en minäkään jäisi jos mua lyötäisiin ja pettäminenkin on siinä ja siinä.
olin ehdoton sen suhteen että mua ei petetä koska sitä on tapahtunut niin monta kertaa aikaisemmin mutta nykyään kun olen käsitellyt asiaa olen tullut siihen tulokseen että jos näin sattuisi käymään niin voisin ehkä antaa uuden tilaisuuden mutta se vaatisi kyllä mieheltä täyden 100% työn saada uskomaan että niin ei kävisi toiste.
mutta musta on hullua miten paljon miehet kestävät naisia ja naisten virheitä ja sitä ettei me naiset ymmärretä miehiä tai sitten ymmärretään väärin.
Naiset usein nalkuttavat, uhkailevat, komentelevat ja vaativat tasa-arvoa miehiltä jotka kuitenkin ovat MIEHIÄ. He haluavat olla suojelevia ja no olla miehiä.
ne ei vaadi anteeksi pyyntöjä vaikka olisi monestikkin aihetta.
Ei ne ole jättämässä tukistuksesta, läimäisystä, nolaamisesta, siitä jos hoitaa suurimmaksi osaksi kotityöt, jos baari reissu joskus naisella venähtää pitkäksi tai jostain sellaisesta syystä mistä me naiset ollaan valmiita jättämään.
Moni parisuhde on esimerkiksi kaatunut omakotitalon rakentamiseen.
kun mies raataa verta,hikeä ja kyyneleitä vuodattaen omakotitaloa perheelleen, näyttää sillä että rakastaa niin me naiset vaan poraamme kun ei ole aikaa ja se ei rakasta mua enään ja joudun yksin hoitamaan kaikki kotityöt. hyvässä lykyssä siihen sattuu vielä toinen mies lohduttamaan ja välittämään, ja paskat siitä että oma mies tekee kaikkensa naisensa ja lapsiensa eteen.
Ja toinen asia mikä musta on törkeää että jotkut naiset pelaavat seksillä.
jos mies ei tee niin tai näin niin ei sitten anneta, kyllä se sitten tajuaa.
Kyllä miehen täytyy ymmärtää selkeää ei:tä mutta mikään tahtojen taistelu se ei saa olla.
Monissa tutkimuksissa on kirjoitettu että se on miehelle tärkeä osa näyttää naiselle että rakastaa.
sen täytyy olla molemmin puolista mutta tahtojen taistelulla naiset tekee siitä väärän asian.
ja sitten porataan kun mies antaa naisen olla niin se ei halua mua enää, olenko ruma, onko sillä toinen ja se ei taida rakastaa mua enää.
Tietty jos on väsynyt tai päätä särkee oikeasti niin ymmärtäähän sen ettei naisella haluta mutta monesti ainakin itse olen kokenut että silloinkun vähiten haluttaa ja lähtee leikkiin mukaan avoimin mielin niin itsekkin nauttii siitä kun taas ei varmaan tunnu mukavalta kun mies yrittää kaikkensa ja omassa päässä pyörii vain kauppalista tai se että kumpa toi hoitas hommansa äkkiä niin pääsis nukkumaan.
Näin ollen viestini pointti on se että miksi me naiset ollaan tosissaan valmiita jättämään niin helposti ja miehet taas saa kestää paljon paskaa ja silti ne pysyy vierellä?
Toki en väitä että eikö naisetkin saisi paljon kestää mutta elämä ei aina oo niin mustavalkoista ja helppoa.
Kamalaa tämä nykyaika kun on just sitä että rakastutaan täysillä, alkuhuumaan tehdään muutama lapsi ja kun arki astuu kehiin niin sitten vaihdetaan kun rakkaus muka loppuu.
sama toistuu seuraavassa suhteessa...jne.
Ehdottomasti samaa mieltä kuin vihkipappimme että rakkaus ei ole tunne vaan päätös siitä että tahdon rakastaa.
Ja toinen mistä luin vanhasta parisuhde lehdestä että parisuhteess on me kausia ja minä ja sinä kausia.
Me kausilla menee paremmin ja silloin kun olemme minä ja sinä kaudessa niin olemme kuin uhmaikäisiä lapsia. minäminäminä eikä kukaan muu. Tämän kanssa olen samaa mieltä.
Itse olen miettinyt että jos olisin täällä kertonut kaiken mitä meidänkin suhteessa on tapahtunut niin te vielä ihmettelisitte miksi me ollaan yhdessä. meillä ei ole lyöty tai petetty mutta paljon muuta on mahtunut mukaan.
Mutta vaikeudet vain vahvistavat suhdettamme ja puhuminen/kuunteleminen ja luottamus on meidän suhteen peruskiviä.
No joo nämä nyt on taas mun ajatuksia eikä tästä nyt kenenkään tarvitse alkaa vetämään herneitä nenäänsä.
sillä olen vain pisara meressä ja huomenna tätäkään viestiä ei moni muista.
olin ehdoton sen suhteen että mua ei petetä koska sitä on tapahtunut niin monta kertaa aikaisemmin mutta nykyään kun olen käsitellyt asiaa olen tullut siihen tulokseen että jos näin sattuisi käymään niin voisin ehkä antaa uuden tilaisuuden mutta se vaatisi kyllä mieheltä täyden 100% työn saada uskomaan että niin ei kävisi toiste.
mutta musta on hullua miten paljon miehet kestävät naisia ja naisten virheitä ja sitä ettei me naiset ymmärretä miehiä tai sitten ymmärretään väärin.
Naiset usein nalkuttavat, uhkailevat, komentelevat ja vaativat tasa-arvoa miehiltä jotka kuitenkin ovat MIEHIÄ. He haluavat olla suojelevia ja no olla miehiä.
ne ei vaadi anteeksi pyyntöjä vaikka olisi monestikkin aihetta.
Ei ne ole jättämässä tukistuksesta, läimäisystä, nolaamisesta, siitä jos hoitaa suurimmaksi osaksi kotityöt, jos baari reissu joskus naisella venähtää pitkäksi tai jostain sellaisesta syystä mistä me naiset ollaan valmiita jättämään.
Moni parisuhde on esimerkiksi kaatunut omakotitalon rakentamiseen.
kun mies raataa verta,hikeä ja kyyneleitä vuodattaen omakotitaloa perheelleen, näyttää sillä että rakastaa niin me naiset vaan poraamme kun ei ole aikaa ja se ei rakasta mua enään ja joudun yksin hoitamaan kaikki kotityöt. hyvässä lykyssä siihen sattuu vielä toinen mies lohduttamaan ja välittämään, ja paskat siitä että oma mies tekee kaikkensa naisensa ja lapsiensa eteen.
Ja toinen asia mikä musta on törkeää että jotkut naiset pelaavat seksillä.
jos mies ei tee niin tai näin niin ei sitten anneta, kyllä se sitten tajuaa.
Kyllä miehen täytyy ymmärtää selkeää ei:tä mutta mikään tahtojen taistelu se ei saa olla.
Monissa tutkimuksissa on kirjoitettu että se on miehelle tärkeä osa näyttää naiselle että rakastaa.
sen täytyy olla molemmin puolista mutta tahtojen taistelulla naiset tekee siitä väärän asian.
ja sitten porataan kun mies antaa naisen olla niin se ei halua mua enää, olenko ruma, onko sillä toinen ja se ei taida rakastaa mua enää.
Tietty jos on väsynyt tai päätä särkee oikeasti niin ymmärtäähän sen ettei naisella haluta mutta monesti ainakin itse olen kokenut että silloinkun vähiten haluttaa ja lähtee leikkiin mukaan avoimin mielin niin itsekkin nauttii siitä kun taas ei varmaan tunnu mukavalta kun mies yrittää kaikkensa ja omassa päässä pyörii vain kauppalista tai se että kumpa toi hoitas hommansa äkkiä niin pääsis nukkumaan.
Näin ollen viestini pointti on se että miksi me naiset ollaan tosissaan valmiita jättämään niin helposti ja miehet taas saa kestää paljon paskaa ja silti ne pysyy vierellä?
Toki en väitä että eikö naisetkin saisi paljon kestää mutta elämä ei aina oo niin mustavalkoista ja helppoa.
Kamalaa tämä nykyaika kun on just sitä että rakastutaan täysillä, alkuhuumaan tehdään muutama lapsi ja kun arki astuu kehiin niin sitten vaihdetaan kun rakkaus muka loppuu.
sama toistuu seuraavassa suhteessa...jne.
Ehdottomasti samaa mieltä kuin vihkipappimme että rakkaus ei ole tunne vaan päätös siitä että tahdon rakastaa.
Ja toinen mistä luin vanhasta parisuhde lehdestä että parisuhteess on me kausia ja minä ja sinä kausia.
Me kausilla menee paremmin ja silloin kun olemme minä ja sinä kaudessa niin olemme kuin uhmaikäisiä lapsia. minäminäminä eikä kukaan muu. Tämän kanssa olen samaa mieltä.
Itse olen miettinyt että jos olisin täällä kertonut kaiken mitä meidänkin suhteessa on tapahtunut niin te vielä ihmettelisitte miksi me ollaan yhdessä. meillä ei ole lyöty tai petetty mutta paljon muuta on mahtunut mukaan.
Mutta vaikeudet vain vahvistavat suhdettamme ja puhuminen/kuunteleminen ja luottamus on meidän suhteen peruskiviä.
No joo nämä nyt on taas mun ajatuksia eikä tästä nyt kenenkään tarvitse alkaa vetämään herneitä nenäänsä.
sillä olen vain pisara meressä ja huomenna tätäkään viestiä ei moni muista.
.