Kotiin eristäytyvä teinipoika, mitä tehdä?

[_____]

[QUOTE="isosisko";23428975]
- terapeutti, joka oli vähän aijämäinen, ei psykoterapeutti vaan lyhytterapian kannattaja
[/QUOTE]

Lyhytterapia on psykoterapiaa. Ratkaisukeskeistä terapiaa nimitetään usein lyhytterapiaksi.

On hyvä, että terapeutilla on psykoterapeuttikoulutus, eikä vedä jotain ihan omakeksimäänsä terapiamuotoa. Jos KELA:n tukea aikoo hakea, terapeutin tulee olla pätevä psykoterapeutti.

Lisää tietoa löytyy esim. googlaamalla 'ratkaisu- ja voimavarasuuntautunut lyhytterapia'.

 

[Lukiolainen]

Masennuksen aste voi olla yksinkertaisesti niin vaikea, että poika ei jaksa tehdä mitään tai ylipäätänsä pitää yhteyttä ihmisiin. Myös minulla on lukiossa masennuksesta kärsiviä kavereita, jotka ovat kertoneet suunnitelleensa itsemurhaa peruen päätöksensä ja jaksavat tulla nykyisin kouluun vain joskus. Eli tukekaa vain poikaa parhaanne mukaan, koska sosiaallisen tuen tarve on suuri terapian ja lääkehoitojen lisäksi, mutta älkää tehkö kaikkia asioita hänen puolestaan, ettei opi avuttomaksi.

 

["vieras"]

On vaikeaa uskoa, totta. Mutta sitten kun on hoitanut 18-25-vuotiaita mielenterveyskuntoutujia, poikia, joilla joku skitsofrenioista, skitsoaffektiivisia ongelmia, psykoottisuutta jne. niin kyllä, otan syliin. Ja ihan varmasti. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että monelta murheelta oltaisiin vältytty, jos joku olisi ottanut heidät syliin jo vuosia aikaisemmin.

Niin, omat poikani ovat terveitä, 6- ja 11-vuotiaat. Eivät liity tähän asiaan kovinkaan läheisesti, paitsi että niitäkin kyllä pidän sylissä

Pidätkö sä niitä aikuisia potilaitasi sylissä?