kotirouvaksi?

[Inhorealisti.]

Kun vaimoni muutti perässäni Lontoosta Suomeen laskin huvikseni, että jos tuloni jaettaisiin kahdella ja verotettaisiin sen jälkeen, jäisi meille 300€ enemmän käteen joka kuukausi. Vasurit ovat aina tasa-arvon airueina vastustaneet perheverotusta. Niinpä Suomessa kukaan keskituloinen ei pysty kunnialla toteuttamaan haavettasi.

Summa summarum: Etsi mies suurituloisemmasta prosentista, jos haluat saavuttaa keskituloisen elämän käymättä töissä.

Ps. Entäs kun se varakas äijäsi lähtee nuoremman ja nätimmän mukaan?

 

[lady clever]

Kun vaimoni muutti perässäni Lontoosta Suomeen laskin huvikseni, että jos tuloni jaettaisiin kahdella ja verotettaisiin sen jälkeen, jäisi meille 300€ enemmän käteen joka kuukausi. Vasurit ovat aina tasa-arvon airueina vastustaneet perheverotusta. Niinpä Suomessa kukaan keskituloinen ei pysty kunnialla toteuttamaan haavettasi.

Summa summarum: Etsi mies suurituloisemmasta prosentista, jos haluat saavuttaa keskituloisen elämän käymättä töissä.

Ps. Entäs kun se varakas äijäsi lähtee nuoremman ja nätimmän mukaan?

Voihan se mies lähteä nuoremman ja nätimmän mukaan myös työssäkäyvän naisen kohdalla. Ehkäpä jopa herkemmin niin tekee, koska työssäkäyvä ei jaksa panostaa perheeseen + suhteeseen niin paljon kuin kodin hengetär jaksaa.

Minun mielestäni jos nainen "uhrautuu" perheelleen, on täysin luonnollista tehdä sopimus jossa hän saa puolet miehen omaisuudesta tms eron sattuessa. Suhteen tulisi perustua luottamukselle ja vakaumukselle todella olla yhdessä, mutta eihän nainen voisi jättäytyä työelämästä ottamalla riskin että hän on täysin tyhjän päällä, jos jotakin sattuu.

Tietysti siltikin olisi vaikea palata työelämään, jos on siitä on jo vieraantunut.

Hmm, onpas vaikeaa... alkaa masentamaan koko kuvio, haluaisi perustaa perheen, mutta vaihtoehdot näkyisi olevan joko väsyttävä ja stressaava ura+kotiäitiys vaihtoehto, tai sitten riskaapeli kotiin jättäytyminen miehen ehdoilla.

Ideaalissa tilanteessa asia menisi näin: olisin muutaman vuoden tehnyt uraa, sitten naimisiin, lapsi ja kotiäidiksi, ja sitten kun lapsi on n. 2-3v. niin voisi pikkuhiljaa palailla työelämään (jos siltä tuntuu). Ja tietysti ihan perheonni, ja kivaa lasten kanssa, ja miehen kanssakin romantiikka säilyy, hän arvostaa ja rakastaa ihanaa lapsélle ja miehelle omistautuvaa vaimoaan. Ah idylliä!

Voi kun kävisi toteen. Miksei internet deittailussa ole vaihtoehtoa, jossa voisi suoraan tislautua tällaista kuviota mahdollisesti haluavien ihmisten luo.

 

[ap.]

Oletko nyt töissä? Onko työsi mielekästä? Jos ei, niin opiskele uusi ammatti. Jotenkin kuulostaa, että olet jo nyt tympiintynyt työhösi ja ylipäätänsäkin työntekoon. Eikä sitä perhettä vielä edes ole.

Ei sinun tarvitse olla väsynyt uraäiti. Kun lapset ovat pieniä, voit tehdä lyhennettyä viikkoa ja/tai työpäivää.

Muutenkin. Ihan turhaa suunnitella kaikkea noin hirmu tarkasti elämä vie ja tuo, eikä lapset ole mikään itsestään selvyys. Tuleeko niitä edes?

En ole nyt töissä. Olen opiskellut niin monta vuotta etten kyllä ole kiinnostunut uudesta alasta ja mikä se edes olisi? Olen yo (ei millään hyvillä papereilla eli akateeminen ura on pois suljettu jo senkin takia plus rahatilanteen) ja sen päälle käynyt lähihoitaja opiskelut. Ja työttömänä ollaan. Pari pientä pätkää olen tehnyt mutta olisin valmis kotiäidiksi ennemminkin. Sitten ehkä joskus kun lapset on isompia voisin tehdä jotain kevyttä osapäivätyötä mutta en varmaan silloin enää jaksaisi raskasta hoito alaa. Ehkä miehen kautta ja avulla löytyisi jotain vinkkejä.

 

[höhhöö?]

Tämä oli siis omakohtainen kokemuksesi? Muilla taloudellinen tilanne voi olla aivan erilainen.

Olen 25-vuotias kotirouva (en kotiäiti, vaan vapaaehtoisesti lapseton), ollut nyt puolisen vuotta. Mieheni hyvän tulotason vuoksi emme ole joutuneet tinkimään matkailusta, gourmet'sta tai shoppailusta. Olin ennen töissä, ja vaikka työ olikin mielekästä, se stressasi ja väsytti. Olen saanut puolessa vuodessa ihan huimasti lisää energiaa harrastaa ja hääriä kodinhengettärenä.

Mitä jos mies jättää, kysyi joku. Eletään perinnöllä, tietenkin!

Aiotkos siis tappaa ylkäsi jos alkaa lähtöä tekemään?

 

[rivo riitta]

Ai niin, lisään vielä edelliseen viestiini.

Mieheni suhtautuu todella hyvin kotirouvailuuni. Pitää siitä, miten paljon energisempi olen ja miten tahraton koti on. Seksielämäkin on parantunut huimasti, etenkin kun välillä harrastan kliseisiä tervetulotoivotuksia; odotan kotona pitsiä päällä ja sisäfileet pannulla. Mieheni on muuten IT-alalla, mutta vanhaakin rahaa suvussa on.

Jos miehesi on inssin nörtti, ei se mitään pitsejä tarvi, sille riittää kun oot vain vastassa, se on haltioissaan kun joku nainen on vihdoin huolinut hänet, ja äitinsäkin on huojentunut kun sai poikaparan kotoa cokista lipittämästä jonkun naisen hoteisiin. Mutta onnittelut rikkaisiin miehiin pääsystä, kaikilla ei ole noin.

 

[Kliseinen kommentti]

Jos miehesi on inssin nörtti, ei se mitään pitsejä tarvi, sille riittää kun oot vain vastassa, se on haltioissaan kun joku nainen on vihdoin huolinut hänet, ja äitinsäkin on huojentunut kun sai poikaparan kotoa cokista lipittämästä jonkun naisen hoteisiin. Mutta onnittelut rikkaisiin miehiin pääsystä, kaikilla ei ole noin.

No olipa kliseinen kommentti. Poikkeus kai sitten vahvistaa säännön, sillä mieheni on dippainssi, mutta niin saamarin hyvännäköinen, kotoa 19-v. pois muuttanut ja urallaan loistavasti menestynyt, älykäs kun on. Ja kun tuo vielä on rakastunut minuun ja pitää minut tyytyväisenä niin sängyssä kuin muuallakin eikä pihtaile rahojaan, niin mikäs tässä on elellessä, kaikki hyvä samassa paketissa!

Pois en anna ja teen omalta osani myös parhaani, että suhteemme pysyy kunnossa! No, on suhteella jo sen verran ikää, ettei se ihan pienistä kaadu. Ja jos vaikka kaatuisikin, ei minulla silti ole hätäpäivää...

 

[salapano]

No olipa kliseinen kommentti. Poikkeus kai sitten vahvistaa säännön, sillä mieheni on dippainssi, mutta niin saamarin hyvännäköinen, kotoa 19-v. pois muuttanut ja urallaan loistavasti menestynyt, älykäs kun on. Ja kun tuo vielä on rakastunut minuun ja pitää minut tyytyväisenä niin sängyssä kuin muuallakin eikä pihtaile rahojaan, niin mikäs tässä on elellessä, kaikki hyvä samassa paketissa!

Pois en anna ja teen omalta osani myös parhaani, että suhteemme pysyy kunnossa! No, on suhteella jo sen verran ikää, ettei se ihan pienistä kaadu. Ja jos vaikka kaatuisikin, ei minulla silti ole hätäpäivää...

Eikä mulla

Just sain kunnon parfyymit ja hotelliyöt ja kunnon kyydit

 

[Realisti]

Voihan se mies lähteä nuoremman ja nätimmän mukaan myös työssäkäyvän naisen kohdalla. Ehkäpä jopa herkemmin niin tekee, koska työssäkäyvä ei jaksa panostaa perheeseen + suhteeseen niin paljon kuin kodin hengetär jaksaa.

Minun mielestäni jos nainen "uhrautuu" perheelleen, on täysin luonnollista tehdä sopimus jossa hän saa puolet miehen omaisuudesta tms eron sattuessa. Suhteen tulisi perustua luottamukselle ja vakaumukselle todella olla yhdessä, mutta eihän nainen voisi jättäytyä työelämästä ottamalla riskin että hän on täysin tyhjän päällä, jos jotakin sattuu.

Tietysti siltikin olisi vaikea palata työelämään, jos on siitä on jo vieraantunut.

Hmm, onpas vaikeaa... alkaa masentamaan koko kuvio, haluaisi perustaa perheen, mutta vaihtoehdot näkyisi olevan joko väsyttävä ja stressaava ura+kotiäitiys vaihtoehto, tai sitten riskaapeli kotiin jättäytyminen miehen ehdoilla.

Ideaalissa tilanteessa asia menisi näin: olisin muutaman vuoden tehnyt uraa, sitten naimisiin, lapsi ja kotiäidiksi, ja sitten kun lapsi on n. 2-3v. niin voisi pikkuhiljaa palailla työelämään (jos siltä tuntuu). Ja tietysti ihan perheonni, ja kivaa lasten kanssa, ja miehen kanssakin romantiikka säilyy, hän arvostaa ja rakastaa ihanaa lapsélle ja miehelle omistautuvaa vaimoaan. Ah idylliä!

Voi kun kävisi toteen. Miksei internet deittailussa ole vaihtoehtoa, jossa voisi suoraan tislautua tällaista kuviota mahdollisesti haluavien ihmisten luo.

Luulenpa , että olet suurimmalle osalle miehistä melkoinen turn off tuolla haavella. Itse et halua tehdä työtä etkä stressaantua, mutta miehen pitäsi se sinun puolestasi kestää.
Ovatko miehet sinulle tunteettomia hyödykkeitä, joiden avulla haluat toteuttaa unelmaasi?

Mitä niin erinomaista sinulla on annettavaa miehille, jotta he suostuisivat sinua elättämään?
Minusta sinun asenteeesi haiskahtaa vain siltä, että haluat elämältä saada "kaiken", mutta et itse ole valmis paljonkaan tekemään sen eteen.

 

[oveluutta naiset!]

Luulenpa , että olet suurimmalle osalle miehistä melkoinen turn off tuolla haavella. Itse et halua tehdä työtä etkä stressaantua, mutta miehen pitäsi se sinun puolestasi kestää.
Ovatko miehet sinulle tunteettomia hyödykkeitä, joiden avulla haluat toteuttaa unelmaasi?

Mitä niin erinomaista sinulla on annettavaa miehille, jotta he suostuisivat sinua elättämään?
Minusta sinun asenteeesi haiskahtaa vain siltä, että haluat elämältä saada "kaiken", mutta et itse ole valmis paljonkaan tekemään sen eteen.

Ei miesehdokkaalle kannata sanoa suoraan ensitreffeillä että minä jään sitten kotiin haisemaan, tienaa sä 24/7 peräsuoli pitkällä ja elätä mut ja kakarat loppuikä!

Ehei. Ensin ollaan "normaalisti", käydään duunissa etc. Sitten käydään papin pakeilla jonka jälkeen rouvassäädyssä voidaan heittää eepparit lääkejätekierrätykseen. Sitten syntyy lapsia, ja niiden välissä ollaan täydet kotihoidontuet ja mammaillaan siinä muutenkin. Kiloja tulee 20 lisää. Ostetaan omakotitalo nukkumalähiöstä tässä vaiheessa. Pystyvämpi mies rakentaa sen itse pitkästä tavarasta, vähempi pystyvämpi hankkii älväripaketin ja tumpeloin ostaa jo käytetyn talon mutta talon kuitenkin. Sitten kun lapsiluku on täynnä, ei "kannata" enää mennä duuniin koska päikkymaksut, kuskaamiset sun muut tekee homman ns. mahdottomaksi eli ainoa ns. järkevä vaihtoehto on jäädä kotiäidiksi. Vähän vaimoa välillä vituttaa ja kyllästyttää kun mies on niin mäntti mutta kai sitä on pakko katsella kun onhan se lasten isä ja tuo leivän pöytään. Halveksutaan miestä avoimesti kaikkialle.

Mies jos jotain vikisee, niin tukea mielipiteelleen vaimo voi hakea omalta äidiltään. Eiköhän se mies siinä hiljene pikkuhiljaa ja hanki vaikka jonkin lisätyön jotta elanto säilyy. Mies kyllä kustantaa kotiin kaiket koneet, pelit ja rensselit, vaikka nainen onkin 24/7 kotona, mutta turhaanhan sitä itseään rasittaa sellaisilla hommilla kuin tiskaus, ruoanlaitto, turhan usein siivous ja ruohon ajo. Kunnon mies ostaa lisäksi vaimolleen 2-auton käyttöön, mikä ei suinkaan ole mikään ikivanha jäteöljyvatkain vaan tuoreehko kiva ja näppärä pirteä auto.

Makuuhuoneen puolella meno on hiljentynyt jo vuosia sitten.

Näin naiset. Näin se menee. Selvät suunnitelmat, harkiten, pitkäjänteisesti. Ja jos mies alkaa ehdottamaan avioehtoja niin teatraalinen itkupotkuraivari a´la "etkö sinä rakasta minua, byäää"? laitetaan pystyyn. Kyllä se siitä pian lakkaa ehdottelemasta moisia mauttomuuksia.

 

[lady clever]

Luulenpa , että olet suurimmalle osalle miehistä melkoinen turn off tuolla haavella. Itse et halua tehdä työtä etkä stressaantua, mutta miehen pitäsi se sinun puolestasi kestää.
Ovatko miehet sinulle tunteettomia hyödykkeitä, joiden avulla haluat toteuttaa unelmaasi?

Mitä niin erinomaista sinulla on annettavaa miehille, jotta he suostuisivat sinua elättämään?
Minusta sinun asenteeesi haiskahtaa vain siltä, että haluat elämältä saada "kaiken", mutta et itse ole valmis paljonkaan tekemään sen eteen.

Ymmärtäisin pointtisi, jos olisin puhunut kuviosta ilman lapsia. Minun mielestäni kotiäitiys ja lapsen "kasvattaminen" ei todellakaan ole vain laakereillaan makaamista, vaan käy arvostettavasta työstä! Tottakai itse uskon että myös nauttisin tästä tilanteesta, että siinä mielessä en haluaisi esittää mitään marttyyria ja perheelleen uhrautuvaa naista joka siitä pitää palkita, mutta uskon vakaasti että tästä järjestelystä hyötyisi sekä minä, lapset, että mies. Mielestäni sellaisessa kuviossa on onnellisempi perhe, kuin esim kaksi väsynyttä uraihmistä, ja lapsi jaloissa + päivähoidossa.

Mitä minulla olisi tarjota miehelle? Ihana, koulutettu ja fiksu nainen joka ajattelee perheensä onnea etusijaisena asiana. Vaikea kuvitella ettei olisi miehiä jotka eivät sellaisesta pitäisi.

 

[grow up]

Voihan se mies lähteä nuoremman ja nätimmän mukaan myös työssäkäyvän naisen kohdalla. Ehkäpä jopa herkemmin niin tekee, koska työssäkäyvä ei jaksa panostaa perheeseen + suhteeseen niin paljon kuin kodin hengetär jaksaa.

On kyllä hassun lapsellisia nämä juttusi. Joo, saattaahan se mies lähteä nuoremman ja nätimmän mukana kenen kohdalla vaan, mutta eikö sulla ole itselläsi vaatimuksia parisuhteelle? Miehen ei tarvitse panostaa kuin rahan takomiseen, ei siis perheeseen ja suhteeseen noin niinkun henkisesti? Työssäkäyvän naisen kohdalla miehen lähtö ei aiheuta kuin (korkeintaan) henkisen katastrofin ja toisaalta taas kotiäidin pitää sitten sietää vaikka millaista puolitekoista suhdetta, taloudellisten seikkojen vuoksi.

Minun mielestäni jos nainen "uhrautuu" perheelleen, on täysin luonnollista tehdä sopimus jossa hän saa puolet miehen omaisuudesta tms eron sattuessa. Suhteen tulisi perustua luottamukselle ja vakaumukselle todella olla yhdessä, mutta eihän nainen voisi jättäytyä työelämästä ottamalla riskin että hän on täysin tyhjän päällä, jos jotakin sattuu.

Kultaseni, tuota sopimusta kutsutaan avioliitoksi. Ja se että tuosta tulisi kotiin jäävälle osapuolelle tulevaisuuden turvaava diili, pitäisi miehellä todella olla sitä omaisuutta takana. Useimmilla ei merkittäviä määriä ole.

Hmm, onpas vaikeaa... alkaa masentamaan koko kuvio, haluaisi perustaa perheen, mutta vaihtoehdot näkyisi olevan joko väsyttävä ja stressaava ura+kotiäitiys vaihtoehto, tai sitten riskaapeli kotiin jättäytyminen miehen ehdoilla.

Tai sitten vain haluat nähdä asiat turhan mustavalkoisina. Suurin osa perheellisistä naisista ei ole mitään uraihmisiä vaan käyvät ihan normihommissa oman pätevyytensä mukaan. Ei se ole mitenkään erityisen stressaavaa ja näinä taantumauhan aikoina varmaan kukaan työnantaja ei vastusta sitä, että yksi kokoaikainen duunari haluaakin tehdä vaikka 30-tuntista viikkoa.

Ideaalissa tilanteessa asia menisi näin: olisin muutaman vuoden tehnyt uraa, sitten naimisiin, lapsi ja kotiäidiksi, ja sitten kun lapsi on n. 2-3v. niin voisi pikkuhiljaa palailla työelämään (jos siltä tuntuu). Ja tietysti ihan perheonni, ja kivaa lasten kanssa, ja miehen kanssakin romantiikka säilyy, hän arvostaa ja rakastaa ihanaa lapsélle ja miehelle omistautuvaa vaimoaan. Ah idylliä!

Voi kun kävisi toteen. Miksei internet deittailussa ole vaihtoehtoa, jossa voisi suoraan tislautua tällaista kuviota mahdollisesti haluavien ihmisten luo.

On sulla jutut. Kyllä perheonni ja romantiikka tulevat ihan jostain muusta kuin siitä, käykö nainen töissä vai ei. Te ette vissiin ole tavanneet miehiä, jotka voisivat tinkiä omastakin työajastaan, pitää perhevapaita, kantaa kortensa kekoon lasten ja kodin hoitamisessa jne? Suurin osa miehistä jopa ihan haluaa tämmöistä. Nuo teidän perhefantasiat kuulostaa ihan siltä että nainen omii lapset ja kodin ja vapaa-ajan ja joku muu tekee sitten ne ikävät hommat kuten töissä käymisen. Teillä taitaa olla vielä itsekin aikuistumatta.

 

[Realisti]

.

Mitä minulla olisi tarjota miehelle? Ihana, koulutettu ja fiksu nainen joka ajattelee perheensä onnea etusijaisena asiana. Vaikea kuvitella ettei olisi miehiä jotka eivät sellaisesta pitäisi.

Sanoit olevasi lähihoitaja ja vieläpä työtön. Et voi paljon kehuskella koulutuksellasi ja miten ihmeessä onnistut olemaan työtön alalla, jossa on huutava työvoimapula?

Laiskuusko sinusta on työttömän tehnyt?

 

[huhhuh!]

Ei miesehdokkaalle kannata sanoa suoraan ensitreffeillä että minä jään sitten kotiin haisemaan, tienaa sä 24/7 peräsuoli pitkällä ja elätä mut ja kakarat loppuikä!

Ehei. Ensin ollaan "normaalisti", käydään duunissa etc. Sitten käydään papin pakeilla jonka jälkeen rouvassäädyssä voidaan heittää eepparit lääkejätekierrätykseen. Sitten syntyy lapsia, ja niiden välissä ollaan täydet kotihoidontuet ja mammaillaan siinä muutenkin. Kiloja tulee 20 lisää. Ostetaan omakotitalo nukkumalähiöstä tässä vaiheessa. Pystyvämpi mies rakentaa sen itse pitkästä tavarasta, vähempi pystyvämpi hankkii älväripaketin ja tumpeloin ostaa jo käytetyn talon mutta talon kuitenkin. Sitten kun lapsiluku on täynnä, ei "kannata" enää mennä duuniin koska päikkymaksut, kuskaamiset sun muut tekee homman ns. mahdottomaksi eli ainoa ns. järkevä vaihtoehto on jäädä kotiäidiksi. Vähän vaimoa välillä vituttaa ja kyllästyttää kun mies on niin mäntti mutta kai sitä on pakko katsella kun onhan se lasten isä ja tuo leivän pöytään. Halveksutaan miestä avoimesti kaikkialle.

Mies jos jotain vikisee, niin tukea mielipiteelleen vaimo voi hakea omalta äidiltään. Eiköhän se mies siinä hiljene pikkuhiljaa ja hanki vaikka jonkin lisätyön jotta elanto säilyy. Mies kyllä kustantaa kotiin kaiket koneet, pelit ja rensselit, vaikka nainen onkin 24/7 kotona, mutta turhaanhan sitä itseään rasittaa sellaisilla hommilla kuin tiskaus, ruoanlaitto, turhan usein siivous ja ruohon ajo. Kunnon mies ostaa lisäksi vaimolleen 2-auton käyttöön, mikä ei suinkaan ole mikään ikivanha jäteöljyvatkain vaan tuoreehko kiva ja näppärä pirteä auto.

Makuuhuoneen puolella meno on hiljentynyt jo vuosia sitten.

Näin naiset. Näin se menee. Selvät suunnitelmat, harkiten, pitkäjänteisesti. Ja jos mies alkaa ehdottamaan avioehtoja niin teatraalinen itkupotkuraivari a´la "etkö sinä rakasta minua, byäää"? laitetaan pystyyn. Kyllä se siitä pian lakkaa ehdottelemasta moisia mauttomuuksia.

Normaali avioliitto on kyllä tätä. Enää en ihmettele kun suomalaiset miehet hakevat thaikuista vaimon. Kalliiksi tuli se suominainenkin mutta nyt sai tilalle hoikan, nuoren ja nätin sekä sellaisen joka palvoo miestään, eikä halveksu.

Tämän kommentin kirjoitti siis nainen.

 

[siis häh?]

Sanoit olevasi lähihoitaja ja vieläpä työtön. Et voi paljon kehuskella koulutuksellasi ja miten ihmeessä onnistut olemaan työtön alalla, jossa on huutava työvoimapula?

Laiskuusko sinusta on työttömän tehnyt?

Nyt tais joillain mennä viestit sekaisin?! Ap oli se työtön lähäri kera jou-pipon, Cleverin ammatillista statusta ei tullut käsittääkseni esiin.

 

[Kommenttia sivusta]

Sanoit olevasi lähihoitaja ja vieläpä työtön. Et voi paljon kehuskella koulutuksellasi ja miten ihmeessä onnistut olemaan työtön alalla, jossa on huutava työvoimapula?

Laiskuusko sinusta on työttömän tehnyt?

Ihmisillä on outo käsitys lähihoitajista. Ihan kuin kaikki yhteisellä lähihoitajanimikkeellä tekisivät vain vanhustyötä. Lähihoitajat saavat kaikki peruskoulutuksen, jonka jälkeen he hakeutuvat jatko-opiskelemaan kuka millekin osa-alueelle. En usko että lähihoitaja joka on erikoistunut esim ensivasteeseen tai hammashoitoon lähtee kovin mielellään tekemään vanhustyötä. Tiedoksi vaikka on yhteinen nimike lähihoitaja meitä toimii ensivasteessa, asiakaspalvelu- ja tietohallinnassa, vanhus-, lapsi- ja nuoriso-, kehitysvamma,- mielenterveys ja päihdetyössä ja sairaanhoidossa&huolenpidossa. Totta töitä löytyy kyllä mutta tuskin pankkivirkailijakaan mielellään siivoaa pankin lattioita jos on mahdollista tehdä sitä työtä minkä parhaiten hallitsee.

 

[åpoi]

Ihmettelen myös tuota kotiäiti/uraohjus vertailua. Suurin osa meistä naisista/äideistä on varmaan siltä väliltä. Työni on mielenkiintoista ja työpaikka hyvä, en aio jäädä töistä pois ennen kuin on pakko.

Kotitöihin en saa mitenkään kulutettua kuin keskimäärin 1 tunnin päivässä kun paikat pitää koko ajan siistinä.

 

[näkökulma tämäkin]

^Ja toisaalta kahden hyvätuloisen perheessä voidaan ikävät rutiinit ulkoistaa siivoojalle, ja keskittyä kuorimaan perheen pyörittämisen kermat päältä

 

[niin varmaan]

^Ja toisaalta kahden hyvätuloisen perheessä voidaan ikävät rutiinit ulkoistaa siivoojalle, ja keskittyä kuorimaan perheen pyörittämisen kermat päältä

Porvarillista hapatusta.

 

[eräsperäs.]

Voihan se mies lähteä nuoremman ja nätimmän mukaan myös työssäkäyvän naisen kohdalla. Ehkäpä jopa herkemmin niin tekee, koska työssäkäyvä ei jaksa panostaa perheeseen + suhteeseen niin paljon kuin kodin hengetär jaksaa.

.

En ole nähnyt yhtään pienten lasten kanssa kotona olevaa naista joka jaksaisi lastenhoidon päälle panostaa erityisesti vielä itsensä hoitamiseen tai suhteensa hoitamiseen.

Tämä ei toki tarkoita, etteikö sellaisiakin naisia olisi. Tuttavapiirin kotiäidit ovat vaan olleet enemmän tai vähemmän homssuisia, uupuneita ja masentuneita.

Tämä ei toki tarkoita, että kaikki kotiäidit olisivat tälläisiä.

 

[En haluaisi]

Olen koti-ihminen ja teen mielelläni kotitöitä, mutta en usko, että viihtyisin pelkästään kotirouvana/äitinä. Olin kerran kolme kuukautta työtön ja menin riemusta kiljuen töihin heti, kun uuden työn sain.

 

[karisma]

En ole nähnyt yhtään pienten lasten kanssa kotona olevaa naista joka jaksaisi lastenhoidon päälle panostaa erityisesti vielä itsensä hoitamiseen tai suhteensa hoitamiseen.

Tämä ei toki tarkoita, etteikö sellaisiakin naisia olisi. Tuttavapiirin kotiäidit ovat vaan olleet enemmän tai vähemmän homssuisia, uupuneita ja masentuneita.

Tämä ei toki tarkoita, että kaikki kotiäidit olisivat tälläisiä.

Minä tiedän ainakin yhden, joka ei ollut hommussuinen, masentunut, väsynyt ....ehkä joskus.

Eihän se poista isän vastuuta lasten hoidosta kokonaan, vaikka äiti olisikin "kotirouva"silloin kun lapset on pieniä. Vapaata ja omaa aikaa se kotiäitikin tarvitsee.

En tietenkään tarkoita, että kaikki isät olisi tälläisiä.

 

[Wiltsu]

Ajatuksilla saa aikaiseksi mitä vaan. Kun keskität ajatuksesi johonkin haluamaasi, olet jo pitkällä. Keskität nyt tiukasta selvästikin ajatuksesi siihen, että haluat päätyä kotiäidiksi lapsiperheeseen. Hyvä.

Mutta et selvästikään USKO tähän vaihtoehtoon. Tarvitaan myös uskoa. Ja luottamusta siihen, että elämä järjestyy ilman, että sitä täytyy järjestellä.

 

[eräsperäs.]

En tietenkään tarkoita, että kaikki isät olisi tälläisiä.

Eivät todellakaan olekaan.. Eikös joku tutkimuskin ollut, että pienten lasten isät tekevät eniten ylitöitä.

Sä olet ollut poikkeus. Ilmankos vaimosi ei ollut hommussukkainen

 

[Kliseinen kommentti]

Eikä mulla

Just sain kunnon parfyymit ja hotelliyöt ja kunnon kyydit

Tää on taas niin tätä. Mitähän yritit viestilläsi kertoa? Pääset joskus nauttimaan niistä asioista, jotka minulle ovat arkipäivää... Pidä salapano hyvänäsi, jos niin vähään tyydyt

 

[Kotilo]

En ole nähnyt yhtään pienten lasten kanssa kotona olevaa naista joka jaksaisi lastenhoidon päälle panostaa erityisesti vielä itsensä hoitamiseen tai suhteensa hoitamiseen.

Tämä ei toki tarkoita, etteikö sellaisiakin naisia olisi. Tuttavapiirin kotiäidit ovat vaan olleet enemmän tai vähemmän homssuisia, uupuneita ja masentuneita.

Tämä ei toki tarkoita, että kaikki kotiäidit olisivat tälläisiä.

Täällä yksi joka ei ollut! Kuopuksen synnyttyä jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle. Aina oli koti todella siisti. Kaikki ruoat ja leivonaiset itse tehtyjä. Salilla kävin 3-4 kertaa viikossa. Jos mies oli tössä, niin otin vauvan mukaan, siellä se kopassaan nukkui. Ajoitus kysymys. Mieletön energia joka asiaan!

Nyt lapset lähteneet kotoa ja minusta tullut laiskan pulskea mamma. Koti on siisti, mutta "suorittaminen" on jäänyt -eikä maailma kaatunutkaan. Töissä käyn, mutta otan ja pidän kaikki mahdolliset vapaat ja lomat. Liikuntaa saan sienimetsällä ja muilla pienillä asioilla. Onnellin toki olen vieläkin. Irtiottoa työelämästä suunnittelemme miehen kanssa, en minä yksikseni viitsi kotirouvaksi ruveta.