Kotivuosien jälkeen palasin töihin osa-aikaisesti, eli n. 3krt viikossa, kauppareissut ja asioiden hoitamiset yms.. hoisin vapaapäivinä, kuten suuremmat siivoukset.
Päivittäin uuden lämpimän ruuan pöytään jne..
Nyt palasin täysipäiväisesti töihin, 5-6krt/vk, peruspäivätyö, työajat vaihtelee klo 7-16.30 välillä, työmatkoihin vielä 45min/suunta kävellen ja lapset päiväkotiin vieden/hakien.
Mies tekee kahta vuoroa 7-15 tai 15-23, työmatka autolla 4min. Tekee myös ylitöinä vkonloppuja vaikka ei pakko, omasta halustaan näitä pääosin tekee.
Nyt riidellään ja tapellaan siitä miten mies on kuulemma burn outin liepeillä kun ei ehdi nukkua tarpeeksi ja kotonakin joutuu jotain tekemään.
Minä taas olen sitä mieltä että minun ei tarvitse kaikkea hoitaa, teen ruuan pöytään joka ilta, kotimatkalla voin muutaman maidon yms lasten kanssa hakea, pyykit ja tiskit hoidan, viikonloppuna sitten kunnon imuroinnit ja siivoukset eikä työpäivän jälkeen.
Ensin mentiin sillä periaatteella että se joka myöhemmin menee töihin vie lapset ja se joka ensin pääsee niin hakee lapset.
Nyt se on luisunut siihen että lapset on sen ajan pk:ssa kun minä olen töissä, jos mies on iltavuorossa niin minä herään puoli kuusi, laitan itseni, lapset herää, laitan heille aamupalaa ja puen, käyn herättämässä (sadattelevan ja karjuvan miehen), hypätään autoon, heitetään muksut ja sitten mies vie minut töihin, reissuun menee noin 20min, mies tulee kotiin ja painuu takaisin nukkumaan jos ei ole jätetty kauppalistaa niin nukkuu siihen asti että joutuu töihin lähtemään.
Illalla minä haen muksut, käyn tarpeen vaatiessa esim. omat seuraavan päivän eväät, llisää maitoa yms.. ostamassa, kotona olen klo 17-18 välillä, laitan lapsille pientä purtavaa (ja laitan lapsille lastenohjelmat joka on myös yksi riidan aihe) alan tekemään ruokaa seiskaksi kun mies tulee kotiin syömään.
Kun mies lähtee töihin takaisin, alan pikkuhiljaa lapsia laittamaan nukkumaan.
Sitten kun lapset nukkuu teen kotihommia n. tunnin ja sen jälkeen majoitun telkkarin eteen kunnes mies tulee töistä.
Ja meteli on taattu miten miehellä on NIIIIIN raskasta, NIIIIIN vähän omaa aikaa, NIIIIN vähän aikaa nukkua... Miten epäreilua kun joutuu aamulla heräämään ja meitä kuskaamaan, miksi minä en osta omaa autoa ja rupea lapsia kuskaamaan sillä.. Ei, kyse kun ei ole siitä että minä haluaisin autolla kulkea, vaan siitä että jos vien apset kävellen joutuu lapset olemaan pidemmän päivän päiväkodissa ja heräämään melkein 1,5h aijemmin aamulla.. Kuten joka toinen viikko kun mies on aamuvuorossa.
Päivittäin uuden lämpimän ruuan pöytään jne..
Nyt palasin täysipäiväisesti töihin, 5-6krt/vk, peruspäivätyö, työajat vaihtelee klo 7-16.30 välillä, työmatkoihin vielä 45min/suunta kävellen ja lapset päiväkotiin vieden/hakien.
Mies tekee kahta vuoroa 7-15 tai 15-23, työmatka autolla 4min. Tekee myös ylitöinä vkonloppuja vaikka ei pakko, omasta halustaan näitä pääosin tekee.
Nyt riidellään ja tapellaan siitä miten mies on kuulemma burn outin liepeillä kun ei ehdi nukkua tarpeeksi ja kotonakin joutuu jotain tekemään.
Minä taas olen sitä mieltä että minun ei tarvitse kaikkea hoitaa, teen ruuan pöytään joka ilta, kotimatkalla voin muutaman maidon yms lasten kanssa hakea, pyykit ja tiskit hoidan, viikonloppuna sitten kunnon imuroinnit ja siivoukset eikä työpäivän jälkeen.
Ensin mentiin sillä periaatteella että se joka myöhemmin menee töihin vie lapset ja se joka ensin pääsee niin hakee lapset.
Nyt se on luisunut siihen että lapset on sen ajan pk:ssa kun minä olen töissä, jos mies on iltavuorossa niin minä herään puoli kuusi, laitan itseni, lapset herää, laitan heille aamupalaa ja puen, käyn herättämässä (sadattelevan ja karjuvan miehen), hypätään autoon, heitetään muksut ja sitten mies vie minut töihin, reissuun menee noin 20min, mies tulee kotiin ja painuu takaisin nukkumaan jos ei ole jätetty kauppalistaa niin nukkuu siihen asti että joutuu töihin lähtemään.
Illalla minä haen muksut, käyn tarpeen vaatiessa esim. omat seuraavan päivän eväät, llisää maitoa yms.. ostamassa, kotona olen klo 17-18 välillä, laitan lapsille pientä purtavaa (ja laitan lapsille lastenohjelmat joka on myös yksi riidan aihe) alan tekemään ruokaa seiskaksi kun mies tulee kotiin syömään.
Kun mies lähtee töihin takaisin, alan pikkuhiljaa lapsia laittamaan nukkumaan.
Sitten kun lapset nukkuu teen kotihommia n. tunnin ja sen jälkeen majoitun telkkarin eteen kunnes mies tulee töistä.
Ja meteli on taattu miten miehellä on NIIIIIN raskasta, NIIIIIN vähän omaa aikaa, NIIIIN vähän aikaa nukkua... Miten epäreilua kun joutuu aamulla heräämään ja meitä kuskaamaan, miksi minä en osta omaa autoa ja rupea lapsia kuskaamaan sillä.. Ei, kyse kun ei ole siitä että minä haluaisin autolla kulkea, vaan siitä että jos vien apset kävellen joutuu lapset olemaan pidemmän päivän päiväkodissa ja heräämään melkein 1,5h aijemmin aamulla.. Kuten joka toinen viikko kun mies on aamuvuorossa.