Kotimaisten lintujen evoluutio (koon pieneneminen) todistaa vedenpitävästi ilmaston lämpenemisen.

Talvet lämpenevät, linnut kutistuvat​
11.1.2024 07:27:00 | Helsingin yliopisto
Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötila vaikuttaa lintujen painoon ja siiven pituuteen. Ilmaston pitkäaikainen lämpeneminen näkyy talvehtivien lintujen koon pienenemisenä.
Valtaosa Pohjolassa pesivistä linnuista muuttaa etelään talveksi. Vain muutamia kymmeniä lajeja jää tänne uhmaamaan kylmää talvea. Suomessa ja Ruotsissa tehty tutkimus osoittaa, että lämpötilan vaihtelulla ja ilmaston pitkäaikaisella lämpenemisellä on vaikutuksia lintujen siiven pituuteen ja painoon. Lintujen rengastuksen yhteydessä otettujen mittatietojen perusteella useat lintulajit ovat kutistuneet viimeisen 50 vuoden aikana.

– Suuri ruumiin koko on edullinen kylmissä olosuhteissa, koska tällöin lämpöä haihduttavaa pinta-alaa on suhteessa vähemmän ruumiin tilavuuteen, kertoo tutkijatohtori Laura Bosco Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.


Niin kutsutun Bergmannin säännön mukaan useilla lajeilla yksilöt ovatkin suurikokoisempia pohjoisessa kuin etelässä. Esimerkiksi Utsjoen varpuset ovat suurempia kuin Helsingin varpuset. Talvinen ilmasto on lämmennyt 50 vuodessa noin kolme astetta, mikä on suosinut luonnonvalinnan kautta pienikokoisempia yksilöitä.

– Muutokset eivät ole valtavia, mutta esimerkiksi 1980-luvulta lähtien punatulkkujen siiven pituus on lyhentynyt noin millin ja paino pudonnut kaksi grammaa, vajaan kymmenyksen koko linnun painosta, Bosco tarkentaa.

Kun edellinen talvi on ollut lämmin, on talvehtivien lintujen keskimääräinen koko pienempi. Tämä viittaa siihen, että leutoina talvina talvesta selviää hengissä enemmän pienikokoisia yksilöitä. Siiven pituus on osittain periytyvä ominaisuus ja talvesta hengissä säilyneet pienikokoiset yksilöt saavat todennäköisemmin myös pienikokoisia jälkeläisiä.

Linnun painoon vaikuttaa puolestaan suoraan saman talven lämpötila. Mitä kylmempää, sitä enemmän kannattaa olla vararavintoa pahan päivän varalta. Lämpimällä säällä linnuilla on vähemmän vararavintoa, koska se tekee niistä kömpelöitä ja alttiimpia pedoille.

– Talvien ankaruus vaihtelee vuosittain ja tämän talven kylmistä säistä selviävät todennäköisemmin suurikokoiset yksilöt, peilaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta tutkimustuloksia kuluvan talven sääoloihin.

Tutkimuksessa käytettiin mittatietoja lähes 300 000 lintuyksilöstä 24 lajista Suomesta ja Ruotsista. Aineiston ovat keränneet vapaaehtoiset lintujen rengastajat. Tutkimusta johtivat Helsingin yliopiston tutkijat, ja tulokset on julkaistu Global Ecology and Biogeography -tiedesarjassa.

Linkki alkuperäisjulkaisuun:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/geb.13754
 
vierailija
Montako lintua kuolee vegeruokailijoiden vuoksi. Kasviin työnnettävät torjunta-aineet ja muut.
Osaatteko arvata.
70 MILJOONAA lintua vuodessa! + muut miljoonat eliöt, pölyttäjät yms.
 
vierailija
No nyt meni ihan ohi aiheen. Tutkimuksissa tietysti verrataan samoja lajeja keskenään, myös koiraat ja naaraat erikseen niillä lajeilla joilla ne voidaan erotella.

Täytyykin kokeilla omalla ruokinnalla jos ne tosiaan syövät pottuja. Pilkotko ne?
Muista keittää se sitten kunnolla ja ilman suolaa!
En kyyl syöttäisi linnulle perunaa.
Kun kyselet niin kerron samalla, että älä syötä avocadoa tai muutakaan sopimatonta, tutki mitä linnulle saa syöttää. Eläimen pitäs syödä lajilleen ominaisesti mutta kyllä me koiratkin ollaan sairastutettu ihmisen tauteihin syöttämällä niitä ruokia mistä ihmisetkin sairastuu.
 
Muista keittää se sitten kunnolla ja ilman suolaa!
En kyyl syöttäisi linnulle perunaa.
Kun kyselet niin kerron samalla, että älä syötä avocadoa tai muutakaan sopimatonta, tutki mitä linnulle saa syöttää. Eläimen pitäs syödä lajilleen ominaisesti mutta kyllä me koiratkin ollaan sairastutettu ihmisen tauteihin syöttämällä niitä ruokia mistä ihmisetkin sairastuu.
Villieläiminä linnut kyllä tietää mitä voi syödä. Esim. kurjet syövät raakoja pottuja maasta. Ruotsissa on niille tarkoitettu joku valtavan iso perunapelto jonne ne laskeutuu syysmuutolla. Perunat nostetaan koneellisesti maan pinnalle.

Nytkin huomaan ruokinnalla että talipallot ei enää kelvanneet kun laitoin talimakkaroita tarjolle. Kaura kelpaa ainakin keltasirkuille ja närhille, mutta ohra ei taas kai millekään? Kaura loppui nimittäin.
 
vierailija
Villieläiminä linnut kyllä tietää mitä voi syödä. Esim. kurjet syövät raakoja pottuja maasta. Ruotsissa on niille tarkoitettu joku valtavan iso perunapelto jonne ne laskeutuu syysmuutolla. Perunat nostetaan koneellisesti maan pinnalle.

Nytkin huomaan ruokinnalla että talipallot ei enää kelvanneet kun laitoin talimakkaroita tarjolle. Kaura kelpaa ainakin keltasirkuille ja närhille, mutta ohra ei taas kai millekään? Kaura loppui nimittäin.
Peruna raakana on myrkkyä, olisiko kurki joku poikkeus?
 

Yhteistyössä