M
mrs nobody
Vieras
Olen onnellisessa avioliitossa elävä 3-kymppinen nainen, mieheni minua vuoden vanhempi. Olemme olleet yhdessä 8 vuotta ja siitä ajasta 3 vuotta naimisissa. Asiat ovat hyvin, pieniä riitoja lukuun ottamatta, mutta riitoja parisuhteessa aina tulee ja niistä selvitään kun rakastaa toista. Asia mikä puuttuu suhteestamme on kotikuri, kaipaan sitä niin kovasti että kohta en tiedä miten päin olisin.
Kaikki alkoi siitä kun tuossa kesällä suunnittelimme miten juhlistaisimme tulevaa merkkipäiväämme (=hääpäivä) ja siinä sitten tuli pientä sanaharkkaa mikä äityi riidaksi, hetken sanaharkan jälkeen mies komensi minua tulemaan luokseen että hän antaisi piiskaa minulle. Hän komensi minua laskemaan housut nilkkoihin ja tulemaan syliinsä polvelle poikittain. Olin siinä tilanteessa täysin hämmästynyt tästä mitä mies minulle sanoi enkä kysennyt ajattelemaan mitään omilla aivoillani ja tein sen vuoksi kaiken mitä hän käski. Mies oli jo irrottanut vyönsä valmiiksi kun olin menossa hänen polvilleen ja sitten kun olin siinä hän alkoi piiskaamaan nahkavyöllä paljasta takapuoltani. Piiskauksen jälkeen nousin ylös, laitoin housut jalkaani ja sanoin jotain, en muista enää tarkasti mitä sanoin tilanteen outoudesta johtuen, jotain hääpäiväämme liittyvää ja sitä mistä riita tuli. Sen jälkeen lähdimme kauppaan ja asiasta emme puhuneet mitään.
Itse en pystynyt ajattelemaan koko asiaa pariin päivään koska tilanne oli ollut niin outo, vasta parin päivän kuluttua ensin mietin asiaa ja tulin siihen tulokseen että eihän piiskaaminen mikään paha asia ole ja yhtäkkiä aloin kaipaamaan sitä samaa tilannetta mikä silloin oli. En ole aikaisemmin edes tullut ajatelleeksi että aikuiset ihmisetkin voivat rankaista piiskalla toista aikuista ihmistä, en oikeastaan tajunnut sitä oman tapaukseni jälkeenkään. Vasta kun mielenkiinnosta googletin asian tiimoilta ja löysin paljon keskusteluja yms. juttuja aiheesta ja tajusin että monet harrastavat tällaista.
Suurin ero muihin verrattuna omilla haluillani on kuitenkin siinä, että moni näyttää harrastavan piiskaamista ehkä jonkin verran rangaistusmielessä, mutta rangaistuksesta huolimatta piiskaaminen toimii samalla seksin esileikkinä. En halua piiskaa esileikkinä vaan pelkkänä rangaistuksena, ei seksiä piiskan jälkeen kuten emme sitä tässä tapauksessa harrastaneetkaan. Tämä kiihottaa kyllä tosi paljon ainakin ajatuksena, silti en seksiä halua piiskan yhteyteen. En itsekään ymmärrä mistä tämä kotikurin ja piiskan kaipuuni johtuu, lapsena en koskaan ole saanut piiskaa. Miksi sitten haluan sitä aikuisena mieheltäni ja pelkkänä rangaistuksena?
Suhteemme on muuten täysin tasa-arvoinen, käymme molemmat töissä ja jaamme kotityöt, sekä itse olen myös hieman feministinen, mutta jostain syystä haluan piiskaa mieheltäni, haluan että hän rankaisee minua jos käyttäydyn huonosti.
Ongelma tässä on se, että tämän tapauksen jälkeen emme ole puhuneet asiasta eikä piiskaamista ole tapahtunut toiseen kertaan vaikka kaipaisinkin sitä. Ensin meinasin ottaa asian puheeksi mieheni kanssa, mutta sitten en vain yksinkertaisesti kehdannut. Ajattelin odottaa seuraavaa riitaa tarkoituksenani puhua samaa tyhmää juttua mistä rangaistuksen sain että saisin taas piiskaa, mutta seuraavalla kerralla riidellessämme piiskaa ei tullutkaan eikä mieheni puhunut mitään asiaan liittyvääkään.
Miten tällaisen asian kehtaa ottaa puheeksi? Vai vienkö vain pokkana piiskan miehelle kun seuraavan kerran riitelemme ja sanon että tuhmaa vaimoa pitää kurittaa? Meinasin viimeksi tehdäkin tämän mutta en kehdannut, yritänkö kerätä rohkeutta viedäkseni piiskan miehelle vai kehtaako asiasta puhua ihan tosta noin vain? Tuntuu siltä että minä en kehtaa. Kommentteja, neuvoja...
Kaikki alkoi siitä kun tuossa kesällä suunnittelimme miten juhlistaisimme tulevaa merkkipäiväämme (=hääpäivä) ja siinä sitten tuli pientä sanaharkkaa mikä äityi riidaksi, hetken sanaharkan jälkeen mies komensi minua tulemaan luokseen että hän antaisi piiskaa minulle. Hän komensi minua laskemaan housut nilkkoihin ja tulemaan syliinsä polvelle poikittain. Olin siinä tilanteessa täysin hämmästynyt tästä mitä mies minulle sanoi enkä kysennyt ajattelemaan mitään omilla aivoillani ja tein sen vuoksi kaiken mitä hän käski. Mies oli jo irrottanut vyönsä valmiiksi kun olin menossa hänen polvilleen ja sitten kun olin siinä hän alkoi piiskaamaan nahkavyöllä paljasta takapuoltani. Piiskauksen jälkeen nousin ylös, laitoin housut jalkaani ja sanoin jotain, en muista enää tarkasti mitä sanoin tilanteen outoudesta johtuen, jotain hääpäiväämme liittyvää ja sitä mistä riita tuli. Sen jälkeen lähdimme kauppaan ja asiasta emme puhuneet mitään.
Itse en pystynyt ajattelemaan koko asiaa pariin päivään koska tilanne oli ollut niin outo, vasta parin päivän kuluttua ensin mietin asiaa ja tulin siihen tulokseen että eihän piiskaaminen mikään paha asia ole ja yhtäkkiä aloin kaipaamaan sitä samaa tilannetta mikä silloin oli. En ole aikaisemmin edes tullut ajatelleeksi että aikuiset ihmisetkin voivat rankaista piiskalla toista aikuista ihmistä, en oikeastaan tajunnut sitä oman tapaukseni jälkeenkään. Vasta kun mielenkiinnosta googletin asian tiimoilta ja löysin paljon keskusteluja yms. juttuja aiheesta ja tajusin että monet harrastavat tällaista.
Suurin ero muihin verrattuna omilla haluillani on kuitenkin siinä, että moni näyttää harrastavan piiskaamista ehkä jonkin verran rangaistusmielessä, mutta rangaistuksesta huolimatta piiskaaminen toimii samalla seksin esileikkinä. En halua piiskaa esileikkinä vaan pelkkänä rangaistuksena, ei seksiä piiskan jälkeen kuten emme sitä tässä tapauksessa harrastaneetkaan. Tämä kiihottaa kyllä tosi paljon ainakin ajatuksena, silti en seksiä halua piiskan yhteyteen. En itsekään ymmärrä mistä tämä kotikurin ja piiskan kaipuuni johtuu, lapsena en koskaan ole saanut piiskaa. Miksi sitten haluan sitä aikuisena mieheltäni ja pelkkänä rangaistuksena?
Suhteemme on muuten täysin tasa-arvoinen, käymme molemmat töissä ja jaamme kotityöt, sekä itse olen myös hieman feministinen, mutta jostain syystä haluan piiskaa mieheltäni, haluan että hän rankaisee minua jos käyttäydyn huonosti.
Ongelma tässä on se, että tämän tapauksen jälkeen emme ole puhuneet asiasta eikä piiskaamista ole tapahtunut toiseen kertaan vaikka kaipaisinkin sitä. Ensin meinasin ottaa asian puheeksi mieheni kanssa, mutta sitten en vain yksinkertaisesti kehdannut. Ajattelin odottaa seuraavaa riitaa tarkoituksenani puhua samaa tyhmää juttua mistä rangaistuksen sain että saisin taas piiskaa, mutta seuraavalla kerralla riidellessämme piiskaa ei tullutkaan eikä mieheni puhunut mitään asiaan liittyvääkään.
Miten tällaisen asian kehtaa ottaa puheeksi? Vai vienkö vain pokkana piiskan miehelle kun seuraavan kerran riitelemme ja sanon että tuhmaa vaimoa pitää kurittaa? Meinasin viimeksi tehdäkin tämän mutta en kehdannut, yritänkö kerätä rohkeutta viedäkseni piiskan miehelle vai kehtaako asiasta puhua ihan tosta noin vain? Tuntuu siltä että minä en kehtaa. Kommentteja, neuvoja...
DD