedä parempaakaan jakoa... Kyllä tääkin aika hyvin toimii.
 
Ei taju. Mä luin otsikon että:

KotiÄIDIN jakaminen parisuhteessa

apua. B)

Oikeesti meillä tehdään mitä jaksetaan, aika tasapuolisesti yritetään hommailla kumpikin. Just nyt ukko töllää telkkaa tölkki kädessä, mutta se laittoi lapset nukkumaan ja keitti iltapuurot, antoi lääkkeet. Alkuillasta mä maalailin pihalla ja mies hoiti pieniä. Toisinaan se on toisinpäin.
 

Yhteistyössä