kotikäynti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mamuzka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

mamuzka

Jäsen
27.07.2004
351
0
16
moikka kaikille!
me ollaan käyty jo pari kertaa neuvonnassa ja keväällä pelan nainen tulee tekeen kotikäynnin, haluaisin tietää mitä kaikkee ne syynää ku tulee käymään. meil jo isompia lapsia ja jännittää et kysyykö ne jotain et annetaanko teille tukkapöllyä tai muuta vastaavaa. oisko jollain kokemuksia. kiitos :\|
 
Meillä sossu ei syynännyt mitään, vähän vilkuili päällisin puolin taloa, ei käynyt edes yläkerrassa ollenkaan. Olkkarissa istuttiin ja juteltiin. Se häiritsi, että yritti kysellä 4-vuotiaaltamme kaiken maailman adoptiojuttuja ja hänen mielipiteitään. No mitä 4-vuotiaalla voi olla mielessä, eihän se reppana silloin vielä ymmärtänyt, mistä edes on kysymys, vaikka asiasta oltiin jo siinä vaiheessa hänen kanssaan juteltu monet kerrat ja aiheeseen liittyviä lastenkirjoja luettu. Sitten saatiin palautetta, ettei olla valmisteltu tarpeeksi hyvin tätä lapsosta (joka on bio)... Ja sitten toisaalta yritti käsitellä edellisiä kotitehtäviä lapsemme kuullen, eikä kaikki jutut tosiaan sopinut hänen korville! :\|
 
Meillä oli kotikäynnin aikaan 11- ja 13-vuotiaat biolapset, ja kotikäyntiä edeltävällä neuvontakäynnillä jo oltiin sos.tt:n kanssa sovittu, että kotikäynti käytetään nimenomaan olemassaolevien lasten haastatteluun eikä silloin suinkaan lasten kuulleen puhuta meidän parisuhdeasioita (joka varsinaisesti olisi ollut kotikäyntikerran keskusteluaihe, jos kohteena olisi ollut lapseton pariskunta). Meillä tuo kotikäynti oli kolmas neuvontakerroista. Keskustelun ohessa juotiin kaffet ja hyvin pintapuolisesti sos.tt sitten katseli asunnon tilat. Ei meidän lapsilta ainakaan kysytty kasvatuksesta mitään, aiheena oli nimenomaan heidän ajatuksensa tulevasta pikku sisaruksesta.
 
Moi!

Meillä PELAN sossu katsoi nopeasti kotimme huoneet ja tämän jälkeen siirryimme ruokapöydän ääreen kahvittelemaan ja keskustelemaan. Hän ei siis avannut kaappeja tai laatikoita. Myöskään kotimme pesutilat eivät häntä kiinnostaneet. ;) Kyllähän sitä jo yhdellä silmäyksellä näkee, miten talossa eletään. Esim. onko koti turvallinen lapselle ja osaavatko vanhemmat pitää itsestään sekä kodistaan huolta. Vai mitä mieltä itse olet?
 
me ollaan jo ennestään toimittu sekä tuki et loma perheenä, aattelinki et tuskin ne semmosii kyselee. onhan ne jo muutenki meillä käyneet. mut aattelin et se on semmonen pakollinen muodollisuus jonka ne tekee. =)
 
Itä-Suomen Pelasta käyneet tädit ovat ainakin todella mukavia ja eivät ns. syynänneet kaikkia. Lapsille lukivat sadun, ei sen enempää kyselleet.
Talo käytiin läpi, mutta pesutilaa/kellaria ei.
 
Meilläkin sossutätit tulivat ja ihan pintapuolisesti silmäilivät kodin. Sitten istuttiin keittiön pöydän ääreen kahville ja jatkettiin jutustelua. He kyselivät, ja me vastailtiin.

Ihan ok tapaamimen, niin ok, kun nää tapaamiset nyt ylipäätään voi olla..
 
Pitääkö niille tädeille tarjota kahvia? Kun meillä ei kahvia kukaan juo, eli pitääkö nyt lähtee kahvin ostoon(vanha keitin onneks löytyy)?

Ja oletteko tehneet pullat tms? Itsellä kun oli kuvitelma että istutaan olohuoneessa ja jutellaan, en kahvikesteihin ole varautunut ja kotikäynti on ihan pian!!

Onko ketään, joilla ei olis ollu mitään kahvittelua?

kyselee nimim. "kahvinvihaaja ja kehno leipuri"
 
Mä keitin kahvit ja "leivoin" kotiuunin raakapakasteista pullantuoksua taloon, mutta voithan tarjota kylmääkin juotavaa ja pientä naposteltavaa? Tai on kait ihan laillista keittää teetkin? ;)
 
Meilläkin pullat leipoo pakasteallas ja kaikille maistuu.
On ihan hyvä mieltää eka kotikäynti merkittäväksi merkkipaaluksi prosessissa,mutta älähän stressaa;)
Itselle on mielestäni rennompaa istua kahvipöydässä kuin muuten vain keskustellen tyhjin käsin tässä yhteydessä. Samanlainen vieraanvaraisuus ihan varmasti riittää kuin silloinkin kun ystävä piipahtaa. Ja nythän keskustelunaihetta piisaa eli ei tarvitse siitä huolehtia vaan sosiaalityöntekijät kyllä johtavat keskustelua kysymyksillään. Ja varmasti teillä itsellännekin nousee esiin paljon kysyttävää eli tilanteesta tuskin tulee vaivautunutta hiljaisuutta ainakaan.

 
No joo, jospa sit vaikka sitä teetä tarjois kun sitä itsekin juotais.. =)

Ja jos muutkin on kaupan pullaa uskaltanu tarjota, niin johonkin sellaiseen taidan minäkin päätyä!

Mut kiitos vastauksista, meinas iskee jo hermostus kun en ollut tuollaista ajatellutkaan.. :D
 
Heips. Älkää turhaan jännittäkö kotikäyntejä. Meillä kahden lapsen adoption johdosta sosiaalityöntekijät kävivät usemankin kerran kotoname. Kodin ei tarvitse olla kuurattu ja plankattu.Sellainen normaali koti on ihan riittävä.Kyllähän kodissa näkyy eläminen. Me keitimme kahvia ja teetä, tarvinnut ei olisi. kotikäynnit livat hyvin myönteisiä tapahtumia, vaikka emme ole varakkaita ja kotimme ei ole edustusasunto. Toisen adoption kohdalla päätimme pitää kaikki neuvontakerrat meillä kotona koska oli jo yksi lapsi siinä touhuilemassa Näin keskukstelu sujui luontevasti ja he näkviät meidän tavanomaista arkipäivää. Mitään ei syynätty, itse esittelimme lastenhuoneen. Meille on jäänyt erittäin lämpimät muistot näistä varsin hyvistä keskusteluista sosiaalityöntekijöidemme kanssa. Meidän mielestä kotona oli muutenkin helpompi jutella omista asioista kuin kalseassa toimistohuoneessa, joten pois turha jännittäminen.
 

Yhteistyössä